Suomi-sarjassa yksi ylitse muiden – joukkueet esittelyssä

Suomi-sarja / Artikkeli
Muik Hockey ja Haukat taistelivat keväällä tiensä Suomi-sarjaan.
Kuva © Samppa Toivonen - http://www.samppas.net
Suomi-sarja 2017-2018 pyörähtää käyntiin viikonloppuna. Sarjan pelaamistapaan tehtiin keväällä isoja muutoksia. Ketterän noustua Mestikseen lankeaa ennakkosuosikin viitta Kalajoen Junkkarien harteille. Väriä sarjaan tuovat ex-Mestis-mestari Hokki ja kaksi uutta sarjanousijaa.

Suomi-sarjakausi 2017-2018 alkaa tänäkin syksynä massiivisena 16 joukkueen sarjana. Kaksinkertaisen alkusarjan jälkeen jatketaan ylemmässä ja alemmassa loppusarjassa. Ylempään loppusarjaan selviytyy kuusi parasta. Kuuden sakkiin pääseminen tietää automaattisesti myös puolivälieräpaikkaa. Loput kymmenen joukkuetta jäävät alempaan loppusarjaan.

Ylempi loppusarja pelataan kaksinkertaisena sarjana, jonka neljä parasta saa kotiedun puolivälieriin. Alempi loppusarja pelataan yksinkertaisena jatkosarjana. Kaksi parasta pääsee Suomi-sarjan puolivälieriin.
Puolivälierissä jatkoon selviytyy kolmella voitolla.

Välierien voittajat etenevät Mestis-karsintoihin, jotka pelataan viime keväisen karsintasarjan sijasta pudotuspelimuotoisena siten, että paremmin loppusarjassa sijoittunut Suomi-sarjajoukkue kohtaa Mestiksen 12. sijoittuneen, huonommin sijoittuneen saadessa vastaansa Mestiksessä sijalle 11. sijoittuneen. Mestis-paikka irtoaa neljällä voitolla.

Suomi-sarjan mestaruus jaetaan joukkueelle, joka selviytyy Mestis-karsintoihin paremmalta loppusarjasijoitukselta.

Alemmassa loppusarjassa sijoille 3-6 sijoittuneet lähtevät kesälomille. 7-10 sijoittuneet pelaavat pudotuspelimalliset putoamiskarsintaottelut. Kesälomille pääsee kolmella voitolla. Häviäjät karsivat II-divisioonasta tulevien lohkovoittajien kanssa. Karsintojen pelisysteemi päätetään kun tiedossa on karsintaan halukkaiden II-divisioonajoukkueiden määrä. Pahimmassa tapauksessa karsintoja ei pelata lainkaan.

Uudella sarjasysteemillä halutaan saada Suomi-sarjan kärkijoukkueille tarpeeksi kovia pelejä alle kevään Mestis-karsintoja silmällä pitäen.

Junkkarien takana tiedossa tiukkaa taistelua

Imatran Ketterä vei viime vuonna Suomi-sarjan odotetusti lähes näytöstyyliin. Kalajoen Junkkarit Hockey Team oli hyvä kakkonen selviytyen Ketterän tavoin Mestis-karsintoihin. Nyt JHT lukeutuu sarjan suurimmaksi voittajakandidaatiksi.

JHT:n takana on tasainen joukko taistelemassa kotiedusta kevään pudotuspeleihin. Näihin lukeutuvat Forssan Palloseura, Nokian Pyry, Tampereen KOOVEE, Porvoon Hunters ja Mestiksestä talouskurimuksen vuoksi pudonnut Kajaanin Hokki, joka tuo sarjaan kosolti mielenkiintoa.

Tasaisesta keskikastista voi löytyä yllättäjiä. Kotkan Titaanit, HC Indians Kaarina, AIK/Laser HT Oulusta, Jyväskylän D-Kiekko ja Porin Karhu HT taistelevat kiivaasti kärkikuusikon takana jäljellä olevista pudotuspelipaikoista.

Sarjaan nousi II-divisioonasta kaksi joukkuetta. Järvenpään Haukat vaikuttaa heti iskukykyiseltä ja joukkue uusineekin sarjapaikkansa ilman karsintoja. Pelaajavalmentajan johdolla kauteen lähtevä uusikaarlepyyläinen Muik tulee sen sijaan olemaan heikon materiaalinsa kanssa suurissa vaikeuksissa.

Jatkoaika rankkasi joukkueet järjestykseen, joka ei ole kiveen hakattu muun kuin ensimmäisen ja viimeisen sijan kohdalla.

1. JHT, Kalajoki – Suomi-sarjan Tappara?

Kalajoen Junkkarit Hockey Team lähtee sarjaan suvereenina ennakkosuosikkina. JHT:n pelaajamateriaali on kokonaisuutena sarjan paras. Pahimmat haastajat laittavat joukkueen taidot ajoittain koetukselle, mutta pitkässä juoksussa JHT kerää pisteitä kilpakumppaneitaan enemmän.

Kahtena viime kautena JHT on selviytynyt komeasti Mestis-karsintoihin. Viime keväänä karsinnat pelattiin sarjamuotoisena ja tiivis ottelutahti ryydytti lopulta kalajokiset. Kevään karsintasarja oli kovatasoinen.

Kolme kovaa Mestis-joukkuetta ja Suomi-sarjan Mestis-tason materiaalilla voittanut Ketterä olivat lähempänä ammattilaistasoa, toisin kuin enemmän amatööripohjalta toimiva Junkkarit, jonka pelaajistosta moni paiski siviilissä töitä raskaan karsintasarjan keskellä.

