Lauri Marjamäen joukkuetta leimasi passiivisuus kevään MM-kisoissa.

Emil Hansson www.HanssonsPhoto.net

Suomen keskialueen trap − aggressiivisesta yltiöpassiiviseksi

Riskittömyys ja passiivisuus olivat kantavia teemoja koko Leijonien kauden ajan. Kuinka se näkyi keskialueen puolustuspelissä? Kuinka keskialueen puolustuspeli on muuttunut muutaman vuoden sisällä Leijonissa?

Suomen pelaamista viime viikolla päättyneissä MM-kisoissa moitittiin passiiviseksi jopa ruotsalaismedioita myöten. Arviot ja kritiikki eivät missään nimessä olleet aiheettomia.

Otetaan vertailukohdaksi kolmen vuoden takaiset MM-kisat Valko-Venäjällä, jossa päävalmentajana toimi Erkka Westerlund. Kisoja voidaan pitää siinä mielessä hieman samantyylisinä Suomen osalta, että parhaat NHL-avut jättivät kisat väliin, jolloin jostain oli kaivettava pelitapaetua. Suomen apuvalmentajana toimi keväällä 2014 nykyinen päävalmentaja Lauri Marjamäki.

Syvennytään yhteen puolustuspelin osa-alueeseen sekä filosofiaan sen takana. Tarkasteltavana on Suomen keskialueen puolustuspelaamisen erot päättyneissä ja vuoden 2014 MM-kisoissa.

Suomalaista puolustuspelaamista on vuosien saatossa leimannut kaksivaiheisuus. Kun painetta ei ole ollut järkevä antaa hyökkäysalueella, ollaan vetäydytty keskialueen trapiin.

Toinen leimaava piirre suomalaisessa jääkiekossa on ollut pelin jatkumo. Se, kuinka puolustetaan, vaikuttaa siihen, kuinka hyökätään – ja toisinpäin.

Kaksivaiheisuuteen Suomi luotti niin 2014 kuin 2017 MM-kisoissa. Ero tulee kuitenkin siinä, kuinka keskialuetta puolustetaan. 2017 MM-kisoissa se oli huomattavasti passiivisempaa.

kolme vuotta sitten keskialueen trapissa pyrittiin kiekonriistoon.

Iso filosofinen ero, joka itse asiassa kuvaa hyvin koko suomalaisen pelitavan kehitystä, on se, että kolme vuotta sitten keskialueen trapissa pyrittiin korostuneesti kiekonriistoon. Marjamäen joukkue sen sijaan pyrki minimoimaan vastustajan suorahyökkäyspelaamisen ja pääsemään hyviin asemiin puolustusalueen puolustuspeliä ajatellen. Pelin jatkumon kannalta ero on suuri.

Yksinkertaisesti: Kevään 2014 MM-kisoissa Suomen trapilla oli selkeästi sekä hyökkäys- että puolustustavoitteita, 2017 korostetusti puolustus- ja todella vähän hyökkäystavoitteita.

Eron huomaa trapin toteutuksessa ja rakenteessa. Westerlundin Leijonat-trap oli muotoa 1-2-2, jossa tavoite oli puolustuksen lisäksi riistää kiekko ja hyökätä. 

Siinä kärkihyökkääjä antoi välittömän paineen hyökkäyssinisen ja punaviivan välissä ja pakotti kiekollisen ratkaisuun. Alemmat hyökkääjät reagoivat usein laitaan jatkettuun kiekkoon ja saivat siitä riiston. Iso tekijä kiekonriiston onnistumisissa oli se, että koko viisikko oli liikkeessä, jolloin vauhtieroa ei päässyt syntymään.

Erkka Westerlund juoni Leijonille onnistuneen keskialueen puolustuspelin keväällä 2014.

Pekka Rautiainen - www.illcommunications.fi

Marjamäen trap muodostettiin usein oman siniviivan ja punaviivan väliin 3-2-muodostelmaan. Se oli staattinen, seisoskeleva ja vetäytyvä. Siinä ei ollut kärkimiestä, joka olisi antanut painetta vastustajan kiekolliselle pelaajalle. Kaikki vetäytyivät ja punaviivan jälkeen antoivat näennäisen paineen, joka oli roimasti myöhässä.

Marjamäen trapissa käytännössä seistiin ja odotettiin, että vastustaja vyöryy hyökkäysalueelle. Kiekonriistoihin pyrittiin todella vähän, ja niissä onnistuttiin sitä harvemmin. Ongelma oli se, että vauhtierot kasvoivat suhteessa vastustajan hyökkäävään viisikkoon, jolloin hyökkäyksen pysäyttäminen oli lähes mahdoton tehtävä.

