Edellisellä kaudella joukkueen johtavia pelaajia olivat vuonna 1981 syntyneet maalivahti Ari Ahonen, puolustaja Tuukka Mäntylä ja Moskovassa ja Pilsudskissa pidetyissä MM-kisoissa turnauksen maalipörssin voittanut Jani Rita. Kari Jalosen tilalle päävalmentajaksi tulleella Erkka Westerlundilla onkin apulaistensa Jukka Holtarin ja Risto Dufvan kanssa haastava tehtävä löytää tälle nuorten kisoihin yli-ikäisiksi käyneelle kolmikolle korvaajat. Tehtävä ei ole kuitenkaan ylivoimainen, sillä suomalaisten vuonna 1982 ja 1983 syntyneiden ikäluokkia pidetään kansainvälisestikkin mitattuna erittäin lahjakkaana ryhmänä. Yhtenä todisteena tästä on jo viime MM-kisoissa joukkueen ykkös- ja kakkossentterinä pelanneiden Tuomo Ruudun ja Mikko Koivun valinnat NHL:n varaustilaisuuden kärkikymmenikössä. Ja ikänsä puolesta nämä molemmat tulevaisuuden lupaukset voivat vuodenvaihteen Tsekin MM-kisojen lisäksi osallistua vielä seuraaviinkin, Halifaxissa Kanadassa, järjestettäviin kisoihin!
Ruutu ja Koivu eivät suinkaan ole suomalaisen juniorikiekoilun ainoita helmiä, sillä vuoden 1983 loppupuolella syntyneet maalivahti Kari Lehtonen ja puolustaja Joni Pitkänen ovat todennäköisiä ensimmäisen kierroksen poimintoja ensi kesän varaustilaisuudessa. Suomen alle 18-vuotiaiden mitalliputki oman ikäluokkansa maailmanmestaruuskisoissa - kulta, kulta, pronssi - ja viime vuoden alle 20-vuotiaiden MM-hopea todistavat, että suomalainen systeemi ei kehitä vain hyviä yksilöitä, vaan myös hyviä joukkueita. Nuorten maajoukkueen joukkueenjohtajana toimivan Jääkiekkoliiton urheilutoimenjohtajan Timo Bäckmanin mielestä Suomessa onkin tällä hetkellä maailman paras lahjakkuuksien kartoitusjärjestelmä, ja sitä järjestelmää haluavatkin opiskella ja hyödyntää mm. Ruotsin ja Kanadan jääkiekkoliitot.
Ole valmis! *
Kysyttäessä Timo Bäckmanilta nuorten leijonien tämän kauden urheilullisesta ja kasvatuksellisesta tavoitteesta, niin hän totesi maajoukkueen tavoitteena olevan maailmanmestaruus, ja kasvatuksellisena tavoitteena olevan tukea opiskeluja kiekon pelaamisen ohessa. Urheilullisen tavoitteen saavuttamiseksi ikäluokka on jaettu kahteen ryhmään, -82 syntyneisiin ja -83 syntyneisiin. Näitä ryhmiä leiritetään yhdessä ja erikseen parhaan mahdollisen kokoonpanon löytämiseksi.
Tiedusteltaessa mielipidettä nuorten maajoukkueen tarkoituksesta - eli pitääkö joukkueeseen valita ikäluokan lahjakkaimmat pelaajat kehittymään ja saamaan kansainvälistä pelikokemusta vai pitääkö koota "paras joukkue" - Bäckmanin vastaus oli selkeä: ”Joukkueella on normaali menestymistavoite, joten joukkue kootaan nimenomaan parhaaksi joukkueeksi, ei nipuksi parhaita yksilöitä. Pelaajien kehittäminen on tietenkin yksi toiminnan tarkoitus mutta kaikki kuitenkin tähtää maailmanmestaruuteen ja ottelujen voittamiseen.” Suomessa siis nuortenkin maajoukkue koostetaan aivan samalla periaatteella kuin miesten maajoukkue ja viime vuosien miesten ja nuorten maajoukkueiden menestys todistavat valintaperusteiden oikeellisuutta.
Koska nuorten MM-kisat järjestetään vuodenvaihteessa, niin heidän kansainvälinen pelikautensa on aikuisista poiketen tammikuusta joulukuuhun (kalenterivuosi). Nuorten maajoukkue pelaa nykyään samanlaisen Eurohockey Tourin kuten miestenkin maajoukkue. Suomen joukkueen eurokausi alkaa 5-maan turnauksella Tsekissä 31.8. - 9.9. (mukana Tsekki, Slovakia, Ruotsi, Venäjä, Suomi) ja jatkuu marraskuun puolivälissä Vaasan seudulla pelattavalla 4-maan turnauksella (mukana Tsekki, Ruotsi, Venäjä, Suomi). Samanaikaisesti tämän Vaasan turnauksen kanssa ”ykkösjoukkueen” haastajat antavat omia kisanäyttöjään maaotteluleirillä Tsekissä. Varsinaiset nuorten MM-kisat pelataan tänä vuonna Tsekin tasavallassa, Hradec Kralovessa & Pardubicessa 25.12.2001 - 5.1.2002. Alle 20-vuotiaiden ja alle 18-vuotiaiden maajoukkueiden kokoonpanot, tarkemmat ottelu- ja leiritysohjelmat löytyvät Jääkiekkoliiton sivuilta.
Jatkoaika pyrkii seuraamaan nuorten maajoukkueen tapahtumia kauden edetessä. Tavoitteena on saada turnausraporttien yhteyteen nuorten maajoukkueen pelaajien haastatteluja sekä raportoida Suomen otteluista Vaasan 4-maan turnauksessa ja Tsekin MM-kisoissa.
