SaiPan pelaaja-arviot 2015-2016 - Hyökkäys loisti, tolppien välissä pettymys

Veteraanivahti oli jälleen kerran SaiPan tukena ja turvana. Runkosarjassa neljänneksi pienin päästettyjen maalien keskiarvo kertoo paljon Markkasesta, mutta myös puolustuksen luotosta mieheen. Valitettava loukkaantuminen harjoituksissa päätti miehen kauden kuitenkin muutamaa viikkoa ennen runkosarjan loppua. Teki kahden vuoden jatkosopimuksen SaiPan kanssa.

Nieminen saapui viime kesänä Lappeenrantaan suurin odotuksin, sillä kaksi kautta aiemmin mies oli suorastaan maaginen SaiPa-maalilla. Niemisen epätasaiset otteet runkosarjassa ja ajoittainen haparointi pudotuspeleissä eivät kuitenkaan vakuuttaneet SaiPa-johtoa ja miehen kahden vuoden optiota ei käytetty.

Ruotsalaispuolustajan otteet jäällä olivat perusvarmoja. Hyökkäyspäässä Larsson ei suuremmin loistanut, mutta puolustuspäässä mies pelasi perusvarmaa puolustuspeliä. Jotain kertoo miehen plus-miinus lukema +18 runkosarjassa, joka oli joukkueen korkein Brett Carsonin ja Simon Backmanin kanssa. Pudotuspeleissä Larssonin otteet olivat kuitenkin kaukana runkosarjan esityksistä.

Lofquistin alkukausi oli huikea. Yhdysvaltalainen nakutti syksyllä peräti 23 tehopistettä, mutta auringonvalon lisääntyessä Lofquistin tehot hiipuivat. Pudotuspelit mukaanlukien Lofquist teki koko kevätkaudella vain viisi tehopistettä. Loukkaantumisilla saattoi olla tekemistä asian kanssa, sillä Jatkoajan tietojen mukaan Lofquist mursi varpaansa Yhdysvaltojen maajoukkueen mukana marraskuisessa Deutschland Cupissa. Lisäksi runkosarjan lopussa miestä vaivasi tiettävästi jonkinlainen lonkkavamma.

Huimia harppauksia kiekollisena ottanut Maalahti oli yksi SaiPan pirteimpiä kauden aikana. Valitettava loukkaantuminen piti miehen sivussa pitkään kaukaloista, mutta Maalahti palasi hetken totuttelun jälkeen omalle tasiolleen runkosarjan lopussa ja pudotuspeleissä.

90 NHL-ottelua urallaan pelannut Carson osoittautui täydelliseksi hankinnaksi SaiPalle. Varmasti puolustavalla kanadalaisella on vielä puutteita pelaamisessaan ja ei käytä isoa kokoaan hyväksi, mutta SaiPalle miehen jatkaminen Lappeenrannassa on seuralle lähes jonkin asteiseen lottovoittoon verrattava tapahtuma.

Backmanin pelaaaminen ailahteli jonkin verran kauden aikana. Hyvän ja näkymättömän suorituksen jälkeen saattoi tulla useampikin peli, jossa veteraanipuolustajan otteet eivät olleet parhaimmalla tasolla. Tästäkin huolimatta Backman keräsi kunnioitettavat +18 plus-miinus sarakkeeseen.

Simo-Pekka Riikolan kauden voi sanoa menneen aika vahvasti penkin alle. Kauden alussa mies oli joko loukkaantuneena tai pelaavan kokoonpanon ulkopuolella kuukauden päivät ja marraskuussa loukkaantuminen vei miehen sairastuvalle yli kuukaudeksi. Käväisi vuoden vaihteen jälkeen lainalla TPS:ssä, mutta jälkimmäisellä puoliskolla mies ei saanut enää suuremmin luottoa Pekka Tirkkoselta.

Syksyllä toisen kautensa Liigassa aloittanut Lappalainen oli yksi suurimmista tason nostajista kauden aikana. On luonnollista, että Lappalainen ei vielä ole löytänyt tasaisuutta otteisiinsa, mutta tulevaisuudessa kuopiolaislähtöisestä puolustajasta tullaan varmasti kuulemaan lisää, mikäli otteet jatkuvat samanlaisina.