Olosuhteet ovat Kalajoella erinomaiset ja joukkue pystyy harjoittelemaan hyvällä tasolla. Tuleviin kevään karsintoihin ollaan nyt varmasti paremmin valmiina. Hyvää työtä kahtena viime kautena joukkueen penkin takana tehnyt Joni Petrell pääsee jatkamaan pitkälti samalla rungolla kuin menestyksekkäänä viime kautena.

JHT sai syksyllä ensiarvoisen tärkeitä kovia pelejä alle Suomen Cupissa, jossa vastaan asettui kaksi Mestis-joukkuetta Hermes ja SaPKo. Hermeksen JHT pudotti jatkosta, mutta Mestiksen mestaruuden voittaneen SaPKon taidot olivat hyvästä haastamisesta huolimatta liikaa.

Kaikki menetykset, joista isoin on viime kauden ykkösmaalivahti Wille Mattilan siirtyminen Asplöveniin, on pystytty Kalajoella paikkaamaan. Petrus Lintonen on maalilla mies paikallaan ja valmiina täyttämään Mattilan kalastussaappaan kokoiset jalkineet. Lintosen aisapariksi on saatu Norjan nuorten maajoukkueessa aiemmin esiintynyt 21-vuotias Fredrik Grønstrand.

Puolustuksesta lähti väkivahvan kauden pelanneet Samuli Rahikainen (Peliitat) ja Ville Lehtonen (KOOVEE), mutta tilalle tuli nuorten maajoukkueessakin uralleen pelejä saanut Reko Tornberg Hokista. Peräpään liiderinä häärii edelleen kokenut ja kiekollisesti erittäin taitava Ville-Veikko Väkeväinen.

Joukkueen sisäisen pistepörssin viime kaudella voittanut Tomi Gronoff sai viime kaudella tärskyn, joka ei parantunutkaan odotetun nopeasti. Gronoff katsoi itsensä keskenkuntoiseksi ja jättäytyi pois kuviosta toistaiseksi, mutta saattaa hypätä myöhemmin remmiin mukaan. Joukkueen kolmanneksi tehokkain Niklas Westerlund lähti Ranskan Marseilleen.

Asplövenistä tullut Ville Rajala vahvistaa kuitenkin joukkuetta siinä määrin, ettei kaksikon lähtö kirpaise. Rajala on vahva ehdokas taistelemaan Suomi-sarjan pistepörssin voitosta. Joukkueen ikähaarukka vaikuttaa erinomaiselta. Joukkueesta löytyy kokemusta, nuoria lupauksia ja tukku parhaassa iässään olevia kiekkoilijoita.

Arvio: Runkosarjan voittajaehdokas numero 1.

2. KOOVEE, Tampere – Vahvistuneena mukaan kärkikahinoihin

Tampereen KOOVEE on taas vahvasti voimissaan ja ennakkoluulottomana valmis taistelemaan jopa Mestis-karsintapaikasta. Manselaiset nappasivat naapurikaupunki Nokian tehokaksikon Antti Hildénin ja Mika Niemen, sekä Henri Sandvikin. Maalitykki Jimi Palannon ja Janne Anttilan jatkosopimusten myötä KOOVEE omaa kokeneen väkivahvan hyökkääjäkaartin.

Juha Taposen palattua kotiin on tamperelaisten maalivahtikolmikko valmis. Niklas Nalli ja Niilo Koskinen kilvoittelevat 35-vuotiaan Taposen kanssa ykkösvahdin asemasta. Kokenut Taponen ja Nalli ovat parhaimmillaan ilmiömäisiä, mutta otteita on vaivannut pieni ailahtelevaisuus.

Joukkueen puolustus on vahvasti Suomi-sarjassa rutinoitunutta. Hyökkäyksen veroinen se ei kokemukseltaan ja taidoiltaan ole, mutta moni pelaaja on kerännyt kannuksensa A-nuorten SM-liigasta. KOOVEE pystyi jo viime vuonna haastamaan puolivälierissä JHT:n. Mikäli vanhat höyryveturit ovat sata lasissa touhussa mukana, on KOOVEE joukkue, jota kukaan ei taatusti vastaansa puolivälierissä halua.

Arvio: Käytettävissä olevalla materiaalilla KOOVEE yltää runkosarjassa sijoille 2-3.

3. Hunters, Porvoo – Ratkaiseva askel eteenpäin?

Tero Määtän komennossa Hunters on noussut Suomi-sarjan yläkastin kestomenestyjäksi. Tie on kuitenkin noussut pystyyn kerta toisensa jälkeen puolivälierävaiheessa. Joukkue on pysynyt edelleen todella hyvin kasassa ja joukkueen sydämen muodostavat porvoolaiset pelaajat. Huntersin vahvuus on yhteen hioutunut joukkue, josta löytyy ratkaisijoita laajalla rintamalla. Hankintoja on tehty harkiten.

Hunters ei kokenut kesän siirtomarkkinahumussa suurempia menetyksiä. Isoimpia nimiä olivat puolustuksesta kaikonneet Niko Forsström ja Miika Runsala, hyökkäyksestä Toni Jeskanen. Tilalle porvoolaiset saivat laadukkaita vahvistuksia etenkin peräpäähän.

