SHL-katsaus: Ruotsalaisten kukkahatut ja tuikkivat suomalaistähdet

SHL / Artikkeli
Artturi Lehkonen on pelannut tällä kaudella hyvin.
Kuva © Antti Romsi - http://www.romsi.net
Hej igen! Jatkoajan SHL-katsaus on jälleen täällä. Ollaanko Ruotsissa kukkahattutätejä? Onko suomalaisista tähdiksi? Entä ketkä ovat mestarikandidaatteja?

Marraskuun SHL-tapahtumia puivat Jatkoajan puolelta Teemu Eirtovaara ja VeikkausTV:n selostaja Mikko Mannonen. VeikkausTV näyttää noin kolme SHL-ottelua viikossa.

Viimeksi pohdittiin puolustavaa mestaria Växjö Lakersiä lähes kriisijoukkueena. Ei sujunut. Sen jälkeen 12 voittoa 14 ottelusta, joten täytyy nostaa Växjö uudestaan esille. Mistä näin dramaattinen käänne?

Teemu Eirtovaara: Alkusyksystä mestarivahti Cristopher Nihlstorpin torjuntaprosentti oli suorastaan surkea. Ei oikein tarttunut. Mestaruuskrapula näkyi siinä, ettei joukkuekaan auttanut edessä tarpeeksi. Omiin meni ihan liikaa.

Växjö on laajentanut hyökkäysmateriaaliaan Pohjois-Amerikasta hankituilla Joey Crabbillä ja Adam Burishilla, mutta ennen kaikkea pukenut työhaalarit ja laittanut oman pään pelin kuntoon. Nihlstorp on jälleen omalla normitasollaan. Ja toki maagisen Richard Gyngen huikea ykkösketju, jossa yhtenä lenkkinä Tuomas Kiiskinen, on jatkanut hurjaa tehoiluaan.

Mikko MannonenVäxjön alkukausi oli kieltämättä tuloksellisesti hankala ja tahmea. Hallitsevan mestarin kohdalla oli kuitenkin vain ajan kysymys, milloin sen kurssi tulisi kääntymään. Mistään sen suuremmasta pelillisestä kriisistä joukkue ei ole kärsinyt missään vaiheessa.

Mestaruuskrapula näkyi siinä, ettei joukkuekaan auttanut edessä tarpeeksi.

Växjössä tapahtui kuitenkin jonkin verran vaihtuvuutta varsinkin hyökkäysosastolla, kun esimerkiksi Tomi Kallio sekä Jani Lajunen palasivat Suomeen, Nick Johnson siirtyi Brynäs-paitaan ja Rhett Rakhshani ui Linköpingin haaviin. Hyviä pelaajia tuli myös tilalle, mutta kaikki eivät ole onnistuneet odotetulla tavalla. Esimerkiksi Färjestadista saapunut syöttövelho Joakim Hillding on ollut pettymys.

Joukkueen hitsautuminen yhtenäiseksi vie aina jonkin verran aikaa. Växjön päävalmentaja Sam Hallam on tehnyt loistavaa työtä penkin takana tämänkin asian kanssa.

Växjöllä on kasassa sarjan paras kentällinen, jonka muodostavat suomalaistaituri Kiiskinen, sarjan paras keskushyökkääjä Robert Rosén ja maaliahne Gynge. Tehotrio on kerännyt jo tässä vaiheessa kautta yhteensä 73 pistettä ja pystyy ratkomaan pelejä puolustavan mestarin eduksi. Stanley Cup-voittaja Burish ja Crabb eivät ole kiekon kanssa sateentekijöitä, mutta joukkuepelaajina sitäkin parempia sekä oikein roolitettuna loistavia värväyksiä.

Sarjataulukon kärki näyttää jo syksystä varsin ennalta-arvatulta. Kolmen kärkenä suursuosikit Skellefteå, Frölunda ja mainittu Växjö. Onko yllättäjille sijaa keväälläkään?