Junioripuolustaja Mäkisen kausi oli pieni pettymys. A-nuorissa Mäkinen oli selvästi joukkueensa paras puolustaja, mutta ilmassa oli havaittavissa lievää ylimielisyyttä. Liigassa Mäkinen pelasi ottamatta suurempia riskejä. Kaipaa lisää kokemusta aikuisten peleistä, ennen kuin voi edes yrittää läpimurtoa Liigaan.

Kolossimainen ruotsalaispuolustaja oli 1,5 vuoden Ruotsin visiitillään kadottanut merkittävän palasen fyysisyydestään. Meni tilanteisiin varovaisesti ja kaihtoi kovia kontakteja laidan vieressä. Tästäkin huolimatta Savilahti toi SaiPan ylivoimalle pienen lisäpelotteen, jota kuitenkin nähtiin turhan harvoin.

Pelasi erinomaisen runkosarjan ja kirjautti tililleen 40 syöttöpistettä. Toimi läpi kauden lappeenrantalaisten ykkösylivoiman moottorina. Hyvän runkosarjan jälkeen kanadalainen ei kuitenkaan esittänyt parastaan pudotuspeleissä.

SaiPa-kapteenin kausi oli hieman rikkonainen ja pelasi pudotuspeleissäkin puolikuntoisena. Kausi myös päättyi ennenaikaisesti kolmannessa puolivälieräottelussa. Koho teki silti 23 tehopistettä ja osoitti jälleen olevansa kapteenin C-kirjaimen arvoinen.

Hämäläisen alkukausi ei ollut lupauksia herättävä. Kokeneen hyökkääjän luistelunopeus tuntui hidastuneen ja vaikutti, että SaiPan oma kasvatti ei kestä enää mukana liigavauhdissa. Paransi kuitenkin loppua kohden ja oli lopulta pudotuspeleissä erinomainen roolissaan.

Leivo lunasti vihdoin häneen kohdistuvia odotuksia. Hyökkääjä rikkoi urallaan ensimmäisen kerran 20 tehopisteen rajapyykin. Ei ollut ehkä kaikkein näkyvin pelaaja kaukalossa ottelusta toiseen, mutta teki aktiivisesti töitä ja samalla keräsi pisteitä tasaiseen tahtiin. Tulevalla kaudella Leivolta on lupa odottaa vielä enemmän.

Ensimmäisen kauden SaiPassa pelannut Strömberg esitti lupaavia otteita. Jokeri-kasvatti kuitenkin loukkaantui runkosarjan puolivälin jälkeen loppukauden ajaksi. Tehotilastoon jäi silti komeilemaan hieno lukema +14. Maaleja Strömberg ehti kerätä tililleen 11.

Keväällä 2015 kukaan tuskin osasi odottaa, että tulevalla kaudella maalipörssin voittaa SaiPan Rau. Raun tehokkuus maalipaikoissa oli ihailtavaa läpi kauden. Pitkiä kuivia kausia ei tullut vaan maaleja syntyi tasaiseen tahtiin koko kauden ajan. Muodosti yhdessä McIntyren kanssa yhden liigan vaarallisimmista parivaljakoista. Hyytyi kuitenkin myös pudotuspeleissä hieman.

Järveläisen sopimus viime keväänä herätti ristiriitaisia tuntemuksia SaiPa-kannattajissa. Lupaavat otteet harjoitusotteluissa kuitenkin nostivat odotuksia Järveläistä kohtaan. Kun varsinainen runkosarja alkoi, hyökkääjä kuitenkin katosi kuvasta lähes täysin. Järveläinen ei näkynyt kentällä juuri hyvässä eikä pahassa. Läpimurtoa tavoitellut hyökkääjä joutuikin istumaan suurimman osan kauden katsomossa.

Nelosketjun luottomies Virkkunen teki työtä mitä häneltä odotettiin. Työmyyrä kuitenkin loukkaantui tammikuussa ja oli sivussa lähes kaksi kuukautta. Merkille pantavaa tilastoissa oli se, että pääasiassa nelosketjussa pelanneelle Virkkuselle kirjattiin seitsemän maalia, mutta ei yhtään syöttöpistettä.