Peliitoista tullut Markus Hämäläinen tuo Mestis-tason kovuutta ja rutiinia peräpäähän. Mestis-kokemusta puolustus sai Myös Espoo Unitedista tulleen Nikke Kettukankaan ja K-Vantaan Valtteri Lemmettyn muodossa. Robin Saari pelasi viime kauden Suomi-sarjan floppijoukkue KJT:ssa, mutta Mestis-kokemusta löytyy aiemmilta vuosilta kahden kauden verran.

Ketterästä tullut Reko-Pekka Riikonen on oiva täsmähankinta hyökkäykseen. K-Vantaasta tulleilla Simo Konttisella ja Ville Heikkisellä on näytön paikat. Norjan kakkostasolla viime kauden viettänyt Tapani Nikkilä palaa Porvooseen ja ottanee isoa ruutua hyökkäyspäässä. Maalia tilkitsee aiempien kausien tapaan aina luotettava Ari Ahokas, jota tuuraa pätevä kakkosvahti Juuso Hyyppä.

Huntersilla on kaikki eväät nousta Suomi-sarjan kärkipäähän. Paikan ylemmässä jatkosarjassa pitäisi olla selviö. Pudotuspeleissä kotiedun saaminen olisi kullanarvoinen etu. Myös koko kaupunki olisi hyvä saada joukkueen taakse kevään tärkeissä peleissä. Katsojaluvut ovat Porvoossa junnanneet tasaisessa 200:n silmäparin huituvilla vuodesta toiseen muutamia yksittäisiä piikkejä lukuun ottamatta.

Arvio: Runkosarjassa haarukassa sijat 3-5.

4. Pyry, Nokia – Joko viimein Mestis-karsintoihin?

Nokian Pyry on lukeutunut jo useana kautena Suomi-sarjan suosikkeihin. Kevään ratkaisupeleissä Pyry on kuitenkin kerta toisensa jälkeen hyytynyt. Nyt joukkue lähtee kauteen rajusti nuorentuneena. Vanhat parrat ovat saaneet väistyä nuorempien pelimiehien tieltä.

Suomi-sarjan pistepörssin voittanut Antti Hildén ja joukkueen toiseksi tehokkain Mika Niemi siirtyivät paikalliskilpailija KOOVEEn leipiin. Näin teki myös viime kaudella viisi ottelua hyvin tehoillut Henri Sandvik ja maalivahti Juha Taponen. Hildénin ja Niemen myötä lähti hurjat 129 pistettä.

Tulopuolella on mielenkiintoisia nimiä, kuten Hokista tullut lupaava maalivahti Tomi Rautio. Latvialainen Peteris Pujats oli viime kauden pelaamatta, mutta aiemmin Pujats on esiintynyt sarjassa tehokkaasti IPK:n ja JHT:n leivissä. KOOVEEsta tullut Waltteri Selimgerei sopii nuorentuneeseen ryhmään kuin tikka puuhun.

RoKin kautta Nokialle koukannut Joni Lavonen pelasi toissakaudella tehokkaasti Ilveksen A-nuorissa. Viime kaudella KeuPaa edustaneen Lavosen pelit Mestiksessä katkesivat ikävän loukkaantumisen vuoksi jo kahden ottelun jälkeen. Ilveksen A-nuorissa tehoillut Aleksi Niemi kerännee hyvin pisteitä myös Suomi-sarjassa.

Pyry on osoittanut syksyn harjoituspeleissä olevansa uudistumisestaan huolimatta iskukykyinen ryhmä. Kotiturnauksessaan joukkue pystyi mm. kaatamaan Mestis-seura Peliitat ja taistelemaan turnauksen voittanutta KeuPaa vastaan. Cupissa tie nousi pystyyn Peliittoja vastaan 0-5.

Arvio: Kokemusta ja pisteitä lähti, mutta nuorien lupausten siivittämänä Pyry yltää runkosarjassa sijoille 3-4.

5. Hokki, Kajaani – Suuri kysymysmerkki

Entinen Mestiksen mestari joutui keväällä nöyryyttävään putoamiskurimukseen. Pelillisesti joukkue säilytti sarjapaikkansa kevään karsinnoissa, mutta taloudellisesti ei. Nyt linnapaidat aloittavat vanhojen raunioiden keskeltä uuden nousun. Uutta on logo, toimintatapa ja tulevaisuuden visiot. Kainuulaisuuteen panostetaan jatkossa entistä enemmän.

Hokille myönnettiin lisenssi Suomi-sarjaan varsin myöhään. Sen vuoksi joukkueen rakentamisen kanssa on tullut kiire. Kajaaniin halutaan saada vain vahvistuksen kriteerit täyttäviä pelimiehiä. Täytemiehiä ei enää mukaan kelpuuteta.

Nähtäväksi jää kuinka monta vaatimukset täyttävää pelaajaa joukkue löytää ennen sarjapelien alkua. Kokoonpano on vielä ennen sarjapelien alkua vajavainen ja joukkuepelin rakennus tulee ottamaan oman aikansa.

Nuoren joukkueen henkisesti tärkeitä tukipilareita ovat paluun tehnyt nestoripakki Jarkko Heikkinen ja hyökkäyksen avuksi Ruotsin Asplövenistä palannut Niko Saarenpää. Ranskan alasarjoista Suomi-sarjan puolelle palannut Micke Niemelä tuo osaltaan varmuutta peräpäähän. Maalivahtipeli lepää KalPan A-nuorista tulleen Severi Kinnusen harteilla.