Eirtovaara: Tähän voisi ladella sinänsä paikkansa pitävät liirumlaarumit siitä, että kevääseen on vielä aikaa ja pudotuspeleissä kaikki on mahdollista. Mutta vastaus on... ei.

Skellefteån, Frölundan ja Växjön peli on niin vakuuttavaa jo nyt, että kaikki tuskin törmäävät ongelmiin tai epäonneen myöhemminkään. Jos joku perustasoltaan heikoimmista joukkueista mielii mestaruutta, pitäisi onnistua täydellisesti ja tuurienkin olla myötä.

Brynäsillä on yksi Euroopan kuumimmista hyökkääjistä, Anton Rödin, mutta materiaalin leveys ei riitä. Luulajalla olisi materiaalia, mutta alisuorittaminen se vaan jatkuu. Färjestadilla hyökkäystehot eivät riitä. Sinänsä pirteä Örebro on liian tasapaksu. Ehkä Linköping haastaisi?

Mannonen: Aloitetaan ansaituilla kehuilla. Skellefteå on hurjassa iskussa ja noussut 12 peräkkäisen voiton ansiosta sarjakärkeen. Skellefteå on tällä hetkellä sarjan ylivoimaisesti kuumin joukkue ykkössentteri Patrik Zackrissonin johdolla. Torstaina onkin edessä varsin mielenkiintoinen ja jännittävä kärkikamppailu nimivahvan sekä tasaisen Frölundan ja huippukuntoisen Skellefteån välillä.

Sitten itse asiaan. Kärkikolmikko tuskin yllättää tässä vaiheessa ketään, mutta varmasti muutamalla joukkueella on oma sanansa sanottava kärkikahinoiden suhteen keväämmällä. Viidentenä majaileva Linköping on materiaaliltaan loistavasti rakennettu joukkue ja pelannut varsin vahvasti, vaikka vaikeampiakin jaksoja on mahtunut mukaan.

Nostin ennen kauden alkua Brynäsin mustaksi hevoseksi, ja se on sitä minun papereissani edelleen. Joukkue on esiintynyt pirteästi läpi syksyn. Brynäsillä on kasassa myös huikea ykkösketju, jonka suurimpana tähtenä toimii pistepörssin ykkönen Rödin.

Lisäksi täytyy vielä mainita HV71 ja Luulaja mahdollisten yllättäjien kategoriaan. Molempien joukkueiden alkukaudet ovat menneet alakanttiin, mutta kummallakin ryhmällä on materiaalinsa puolesta mahdollisuus menestyä. Ja täytyy muistaa myös, että ne tosipelit alkavat vasta keväällä.

Kurinpito puhuttaa aina. Ruotsissa keskimääräinen linja on ollut huomattavasti tiukempi kuin Liigassa. Tähtipelaajista Jere Karalahti on saanut 10, Jimmie Ericsson 9, Patrick Thoresen 7 matsin pelikiellon... Kukkahattuillaanko länsinaapurissa vai kumpi linja on parempi?

Eirtovaara: Pitää huomioida, että Ruotsissa todelliset pelikiellot eivät ole aivan mainitun pituisia, kun pienen osan pelikiellosta saa vaihtaa sakkoihin. Ja että Karalahden kymmenen matsia oli niin huono vitsi, että kaikesta muusta kauden aikana tapahtuneesta huolimatta ruotsalaiset kurinpitäjät ovat epäonnistuneet nolosti.

Noin muuten mielipiteeni on tylsästi, että molempi parempi, kultainen keskitie Liigan ja SHL:n välillä olisi varmasti toimiva. Liian kovat rangaistukset normitilanteista tekevät pelistä helposti liian varovaista ja tylsää, mutta oikeasti rumat temput – joita on valitettavasti nähty – pitääkin ottaa kovalla kädellä pois.

Silloin viesti pelaajille on selvä, ja koiruuksien pitäisi jäädä kokonaan pois.