Nokelaisen loukkaantumishistoria oli kaikkien tiedossa heti kauden alussa, mutta odotukset olivat suuret sille, että nyt Ketterä-kasvatti pääsee pelaamaan ehjän kauden. Alku näyttikin lupaavalta, ja pisteitä syntyi lähes piste per peli -tahdilla ja. Kymmenen ottelun jälkeen kaikki kuitenkin mureni, kun hyökkääjän selkä petti jälleen. Nokelaisen kovista pelihaluista huolimatta miestä ei nähtyy kaukalossa enää loppukaudella. Kokeneen imatralaisen loukkaantuminen oli kova paikka koko SaiPan joukkueelle, mikä näkyi lappeenrantalaisten heikkoina esityksinä loka-marraskuussa.

Saapui SaiPaan vasta siirtorajan kynnyksellä. Aloittikin lupaavasti tekemällä kaksi maalia heti ensimmäisessä ottelussaan. Tämän jälkeen ei kuitenkaan löytänyt sopivia ketjukavereita ja katosi hiljalleen kuvasta. Myös Polakin kausi päättyi loukkaantumiseen pudotuspeleissä. Lopulta otteluita SaiPa-paidassa kertyi vain 12.

Konkari oli yksi SaiPan tasaisimmista suorittajista koko kauden ajan. Hyvän ja huonon pelin ero oli minimaalinen läpi kauden. Myös pisteitä syntyi aikaisempia kausia paremmin. Yhteensä 24, joista kymmenen oli maaleja.

Pelasi pisteiden valossa ylivoimaisesti parhaan kautensa Liigassa. Jäi kuitenkin ketjukavereidensa Raun ja McIntyren varjoon. Jokisen paikka ykkösketjussa tuntui olevan sementoitu, vaikka esityksissä olisikin ollut parantamisen varaa. Hyvän pistemäärän selittää osittain kaksi taitavaa pistenikkaria samassa ketjussa.

Saapui niin ikään vasta siirtorajalla Lappeenrantaan. Pelillisesti esitykset olivat myös hyvin samantyyppisiä kuin samaan aikaan saapunella Polakilla. Hyvä alku, mutta sen jälkeen otteet heikkenivät. Oli myös loukkaantuneena muutaman pelin runkosarjan lopussa ja pudotuspelien alussa.

Pelasi uran ensimmäiset Liiga-ottelut kuluvalla kaudella. Osui heti ensimmäisessä ottelussaan maalipuiden väliin ja täytti paikkansa myös muissa peleissä hyvin. Vähäinen kokemus miesten peleistä toki näkyi, mutta onnistui välttämään tilanteet, joissa heikkouden olisivat tulleet esiin.

Järviseltä odotettiin paljon ennen kauden alkua. Pistemäärällisesti kausi sujuikin erinomaisesti, mutta otteissa oli silti reilusti parantamisen varaa. Paljon peliaikaa kakkosketjussa läpi kauden saanut hyökkääjä saattoi kadota täysin kuvasta useiden pelien ajaksi. Järvisen tulisi myös tulevaisuudessa käyttää isoa kokoaan paremmin hyväksi.

Paluumuuttaja Kaksonen saapui SaiPaan, kun runkosarjaa oli jäljellä neljännes. Heti ensimmäisissä otteluissa kävi selväksi, että SaiPan pelityyli sopi paremmin SaPKo-kasvatille kuin Tapparan. Hyökkäjä rakensi muille maalipaikkoja ja pääsi niille myös itse. Maalipaikoissa olisi kuitenkin tarvittu terävyyttä, jotta verkko olisi heilunut useammin.

Kurosen kausi oli aaltoliikettä kauden alusta aina loppuun asti. Alussa sopivaa roolia ei tuntunut löytyvän, mutta puolessa välissä kautta sopivat ketjukaverit löytyivät ja samalla alkoi syntyä pisteitä. Muiden pelaajien loukkaantumiset kuitenkin sotkivat myös Kurosen peliä, mikä johti jälleen alkukauden kaltaiseen tilanteeseen.

Kovasti taklaava ja aina töitä tekevä Vainikainen murtautui menneellä kaudella lopullisesti SaiPan kokoonpanoon. Toi lappeenrantalaisten nelosketjuun vauhtia ja kovuutta taklausten muodossa. Kun nuorelle hyökkääjälle saadaan vielä hieman terävyyttä maalipaikkoihin on SaiPalla käsissään hyvä alempien ketjujen pelaaja.