Nälkämaa on vetänyt puoleensa myös ulkomaan apuja. Slovakialainen 24-vuotias Peter Gápa vahvistaa hyökkäystä. Puolustusta miehittää ukrainalainen 20-vuotias Oleksandr Liulchuk ja espanjansuomalainen 19-kesäinen Alejandro Ramirez Salinas. Kolmikon kyvyt selviävät kunnolla vasta tosipelien alettua.

Viime hetkellä joukkueeseen liittyi latvialaiskaksikko Roberts Locans ja Martins Vitolins. Locans on tuttu pelaaja Mestiksestä. Vitolins latoi puolestaan todella järisyttävät tehot suurelle yleisölle tuntemattomassa NA3HL-liigassa ison veden tuolla puolen. Long Beach Sharksissa pelatuissa 46 ottelussa syntyi järjettömän tuntuiset 163 tehopistettä. Kuinka hieman oikukkaan pelaajan maineessa oleva Locans sopeutuu Kajaaniin? Vitolinsin kohdalla on silkka arvoitus, mihin viime kauden meriitit riittävät Suomi-sarjassa.

Kysymyksiä herättää myös 39-vuotiaan Heikkisen nykyvire, sillä mies ehti olla jo kaksi viime kautta pelaamatta. Pahaksi onneksi Heikkinen on loukkaantumisen vuoksi vielä sivussa pahimmassa tapauksessa useita viikkoja.

Nuorista pelaajista on löydyttävä vastuunkantajia, jollaiseksi Tapparan A-nuorista tullutta Alex Olkinuoraa ounastellaan.

Seura ja toimintakulttuuri on Kajaanissa vahvasti Mestiksessä rutinoitunutta, joten olosuhteiden puolesta kaikki puitteet ovat seurassa kohdallaan. Harjoitusottelut ovat sujuneet lähtökohtiin nähden yllättävänkin hyvin. Jyväskylän D-Kiekon Hokki voitti kahdesti suurinumeroisesti 9-4 ja 7-4. Rovaniemellä Mestiksen RoKi voitti kajaanilaiset vasta jatkoajalla maalein 5-4. Hermekselle Hokki hävisi vieraissa 0-5 ja Kajaanissa 3-5.

Tulosten perusteella puolustuspelaaminen on vielä jossain määrin retuperällä, mutta hyökkäys vaikuttaa tehokkaalta. Valmennukseen värvätty Jukka Niiranen on Hokin tilanteeseen juuri oikea mies laittamaan palikat paikalleen.

Mestiksestä pudonnut Hokki näyttää nousevan vaikeuksista huolimatta nopeasti takaisin jaloilleen. Ilmassa on kuitenkin liikaa kysymysmerkkejä, jotta kajaanilaiset voisi kärkeen sijoittaa. Rakennusprojekti on Kajaanissa vielä pahasti kesken, mutta kevättä kohden Hokki tulee varmasti olemaan yksi vahvimmista joukkueista, mutta rutinoituneemmat ja valmiimmat kärkijoukkueet keräävät pisteitä jo syyskierroksista lähtien jättäen Hokin takaa-ajajaksi.

Arvio: Jos peli on kulkenut Mestis-joukkueita vastaan vajaalla vähän aikaa yhdessä harjoitelleella nipulla noinkin hyvin, on runkosarjassa mahdollisuus nousta korkealle. Se edellyttää joukkueen täydentymistä hyvillä pelimiehillä kauden aikana. Hokki voi päätyä minne tahansa sijojen 2-5 välillä.

6. FPS, Forssa – Kärkeä haastamaan

Vihreiden miesten taivallus Suomi-sarjassa jatkuu. Joukkue on pelillisesti pariin otteeseen ollut lähellä kolkuttelemassa Mestiksen portteja. Asko Rantasen alaisuudessa forssalaisjoukkueen suunta on taas noususuhdanteinen. Viime kaudella FPS oli runkosarjan nelonen. Joukkue selviytyi tiukan puolivälieräsarjan jälkeen välieriin, jossa paukut loppuivat sarjan mestaruuden voittanutta Ketterää vastaan.

FPS lähtee tulevaan kauteen melko samoista asetelmista kuin edelliskaudellakin. Joukkue on vahva, mutta aivan terävimpään kärkeen ei ole vielä asiaa. FPS on hieman vahvistunut viime kaudesta, mutta niin ovat pahimmat vastustajatkin.

Siirtomarkkinoilla hankittiin puolustukseen Mestis-osaamista. LeKistä värvättiin eri ikäkausimaajoukkueissa esiintynyt 21-vuotias Markus Haapanen. Saman ikäluokan Niklas Sillanpää siirtyi Forssaan Espoo Unitedista.

Viime kauden avainhyökkääjiin kuulunut Jeffrey Lawman siirtyi kesken kauden Ranskaan, mutta palasi takaisin vahvuuteen. Lahden Pelicansin A-nuorista naarattu Kasper Ruohonen saattaa osoittautua hyväksikin hankinnaksi.

Ykkösmaalivahti Henri Viitala jatkaa. Tolppien väliin kilpailua tuo HPK:n A-nuorista lainalla pelaava Warkis-kasvatti Roope Tolvanen.

FPS oli viime kauden syyspuolella tikissään voittaen marras-joulukuun aikana 11. peliä putkeen. Samanlaisella syyskunnolla vihreä miehistö nappaa paikan ylemmästä loppusarjasta, jossa tähtäimessä on sijoitus neljän joukossa. Sinne forssalaisilla on nappisuorituksella mahdollisuudet, mutta pudotuspeleissä tie on vaarassa katketa ennen Mestis-karsintoja.

Arvio: Runkosarjassa sijoille 4-6.