Marjamäen trapissa korostui riskittömyys.

Marjamäen trapissa oli olennaista se, että viisikko pysyy todella tiiviinä. Trapin yksi vahvuus oli se, että väleihin oli todella hankala pelata. Westerlundin trap ei ollut yhtä riskitön. Jos kolmen hyökkääjän taakse pystyttiin pelaamaan vauhtiin, vastassa oli enää kaksi puolustajaa, jolloin suorahyökkäysten toteuttaminen oli helppoa.

Marjamäen trapissa, kuten hänen joukkueensa pelaamisessa yleensäkin, korostui riskittömyys.

Mitkä olivat seuraukset peliin?

Marjamäen trap kääntyi oikeastaan itseään vastaan. Tavoitteena oli se, että vastustajan vyöryessä hyökkäysalueelle, viisikko olisi mahdollisimman tiivis ja valmis puolustusalueen puolustuspeliin.

Massiivisiksi yltyneiden vauhtierojen myötä lähtökohdat puolustusalueen puolustuspelaamiseen olivat kuitenkin todella heikot. Suomi ei ehtinyt siirtokiekkoihin ensimmäisenä. Sen jälkeen puolustusalueella roikuttiin perässä. Pelin virtaus ei ollut suosiollinen, eikä passiivinen keskialueen pelaaminen auttanut Suomea siinä yhtään.

MARJAMÄEN TRAP EI ANTANUT LEIJONILLE HYÖKKÄYSPELILLISESTI MITÄÄN.

Westerlundin onnistunut aggressiivinen keskialueen puolustuspelaaminen sen sijaan toi Suomelle parempaa pelin virtausta. Kun vastustajan hyökkäystä pystyttiin paineen avulla keskialueella rikkomaan, se ei päässyt hyökkäysalueella haluttuihin asemiin.

Sen lisäksi Westerlundin 1-2-2-muodostelman myötä Suomi riisti kiekkoja keskialueella mukavaan tahtiin, mikä luonollisesti vaikutti pelin virtaukseen.

Taitavasti toteutetun keskialueen puolustuspelin myötä Leijonat oli todella lähellä voittaa MM-kultaa keväällä 2014. Viikko sitten päättyneissä MM-kisoissa Marjamäen trap ei antanut Leijonille hyökkäyspelillisesti yhtään mitään. 

Lue myös

Marjamäki teki sen taas - rohkeutta seurasi lässähdys

MAAJOUKKUE | 18.5.2018 0:05
Jostain kumman syystä Leijonat lähti puolivälierään toistamaan samaa virhettä kuin olympialaisissa puolivälierässä Kanadaa vastaan. lue lisää

Leijonat ei vedä hatusta kaneja, kun tosipelit alkavat: "Tuntui, että alkusarjaväännöt olivat puristamista"

MAAJOUKKUE | 17.5.2018 15:07
Suomi kohtaa puolivälierissä Sveitsin. Joukkueen päävalmentaja Lauri Marjamäki uskoo, että Leijonat pystyy parantamaan edellisestä ottelusta. lue lisää

Tolvasen paikka kolmosketjussa - Leijonat ei luovu pelityylistään Kanadaa vastaan: "Varmasti pidämme identiteetistä kiinni"

MAAJOUKKUE | 12.5.2018 14:15
Suomi saa lauantain otteluun Kanadaa vastaan mieluisen vahvistuksen, kun Eeli Tolvanen liittyy joukkueeseen. Suomen päävalmentaja Lauri Marjamäen mielestä Leijonien pitää nostaa maalinteon tehokkuutta Kanadaa vastaan. lue lisää

Dialogi: Leijonien jatkettava rohkeuden tiellä - "Mieluummin kaadutaan saappaat jalassa omaan peli-identiteettiin nojaten"

MAAJOUKKUE | 12.5.2018 12:41
Leijonat kohtaa lauantaina Kanadan. Lauri Marjamäki ei saa syyllistyä samaan virheeseen kuin olympialaisissa Kanadaa vastaan, vaan joukkueen tulee jatkaa reagointiin ja rohkeuteen perustuvalla pelitavalla. lue lisää

Leijonat liitää jäällä – Mikä on muuttunut olympialaisista?

MAAJOUKKUE | 9.5.2018 14:33
Leijonien MM-turnauksen huiman ilotulituksen taustalla on taitavien pelaajien ja vauhdikkaan, pelaajien reagointiin perustuvan pelitavan symbioosi. lue lisää

Kommentit

Luetuimmat