Mannonen: SHL:n kurinpito on toiminut mielestäni hyvin, ja kovat pelikiellot ovat vain hyvä ratkaisu. Silloin viesti pelaajille on selvä, ja koiruuksien pitäisi jäädä kokonaan pois. Ruotsissa on nähty tällä kaudella useita päähän kohdistuvia taklauksia, joista sanktiot ovat olleet tiukkoja.

Lisäksi SHL on rankaissut tällä kaudella pelaajia sukeltamisista. Esimerkiksi HV71:n suomalaislaituri Teemu Laine sai sukeltamisesta 5 000 kruunun eli noin 560 euron sakot.

Kaikissa sarjoissa on oma linjansa pelikieltojen pituuksien suhteen, ja mielestäni SHL:n kurinpito on toiminut mainiosti.

Janne Pesonen on pitkään sivussa.
Janne Pesonen on pitkään sivussa.
Kuva © Pekka Rautiainen - www.illcommunications.fi

Suomalaistähdistä HV71:n Teemu Laine ja Skellefteån Janne Pesonen ovat pitkään, jopa koko loppukauden sivussa. Kenestä suomalaisesta olisi heidän sijastaan nousemaan tähtirooliin Ruotsissa?

Eirtovaara: Ikäviä poissaoloja, mutta kyllä suomipojat ruotsalaisia silti hassuttelevat taas. Anssi Salmela on sarjan myönteisimmän yllättäjän Brynäsin kirkas ykköspakki ja matkalla kevään MM-kisoihin. Ilkka Heikkinen on ollut erittäin jämäkkä Växjön takalinjoilla. Ja Artturi Lehkonen on ottanut Frölundassa kaivatun loikan ykköskorin pelaajaksi. Lähes pinna per peli –tahdissa.

Kurjin tilanne on Tapparasta Malmöhön siirtyneellä Mika Norosella. Yksi vaisu 40-minuuttinen, eikä sen jälkeen lainkaan vastuuta. Myös Örebron Ville Viitaluomalta ja Mikko Lehtoselta kaipaisi huomattavasti enemmän tehoja. Vilttikin on ehtinyt heilahtaa kauden aikana.

Mannonen: Molempien suomalaishyökkääjien pitkät loukkaantumiset ovat hyvin valitettavia. Pesosen alkukausi oli timanttisen kova, ja Laineella kulki myös hyvin, vaikka HV71:n alkukausi oli tuloksellisesti heikko.

SHL:ssä on paljon hyviä suomalaispelaajia. Växjön Kiiskinen on ollut koko ajan tähtipelaaja ja on yksi koko sarjan parhaista pelaajista. Kiiskinen on tällä hetkellä SHL:n pistepörssissä yhdeksäntenä.

Luulajan taiturimainen laitahyökkääjä Toni Rajala on ollut yksi parhaista suomalaispelaajista tällä kaudella. Rajala on nopea, taitava pelaaja, joka näkee kentän hyvin ja pystyy luomaan paljon maalipaikkoja niin itselleen kuin ketjukavereilleen. Rajala on joukkueensa toiseksi paras pistemies pelintekijä Lucas Wallmarkin jälkeen.

Lisäksi Djurgårdenin ykkössentterin viittaa kantava Tomi Sallinen ja Frölundan Lehkonen ovat pelanneet upeasti. Sallinen on SHL:n parhaimpia ja kokonaisvaltaisimpia senttereitä, ja Lehkonen on ottanut seuraavan harppauksen urallaan kohti tavoitettaan eli NHL-kaukaloita.

Jokerikorttina heitän tähän vielä Mikko "Bambi" Lehtosen nimen. Örebron suomalaishyökkääjällä on alla vaikea alkukausi, mutta viime aikoina tunnelin päässä on näkynyt jo myös valoa. SHL:n maalikuninkuudenkin kaudella 2010–11 voittaneella laitahyökkääjällä on kaikki potentiaali olla kova maalintekijä tässä sarjassa.

» Lähetä palautetta toimitukselle