7. HCIK, Kaarina – Intiaanien musta hevonen

HC Indians Kaarina yllätti jo viime kaudella. Joukkueen tehokas ykköshyökkäysvitja Gregor Husko – Kalle Karhu – Miro Kivinen kylvi kauhua ja pelkoa paremmissakin piireissä. Kaikki parhaat inkkarit saatiin pidettyä kanootissa ja joukkue on vielä vahvistunut entisestään.

Kaarinalaiset putosivat loppujuoksussa ulos pudotuspeleistä Titaanien ottaessa kahdeksannen paikan nenän edestä. Helmikuun alussa hävitty kotiottelu Titaaneille oli ratkaiseva niitti pudotuspelihaaveille. Nyt joukkue taistelee vahvasti pääsystä Suomi-sarjan ylempään loppusarjaan.

Indians sai houkuteltua paikallisvastus VG-62:n riveissä 50 pistettä taputtaneen Joni Seinelän ennestään vahvan hyökkäyksen tueksi. Pyrystä tulleella Kalle Hokkasella on mahdollisuus ottaa ykköstorjujan asema itselleen. Pelaajamateriaali joukkueella on laaja.

Joukkueen hyökkääjistöllä kelpaa röyhistellä. Kaarinalaisjoukkueella piisaa nälkää ja näyttöhaluja. Mikäli pitkiin vierasmatkoihin saadaan paras miehistö jalkeille, on joukkueelta lupa odottaa suuria. Alkukauden mennessä nappiin saattaisi saumoja olla jopa ylempään loppusarjaan, mutta todennäköisesti pudotuspelipaikka haetaan alemman loppusarjan kautta.

Arvio: Runkosarjassa sijoille 7-9.

8. Titaanit, Kotka – Vuoden kokeneempi

Kotkan Titaanit nousi viime syksynä vuosien korpitaivalluksen jälkeen Suomi-sarjatasolle. Kotkalaispitoisen nuoren joukkueen viime kausi meni sarjan vaatimustasolle totutellessa ja äkkiä Titaanit talon tavoille oppikin. Kausi huipentui puolivälieriin, jossa vastaan asettui Suomi-sarjan voittanut Ketterä, jota vastaan ei sarjanousijalla luonnollisestikaan ollut mahdollisuuksia.

Puolivälieräpaikka oli jo palkinto itsessään, joka loi uskoa kotkalaiseen jääkiekkoon. Iso muutos viime kauteen on yhteistyöseuran vaihtuminen Mestiksen puolella. Viime kaudella Titaanit teki pelaajavaihtoa Heinolan Peliittojen kanssa, josta tulleet Jesse Peltonen ja Vili Väinölä avittivat tehokkaasti punanuttuja. Tulevan kauden yhteistyökumppani on Mestikseen noussut Ketterä. Yhteistyöstä odotetaan hedelmällistä.

Titaanit menetti yhden viime kauden parhaista pistemiehistään. Kolme pelaajaa jakoi joukkueen sisäisen pörssin kärkipaikan 31 pisteellä, joista Aapo Lampinen ripusti hokkarit saunan naulaan. Muut kärkimiehet Santeri Kunttu ja Juho Luukkonen jatkavat joukkueessa.

Maalilla viime kaudella hyvän kauden pelannut Niilo Pussinen saa kavereikseen Vierumäki Unitedin A-nuorten Mestis-joukkueesta Santeri Leväsen ja II-divisioonaan pudonneesta Joensuun Kiekkokoplasta Tuomas Heikkosen. Kiekkokoplasta löytyi myös oiva vahvistus hyökkäykseen Mestis-kokemustakin omaavan Petja Summanen liityttyä punanuttuihin.

Titaanien harjoituspelit antavat odottaa paljon. Ahtaajakaupungissa kaatui sarjan kärkipään joukkueista Hunters ja KOOVEE. Mikäli pelit Kotkassa sujuvat ja yleisö syttyy, on vierasjoukkueille tiedossa tukalia hetkiä äänekkäiden ahtaajien hiostuksessa. Ylempi loppusarja varmasti houkuttaisi, mutta kotkalaiset joutunevat hakemaan pudotuspelipaikkaa alemmasta loppusarjasta.

Arvio: Runkosarjassa kohtalona on jäädä niukasti ulos ylemmästä loppusarjasta. Sijat 7-9.

9. AIK/Laser HT, Oulu – Yltääkö nimihirviö pudotuspeleihin?

Suomi-sarjaa pelannut Oulun A.I.K ja II-divisoonan Laser HT fuusioituivat kesän aikana ja joukkue tunnetaan jatkossa nimellä AIK/Laser HT. Joukkue yritti viimeiseen asti osallistua sarjaan pelkän Laserin nimellä, mutta tämäpä ei Jääkiekkoliitolle käynyt.

Viime vuonna oululaiset olivat runkosarjassa viidensiä, eikä välieräpaikka jäänyt kauas. Puolivälierissä FPS pudotti joukkueen jatkosta tiukan ottelusarjan jälkeen.

Oululaisten ehdoton tukipilari oli maalivahti Tomi Risteli, mutta nyt joukkue joutuu tulemaan ilman uransa lopettamista miettivää huippuvahtiaan, jolla olisi saattanut hyvinkin olla annettavaa myös Mestis-tasolla. Nyt veräjää vartio A-ikäinen parivaljakko Niko Palsola & Verneri Miettinen. Palsola on Kärppien kasvattina pesunkestävä oululainen. Miettinen tuli Ouluun Pelicansin A-nuorista.