Hockey Summer Challenge-turnaus
Suomen nuorten maajoukkueen syyskausi ei kuitenkaan ala elokuun taitteen 5-maan turnauksessa, vaan ensimmäiset ottelut käytiin Pohjois-Amerikan mantereella Lake Placidissä. Suomi kohtasi neljästi
Jatkoaika: ”Millaisella joukkueella matkaan lähdettiin eli olivatko mukaan päässeet pelaajat "ennakkosuosikkeja" lopulliseen maajoukkueeseen?”
Timo Bäckman: ”Mukana oli pelaajien parhaimmisto (eli ei välttämättä ihanteellisin joukkueena toimiva kokoonpano) poislukien muutama pelaaja joiden seurat katsoivat pelaajien kaipaavan huilia. Pelaajat olivat Janne Jokila, Mikko Kankaanperä ja Sean Bergenheim.”
JA: ”Mukana oli 2 maalivahtia, 10 puolustajaa ja 15 hyökkääjää. Miten peliaika jakautui, pelasiko kukaan kenttäpelaajista kaikkia neljää ottelua?”
TB: ”Kaikki ottelut pelasivat Mikko Koivu, Teemu Laine, Toni Koivisto, Joni Pitkänen, Harri Suutarinen, Joni Yli-Torkko ja Tero Määttä.”
JA: ”Ketkä suomalaiset pelaajat onnistuivat turnauksessa? ”
TB: ”Koivu ja Ruutu sekä eritoten Koivisto. Toisaalta kukaan ei epäonnistunut tai pelannut itseään maajoukkuekuvioista ulos.
JA: ”Johtuivatko kahden ensimmäisen pelin tappiot matkaerosta? Jos ei, niin mikä meni pieleen? Oliko ottelusarjassa jotakin tapahtumaa, jota voidaan pitää turnauksen käännekohtana? Oliko otteluiden tuomarilinja tyydyttävä?
TB: ”Lähtökohtana on se että tappioita ei selitellä. Tuomarilinja oli vaihteleva, mutta oli vain hyvä että nuoret saivat tuntumaa myös pohjoisamerikkalaiseen tuomarointiin. Ensimmäisessä ottelussa jää alkoi sulamaan ja kaksi ekaa maalia meni Lehtoselle helpohkon oloisesti. Syy oli kuitenkin se että hän ei nähnyt kiekkoa sumun takaa! Niinpä ensimmäisen erän puolessa välissä peli keskeytettiin ja siirryttiin hallin sisällä olevaan toiseen kaukaloon. Tosin kaukalon vaihto ei käynyt ihan helposti, sillä ensin piti neuvotella kaukalossa harjoittelevien taitoluistelijoiden kanssa vuoronvaihdosta. Vielä hankalammaksi tilanteen teki se seikka että ensimmäinen kaukalo oli euromittainen ja jälkimmäinen kaukalo oli pohjoisamerikan mitoissa! Melkoisen värikäs ottelu.”
JA: ”Millainen vaikutelma jäi USA:n joukkueesta? Ketkä usalaiset pelaajat onnistuivat turnauksessa? ”
TB: ”Ylivoimaisesti paras pelaaja oli HIFK:n ex-valmentaja Mike Eavesin poika Ben Eaves. Oli joukkueensa paras pistemies, 7 pistettä neljässä ottelussa. Aina kun Suomen puolustuspäässä tapahtui, oli Eaves pyörittämässä peliä. Toinen mieleenjäänyt oli Dwight Helminen, mutta ehkä eniten sukunimensä vuoksi...” [Toim. huom. Dwight Helminen oli viime vuoden 18-vuotiaiden MM-kisoissa ykkös all starsin keskushyökkääjä]
JA: ”Millaiset olosuhteet Yhdysvalloissa oli? (kaukalon koko, jään laatu, harjoittelupaikat)
TB: ”Harjoitteluolosuhteet olivat ihan hyvät, paikkana oli vanha olympiakylä. Kuntosalit ja muut tilat oli hyvin järjestetty. Itse jääurheilupaikka oli 4 kaukaloa käsittävä harjoitteluhalli. Ainoastaan tuo ensimmäisen ottelun jään sulamisvälikohtaus oli ainoa miinus, mutta se taas johtui alueen ennätyshelteistä.”
JA: ”Mitkä olivat matkan tavoitteet? Toteutuivatko tavoitteet?”
TB: ”Tavoitteena oli ajaa pelaajia sisään ryhmään, ja ennenkaikkea sisäistää valmentajan pelisysteemit. Pelaajat saivat lentomatkaksi lukemiseksi valmentajan kokoaman pelikirjan. Opit eivät kuitenkaan toimineet ensimmäisessä kahdessa ottelussa vielä. Toinen tavoite oli hankkia nuorille kokemusta pohjoisamerikkalaisesta kiekkokulttuurista, ja se tavoite toteutui niiltäosin mitä matkalta odotettiinkin. Eli ottelut olivat hyviä, nopeita ja kontaktirikkaita.”
JA: ”Samanaikaisesti Pohjois-Amerikan matkan kanssa Vierumäellä pidettiin AVT-demo-leiri. Mikä tämän leirin tavoitteena oli ja kuka pelaajista onnistui leirillä parhaiten?
TB: ”Tavoitteena on saada enemmän näytönpaikkoja nuoremmille (-83 syntyneille) ja leirin ehdoton onnistuja oli Matti Kuusisto [Blues].”
Jatkoaika kiittää Timo Bäckmania antoisasta haastattelusta.
* Jaa miksi ensimmäisenä väliotsikona on ”Ole valmis!”? No siksi kun se on tämän vuoden nuorten maajoukkueen motto!