Topi Jaakola ja Suomi kaatoivat Yhdysvallat.

Emil Hansson www.HanssonsPhoto.net

Tilastoanalyysi: Mahtavasta avauserästä pelokkaaseen siirtokiekotteluun

Lauri Marjamäki taktikoi ja Suomi voitti. Silti Suomen kannalta huolestuttavana voi pitää sitä, että kaksi erää Leijonat oli oikeastaan tiiviin puolustuspelin, siirtokiekkojen ja vastahyökkäyksien varassa. Jatkoa ajatellen peliä pitää pystyä hallitsemaan enemmän.

Tilastoanalyysissa pureudutaan Leijonien pelaamiseen siniviivojen kohdalla. Eräkohtaisesti on laskettu, kuinka usein Leijonat ylitti tasaviisikoin hyökkäys- ja puolustussiniviivansa kiekon kanssa ja kuinka usein se turvautui siirtokiekkoihin. Myös siniviivojen ylityksien yhteydessä tapahtuneet kiekonmenetykset on laskettu.

Meidän peliä parhaimmillaan

1. erä puolustussiniviiva hyökkäyssiniviiva
pelaamalla 22 kertaa (71%) 7 kertaa (27%)
siirtokiekko 5 kertaa (16%) 17 kertaa (65%)
kiekonmenetys 4 kertaa (13%) 2 kertaa (8%)

Leijonien pelaaminen puolivälierässä Yhdysvaltoja vastaan oli täsmävalmennettu. Kanada-ottelusta oli otettu opiksi. Suomi lähti tietoisesti laskemaan pelin tempoa.

Leijonat palasi Meidän pelin perusjuurille eli tiiviiseen viisikkoon. Sen avulla pelin tempo oli todella alhainen, kun otetaan huomioon, että vastassa oli Yhdysvallat.

Käytännössä pelin tempoa laskettiin pelaamalla paljon viivelähtöjä ja taas toisaalta riskittömästi päätykiekkoja, joiden osuus hyökkäyssiniviivan ylityksissä oli erittäin suuri.

Hyökkäyksien jälkeen Leijonat vetäytyi keskialueen 3−2-trapiin, minkä myötä Yhdysvallat joutui hyökkäämään jatkuvasti Suomen organisoitua viisikkoa vastaan. Yhdysvaltojen nopea pelin kääntäminen ja suorahyökkäyspelaaminen loistivat poissaolollaan. Lauri Marjamäki valmennustiimeineen onnistui siinä mielessä pelitaktiikan osalta.

Leijonat ei lähtenyt kiekollisena höntyilemään. Se kasasi viisikon erän aikana useammin kuin koko Kanada-ottelussa yhteensä. Hyvä esimerkki kiekkokontrollin painottamisesta oli Mikko Rantasen syöttö hyökkäyssiniviivalta omalle alueelle puolustajalle. Rantanen näki, että ei kannata lähteä puskemaan, joten hän päätti palauttaa kiekon puolustukseen.

Yhdysvallat puski päätään Suomen puolustukseen

2. erä puolustussiniviiva hyökkäyssiniviiva
pelaamalla 14 kertaa (47%) 7 kertaa (37%)
siirtokiekko 11 kertaa (37%) 9 kertaa (47%)
kiekonmenetys 5 kertaa (17%) 3 kertaa (16%)

Syy, miksi Yhdysvallat ei toisen erän hallinnasta huolimatta onnistunut maalinteossa, oli Leijonien onnistunut pelitaktiikka, joka turhautti Yhdysvaltoja. Kun Yhdysvallat ei päässyt pelaamaan haluamallaan tavalla, sen itseluottamus ei ollut kovin korkealla tasolla.

Suomi pakotti Yhdysvallat pelaamaan jatkuvasti hitaasti organisoitua viisikkoa vastaan. Sen myötä Yhdysvaltojen hyökkäyspeli nojasi päätypeliin, jossa se toki on hyvä, mutta joka ei ole varsinaisesti sen haluama tapa pelata.

Suomi taas luotti omaan pelitaktiikkaansa, joka tosin toisessa erässä meni kovin puolustusvoittoiseksi. Yhdysvallat vyöryi hyökkäysalueelle, ja Suomi joutui pelaamaan roimasti siirtokiekkoja keskialueelle. Avauserän hyvä rytmittäminen hieman katosi pelistä.

Silti Yhdysvaltojen maalipaikat olivat vähissä, vaikka kiekkokontrolli oli tiukasti sillä. Suomen puolustuspelaaminen oli äärimmäisen tiivistä.

Tilastot osoittavat, että Suomen hyökkäyspelaaminen oli todella vähäistä. Hyökkäyssiniviivan Suomi ylitti pelaamalla vain seitsemän kertaa, ja kun erää oli pelattu kuusi minuuttia, Suomi oli ylittänyt pelaamalla hyökkäyssiniviivansa vain kerran.

Yhdysvallat oli pelillisesti niskan päällä, mutta Suomi oli henkisesti.

Leijonat sinnitteli johdossa

3. erä puolustussiniviiva hyökkäyssiniviiva
pelaamalla 13 kertaa 48(%) 9 kertaa (43%)
siirtokiekko 11 kertaa (41%) 10 kertaa (48%)
kiekonmenetys 3 kertaa (11%) 2 kertaa (10%)

Leijonat otti niin kovan henkisen niskalenkin pelissä, että se kantoi päätöserään asti. Yhdysvallat piti kiekkoa huomattavasti Suomea enemmän luoden huiman määrän pitkiä hyökkäyksiä, mutta ei silti luonut riittävästi huippumaalipaikkoja.