Suomi-sarjassa joukkueen viime kauden paras pistemies oli Mikko Tauriainen, joka jatkaa mukana. Tauriainen oli 37 pisteellä joukkueen tehokkain, mutta takana tehot jakaantuivat tasaisesti pelaajien kesken.

Laserissa II-divisioonaa pelanneelle 32-vuotiaalle tšekkipakki Radislav Ondracekille Suomi-sarja on uusi tuttavuus.

Laser HT tulee hyötymään huomattavasti kotiedusta sarjassa, jossa pitkät vieraspelit rassaavat Suomi-sarjan joukkueita, joissa suurin osa pelaajista opiskelee tai työskentelee pelaamisen ohessa. Vastaavasti Oulun korkeuksilla Kärppien juniorimyllyn läpikäyneet pelaajat ovat pitkiin vierasreissuihin tottuneet.

A.I.K päästi viime kaudella kolmanneksi vähiten maaleja, mutta oli maalinteossa vasta yhdeksänneksi tehokkain. Ensimmäinen Oulunsalossa pelattava sarjapeli Hokkia vastaan näyttää suuntaa tulevasta. Ylempään loppusarjaan pääsy edellyttäisi vahvaa syksyä, mutta vahvassa kärkijoukossa ei ole tällä kertaa tilaa oululaisille.
Arvio: Oululaiset päätynevät runkosarjassa sijoille 7-10,

10. Karhu HT, Pori – Fandulsin ja Raitasen komennossa

Porin Karhu HT:n viime kausi oli surkuhupaisa. Porilaiset olivat useaan otteeseen matkassa vain parilla kentällisellä eikä seuran uumoiltu näkevän enää kevättä. Kausi saatiin rämmittyä kunnialla päätökseen Karhu HT:n yllätettyä karsinnoissa Joensuun Kiekkokoplan. Nyt Porissa lähdetään sarjaan puhtaalta pöydältä.

Joukkueen kokoonpano on laaja ja sarjaan kilpailukykyinen. Karhun ottaa komentoonsa legendaarinen Vjačeslavs Fanduls, joka pelaajaurallaan voitti mestaruuden TPS:ssa ja edusti SM-liigassa myös mm. Porin Ässiä. Fanduls jakaa valmennusvastuun Pauli Raitasen kanssa.

Maalivahti Niklas Lehti on taas porilaisille kaikki kaikessa. Joukkue vahvistui kesän siirtohumputtelussa. Uusia pelaajia tuli mm. Venäjältä, Kanadasta ja Savosta. Viime kaudella Slovenian Ljubljanassa pelannut 21-vuotias venäläishyökkääjä Nikita Reyn on mielenkiintoinen tapaus, sillä Reyen on pelannut aiemmin urallaan mm. Itävallan juniorisarjoissa ja II-divisioonaa Ruotsissa.

Kanadalainen Brad Cuzner tuskin osoittautuu ihmemieheksi. SPHL-sarjaa Evansville Thunderboltsissa pelannut Cuzner loihti 51 otteluun 1+13 tehopistettä. Kanadalainen piipahti viiden ottelun lainalla ECHL-liigassa, mutta ilman tehopisteitä.

SaPKossa Mestis-mestaruuden voittanut puolustaja Anton Fonsén palaa Poriin ja ottaa varmasti suurta roolia puolustuksessa yhdessä 33-vuotiaan Atte Vallin kanssa.

Kuinka Fanduls saa uudistuneen joukkueen pelaamaan yhteen ja kuinka paljon pelaajistosta on mahdollista nyhtää tehoja irti? Joukkue on sarjan häntäpään joukkueita vahvempi, mutta kuinka paljon voittoja tulee ylemmän kastin vastustajista?

Mikäli porilainen hulluus löytyy, on vain taivas rajana. Todennäköisesti ylempi loppusarja jää haaveeksi, mutta puolivälieräpaikkaan saattaisi olla saumat alemman loppusarjan kautta. Se edellyttäisi pisteiden nyhtämistä kovemmilta joukkueilta.

Arvio: Runkosarjassa sijat 8-10 täyttä realismia.

11. D-Kiekko, Jyväskylä – Jyväskylän kakkosjengi

Toisen epäonni on toisen onni. JYP-Akatemian Mestis-joukkue putosi kevään karsinnoissa ja joukkue päätti sitä myötä lopettaa koko toimintansa. Tilanteesta hyötyi etupäässä D-Kiekko, joka on nyt Suomen Ateenan kakkosjoukkue.

Jyväskylässä laadukasta pelaajamassaa riittää yli äyräiden. D-Kiekolla on nyt mahdollisuus houkutella riveihinsä kyvykkäimmät pelimiehet, jotka Jyväskylään jäävät. Viime kaudella D-Kiekko sijoittui runkosarjassa yhdeksänneksi.

Siirtomarkkinoilla kävi vilske ja pelaajia tuli muualtakin kuin vain Jyväskylän lähiökortteleista, joukossa Mestis-kokemusta mm. Joona Peräsen, Atte Kukonlehdon ja Severi Kuntsin muodossa. Peränen oli viime kauden pelaamatta, mutta toissakausi KeuPassa poiki mukavasti pisteitä. Myös Kukonlehto pelasi viime kauden KeuPassa. JYP-kasvatti Kuntsi palasi puolestaan Jyväskylään Kokkolan Hermeksestä.

Maalivahtiosasto näyttää varsin mielenkiintoiselta. Miro Hämynen palasi Jyväskylään Saksan alasarjajoukkue Schwenninger ERC:n kakkosjoukkueesta. Heinolalainen Lauri Rämö oli viime kauden kokonaan pelaamatta. Manu Lähteenmäen kausi meni pääosin Blues Akatemian A-nuorten Mestis-joukkueessa. Joukkueen tarvitsisi menestyäkseen ehdottomasti voittavan maalivahdin.

Hyökkäyksen liiderinä jatkaa joukkueen tehokkain hyökkääjä Juho Nyman, joka iski 35 otteluun 40 tehopistettä ja ehti käydä kauden aikana lainalla kolme ottelua Mestiksessä JYP-Akatemiassa.

Ennakkoasetelmissa sijoitus tulee kevään lopussa olemaan melko lailla samoilla hujakoilla kuin viime keväänä, mutta täydet yllätys-saumat on korkeammallekin, mikäli JYP:n A-nuoria tai viime kaudella Akatemiassa pelanneita tehomiehiä saadaan mukaan.

Arvio: Maalivahtipelin toimiessa mahdollisuudet kivuta viime kautta paremmalle sijoitukselle. D-Kiekko taistelee sijoista 8-11.

12. S-Kiekko, Seinäjoki – Nuoruuden innolla ja urheilullisuuden voimalla

Seinäjoella on vaihteeksi taas hyvä hönkä päällä. Joukkueessa tavoitellaan nyt urheilullisuutta ja uskotaan nuoriin pelaajakykyihin. Ensi kausi tuskin vielä tuo pelillistä menestystä, mutta pidemmällä tähtäimellä Seinäjoella noustaan hiljalleen kohti huippua niin kaukalossa kuin sen ulkopuolellakin.

Suomen Cupin puolivälieräpeli Mestiksessä pelaavaa Espoo Unitedia vastaan kertoo missä Seinäjoella mennään tällä haavaa. United latoi tauluun tylyt 11-1 lukemat. Ottelu oli myös hyvä mittari Mestiksen kärkipään ja Suomi-sarjan alemman keskikastin joukkueiden välillä.

Jaakko Svensk ja Jaska Ojanperä ovat 26-ikävuodella joukkueen vanhimmat pelaajat. Kaksikolla onkin kova työ vetää nuoria perässään ja ottaa vastuuta ratkaisuhetkillä. Tehopakki Ojanperä oli viime kaudella koko joukkueen tehokkain 35 pisteellään. Hyökkäyspelin sieluna häärinyt Svensk oli toinen 30 pisteellä.

Maalilla torjuntavastuussa jatkaa Juho Niku, joka on saanut kirittäjäkseen Edvin Backlundin II-divisioonajoukkue IK Kronanista.

Nuori ja nälkäinen S-Kiekko lähtee sarjaan haastajana. Karsintapelejä ei Seinäjoella tarvitse pelätä, mutta pudotuspelipaikan saavuttaminen vaatisi hurjan paljon töitä. Kokemuksen puute lienee lopulta se seikka, joka heivaa joukkueen ulos kevään jatkopeleistä.

Arvio: Sijat 9-12

13. Haukat, Järvenpää – Nouseeko Järvenpäässä kiekkohuuma?

Järvenpään Haukat on sarjanousija II-divisioonasta. Haukat voitti nousukarsintojen ratkaisuvaiheessa Munsala IK:n 5-3 ja 9-1. Tulokset tiesivät nousua Suomi-sarjaan. Joukkue muistetaan Mestiksen vakioseurana yli 10 vuoden takaa. Vihdoin ja viimein Järvenpäässä palattiin takaisin sivistyksen pariin ja Haukat pääsee pelaamaan laadukkaaseen kilpakiekkosarjaan.

KJT:n pudottua surkuhupaisan kauden päätteeksi, on Haukat nyt Pääkaupunkiseudun ainoa Suomi-sarjajoukkue. Sijainti ison kirkon esipihalla takaa sen ettei pelaajatarjonnassa pitäisi olla puutetta. Kuinka nousuhuuma sitten innostaa järvenpääläisyleisöä ja houkutteleeko nousu riittävissä määrin kovatasoisia pelimiehiä?

Kansainvälisyyttä ainakin piisaa. Venäjän passit löytyvät puolustaja Alexander S. Kuzminin ja hyökkääjä Nikolai Baranovin taskusta. Italialainen Nikolas Ulessi omaa Baranovin tavoin myös Suomen kansalaisuuden. Maalilla torjuu Viron maajoukkuemies Daniil Seppenen.

Kokeneet hyökkääjät Toni Wallenius, Olavi Tihveräinen ja Jonne Juntheikki olivat isossa roolissa viime kaudella ja heidän panostaan joukkue kaipaa nytkin. Maalilla Seppenen saa seuraa Juuso Laukkasesta.

Mikäli orkesteri saadaan puhaltamaan yhteen tuubaan ja kotiyleisö syttyy, niin Haukat säilyttää sarjapaikkansa helposti. Viime kevään karsinnoissa Järvenpäässä nähtiin todellinen yleisöryntäys, kun ratkaisevaa peliä kävi seuraamassa yli 1100 silmäparia.

Arvio: Runkosarjassa sijoille 10-13.

14. Riemu, Jyväskylä – Karsintoja karkuun

Jyväskyläläinen Riemu oli viime kauden väriläiskä. Joukkue pelasi ennakkoluulottomasti ja säilytti sarjapaikkansa ilman karsintoja. Joukkueelle kauden kohokohtia tulevat olemaan paikallispelit D-Kiekkoa vastaan. Ottelut ovat vetäneet yleisöä halliin jopa tuhatmäärin.