Suomen tiiviistä puolustusalueen puolustuspelistä hyvä osoitus oli se, että Yhdysvallat kovasta hallinnastaan huolimatta onnistui saamaan vain kuusi laukausta enemmän maalia kohti kuin Suomi.

Kolmannessa erässä Leijonat joutui jälleen turvautumaan suureen määrään siirtokiekkoja molempien siniviivojen kohdalla. Oma hyökkäyspelaaminen nojasi lähinnä vastahyökkäyksiin, josta pelin lopullinen ratkaisumaalikin syntyi.

Yhdysvallat turhautui entisestään. Kevin Hayesin huitomisjäähy vaikutti olevan jo lopun alkua. Suomi oli onnistunut taitavamman joukkueen turhauttamisessa.

Pelisuunnitelma toimi hyökkäyspelaamisen osalta vain avauserässä

koko ottelu puolustussiniviiva hyökkäyssiniviiva
pelaamalla 49 kertaa (56%) 23 kertaa (35%)
siirtokiekko 27 kertaa (31%) 36 kertaa (55%)
kiekonmenetys 12 kertaa (14%) 7 kertaa (11%)

Leijonat tavallaan onnistui siinä, mitä se lähti hakemaan eli vastustajan pelin sekoittamisessa. Avauserä oli hyvä, sillä tiiviin puolustuspelin lisäksi joukkueen pelirohkeus oli hienolla tasolla. Se johti viivelähtöihin ja kiekkokontrolliin, eikä Yhdysvallat päässyt pelin päälle.

Toisessa ja kolmannessa erässä Leijonat alkoi hieman pelätä. Puolustusalueella viivelähdön ja palauttamisen sijaan se valitsi siirtokiekot. Omalla alueella avauserässä Suomi turvautui siirtokiekkoihin vain viisi kertaa, kun kahdessa viimeisessä erässä lukema oli yli kymmenen erää kohti.

Leijonat hallitsi ottelua pelillisesti todella vähän. Kolme ottelua peräkkäin on todella haastava voittaa, jos peliä ei pysty hallitsemaan. Oma pelirohkeus on pystyttävä säilyttämään paremmin.

Leijonat lähti pelaamaan rohkeasti, mutta joukkueen perisynti eli liiallinen varmistelu ja pelokkuus astui pelin edetessä yhä enemmän esiin.

Otteluun valittu taktiikka oli kuitenkin hyvä osoitus siitä, että Marjamäki tietää mitä tekee. Kanada-ottelu oli hyvää opetusta, kuinka nopeita joukkueita vastaan kannattaa lähteä pelaamaan.

Avauserässä nähty pelin temmon jäädyttäminen hitailla hyökkäyksiinlähdöillä ei olisi ollut mahdollista, jos joukkueella ei olisi ollut alkusarjan peleistä kokemusta siitä, kuinka pelataan hitaasti.

Alkusarjan voi nähdä kokeilu- ja oppimisprosessina, joka tuottaa nyt hedelmää. Leijonilla on kokemuksia erilaisista peleistä, niin kova- kuin hidastempoisista sekä hitaasta että nopeasta kiekkokontrollipelistä. Nyt Suomi pystyy säätelemään peliä laadukkaasti vastustajan mukaan. Siitä voi olla merkittävästi hyötyä mitalipeleissä.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös

Venäjän OU rohmusi valintoja miesten turnauksen tähdistöön – Tolvanen ainoa suomalainen

MAAJOUKKUE | 25.2.2018 13:25
Eeli Tolvanen valittiin miesten jääkiekon olympiaturnauksen tähdistökentälliseen ainoana suomalaisena. Venäjän OU:n Ilja Kovaltšuk on turnauksen arvokkain pelaaja. lue lisää

Siskokset päättivät Yhdysvaltain 20 vuoden olympiapiinan

MAAJOUKKUE | 22.2.2018 14:59
Naisten jääkiekossa olympiakulta on viimeiset neljä kertaa mennyt Kanadaan. Lamoureux´n sisarukset pitivät kuitenkin huolta siitä, että tällä kertaa olympiavoittaja oli kuitenkin Yhdysvallat. lue lisää

Marjamäkihän höpöttelee ihan omiaan

MAAJOUKKUE | 22.2.2018 8:05
Nollan tehdyn maalin jälkeen Marjamäki kehui joukkueensa tehokkuuden olympiaturnauksessa. Lisäksi peli on kuulemma hyvillä jäljillä, vaikka kolmeen arvoturnaukseen Suomella on vain yksi voitto jääkiekon suurmaita vastaan. lue lisää

Lepistö ihmetteli Leijonien otteita Kanadaa vastaan: "Pelasimme jotenkin oudosti"

MAAJOUKKUE | 22.2.2018 7:52
Leijonat joutui olympiaturnauksesta aikaiselle kotimatkalle, kun Kanada oli parempi puolivälierässä. Sami Lepistö ihmetteli ottelun toista erää, jonka Leijonat pelasi hänestä oudosti. lue lisää

Marjamäki ei synkistellyt tappion jälkeen: "Olemme hyvillä jäljillä tuon pelin kanssa"

MAAJOUKKUE | 21.2.2018 20:17
Lauri Marjamäen mukaan Leijonilla ei ollut muuta ongelmaa Kanadaa vastaan kuin aloitukset ja maalinteon tehokkuus. Päätään päävalmentaja ei pensaaseen työntänyt. lue lisää

Kommentit

Lisää artikkeleita

Luetuimmat

Oskar Osala

Metallurg Mg L lh Suomi L lh
s. 1987 Vaasa, FIN
193CM / 100KG
VARAUS: 2006 Washington Capitals 4. kierros #97