Mikäli viime kaudelta tuttu raikas meno ja into ei ole kadonnut minnekään, ei joukkueen pitäisi pelätä sarjapaikkansa puolesta. Pisteitä olisi kuitenkin pystyttävä raapimaan ennen kaikkea pahimmilta kilpakumppaneilta. Viime kaudella joukkue pääsi sarjanousijana tulemaan puskista, mutta nyt yllätysetua ei enää ole.

Viime kauden tehopuolustaja Kalle-Veikko Koiviston jatkosopimus tulee Riemulle tarpeeseen. Riemu sai pidettyä kärkihyökkääjistönsä, joista Markus Rämän, Iiro Junnilan ja Mikko Hyvösen taidot tulevat tarpeeseen.

Maalivahtien osalta torjuntavastuu jakaantuu tälläkin kaudella Henri Tikkasen ja Tuomas Särkijärven kesken.

JYP-Akatemian rauniolta Riemun hoteisiin siirtyivät puolustaja Sami Tynjälä ja Viron maajoukkuehyökkääjä Riho Embrich.

Riemu pääsee lähtemään kauteen suuremmitta paineitta, sillä mahtipontisia tavoitteita ei ole seuran puolelta asetettu. Riemu on vahvimmillaan silloin, kun vastapuolella puristetaan keppiä. Viime kaudella moni vastustaja sortui aliarvioimaan Riemua, mutta tuskin enää. Pudotuspeleihin Riemulla ei ole asiaa. Karsintojen väistäminen toistamiseen olisi kova juttu.

Arvio: Kaataa paikallisvastustaja D-Kiekon ainakin kerran. Runkosarjassa sijoille 13-15.

15. VG-62, Naantali – Ei ihmeitä odotettavissa

Naantalin VG-62:lle on luvassa jälleen rimpuilijan rooli. Karsintojen välttämisessä tulee olemaan iso työ. Viime kauden pistelinko Joni Seinelän menetys oli kova takaisku. TUTO Hockeysta saapuneesta Samuli Valvistosta odotetaan uutta sateentekijää, jolle tulitukea antaa Otto Lehtonen ja Anssi Köykkä-Luopa.

Naantalilaismaalilla aurinko pilkistää ajoittain lähinnä jostain kiekkosateen keskeltä. Juuso Ikoselle ja Juho Nygårdille on tiedossa hikisiä iltoja joukkueen maalilla. Joonas Kautto on valmiina tolppien väliin, mikäli kiekko ei kaksikolla räpylään tartu.

Kansainvälisyyttä tuovat Japanilainen puolustaja Yuki Sasaki ja slovakihyökkääjä Patrik Becka. Sasakille tuleva kausi on jo kolmas naantalilaisjoukkueessa. Becka pelasi viime kaudella VG-62:n A-nuorissa ja 22 peliä edustusjoukkueen puolella.

VG-62 on liikaa muutaman yksilön varassa. Maalivahtien pitäisi pystyä venymään lähes kohtuuttomuuksiin, mikäli karsintapelejä halutaan karkuun. Mahdotonta karsintojen välttäminen ei ole, mutta vähintäänkin vaikeaa.

Arvio: Sijat 13-15

16. Muik Hockey, Uusikaarlepyy – Kylmää kyytiä luvassa

Munsala IK Hockey nousi lopulta Suomi-sarjaan, vaikka hävisikin karsintapelit Järvenpään Haukoille. Muik sai sarjapaikan Mestiksestä pudonneen ja toimintansa lopettaneelta JYP-Akatemialta. Joukkueelle ei ole ensi kaudelta luvassa muita kuin mustelmia ja karuja kokemuksia. Hyppy II-divisioonasta Suomi-sarjaan on monelle pelaajalle kova koulu.

Materiaali on paperilla varsin vaatimaton. Joukosta löytyy kokeneita pelimiehiä, joiden kokemus ja kannukset ovat pääosin II-divisioonasta hankittua. Maalivahtiosasto vaikuttaa Suomi-sarjaan varsin heiveröiseltä.

Suomen Cup päättyi joukkueen osalta tylysti jo ensimmäisellä kierroksella, kun II-divisioonajoukkue TIHC löylytti uusikaarlepyyläisiä 9-4 lukemin.

MuiKin hyökkäyksessä viilettää kaksi ulkomaanapua. Uutena pelaajan remmiin liittyi Norjan nuorten maajoukkueessa muutaman pelin urallaan pelannut 19-vuotias Johann de Jonge. Viron maajoukkuratsu Artem Gornostajev on puolestaan kuulunut joukkueen luottohyökkääjiin jo vuosia. Viime kaudella Gornostajev teki 22 pelaamassaan ottelussa muikeat 52 tehopistettä.

38-vuotiaalla pelaajavalmentaja André Smulterilla riittää työsarkaa sarjapaikan puolustamisessa. Smulterin kokemusta ja taitoja kaivataan etenkin kaukalon sisäpuolella. Pelaajavalmentajan rooli lienee Suomi-sarjan historiassa ainut laatuaan.

Karsintojen välttämiseksi olisi sarjanousijan löydettävä kotipeleihin hurmostila ja saatava koko Uusikaarlepyyn tuki joukkueen taakse. Vieraskiertueilta ei ole etukäteen paljoa luvassa.

Arvio: Mikä tahansa muu kuin 16. sija runkosarjassa olisi järisyttävä yllätys.

» Lähetä palautetta toimitukselle