Romanialaisen jääkiekon loistokkaisiin aikoihin jääkiekon MM-kisat eivät toki olleet mitenkään iso asia. Ehkä juuri siksikin Romanian maajoukkue tricolori sai muutaman vuoden pelailla jääkiekon maailmanmestaruudesta. Menestys tosin oli surkeaa.
Ei kuitenkaan tarvitse mennä aivan 30-luvulle asti, että löydetään Romanian viimeisin esiintyminen isommissa kisoissa. Romania nimittäin oli jääkiekon olympiaturnauksessa mukana viimeksi vuonna 1980. Tuossa turnauksessa se onnistui voittamaan Länsi-Saksan ja otti tasapelin Norjaa vastaan. Olympialaisissa Romania oli mukana myös vuosina 1964, 1968 ja 1976.
Viimeisimmällä MM-visiitillään Romania oli kuitenkin vastaantulija. Leijonat oli sen sijaan pieniessä vaikeuksissa romanialaisten kanssa, ja onnistui voittamaan keskinäisen ottelun lopulta vain lukemin 4-2.
"Minä todella toivon, että jääkiekon suunta on Romaniassa ylöspäin"-Csanad Fodor
Vuonna 2018 Romania pelaa IB-divisioonan MM-kisoissa Kaunasissa Liettuassa. Se nousi viime vuonna kotikisojensa pääteeksi IIA-divisioonasta IB-divisioonaan. Romania oli kotiturnauksessaan vakuuttava, vaikka kokikin tuolloin yllättäen pistemenetyksen Islannille.
IB-divisioonassa pisteet ovat kuitenkin olleet huomattavasti tiukemmassa. Perjantain päiväpelissä Romania onnistui viimein nappaamaan turnauksen avauspisteensä, kun se taisteli Japani-ottelun jatkoajalle. Tricolori taipui kuitenkin jatkoajalla lukemin 3-2.
− Oli todella hyvä peli. Saimme tehtyä pari maalia, mutta he tulivat tasoihin ja voittivat jatkoajalla. Kaikenlaista voi tapahtua, romanialaishyökkääjä Csanad Fodor jätti pelin suuremmin analysoimatta.
Fodor on monen romanialaispelaajan tapaan kotoisin Transilvanian alueelta Miercurea Ciucista. Vajaan 40 000 asukkaan kaupungista ovat tämän hetken maajoukkueesta kotoisin myös veljekset Otto, Matyas ja Gergo Biro, Hugo Cesce, Balasz-Szbolcs Peters, Tamas Rezsegh, Daniel Tranca, Alpar Sallo, Huba Bors ja Zoltan-Laszlo Toke. Myös maan muut Transilvanian alueen kaupungit, kuten Gyergyoszentmiklos ja Brasov, ovat edustettuina.
On yhden käden sormilla laskettavissa romanialaispelaajat, jotka eivät tule romanialaisen talviurheilun ja jääkiekon keskittymästä Transilvaniasta. Myös Romanian maajoukkue on pääasiassa koottu juuri tuolla alueella pelaavien romanialaisten Erste Liga -joukkueiden SC Csikszereda (Miercurea Ciuc) ja ASC Corona Brasovin pelaajista. Jälleen kerran samat kaupungit esiintyvät näidenkin joukkueiden nimissä.
Lisäksi nämä kaksi joukkuetta pelaavat myös Romanian oman kiekkosarjan pelejä, joissa luonnollisesti ovat täysin ylivoimaisia. SC Csikszereda voitti Romanian mestaruuden ja ASC Corona Brasov oli hopealla.
Ongelma onkin, että Transilvanian ulkopuolella laji on vaatimattomassa asemassa. Syy miksi juuri Transilvaniaan on syntynyt romanialaisen kiekon keskus, löytyy ilmastosta ja historiasta. Esimerkiksi Miercurea Ciuc lukeutuu Romanian kylmimpiin kolkkiin, jossa luonnonjäillekin pääsee talvisin. Alueella onkin edelleen käytössä ulkojääratoja.
Sen sijaan jäähalleja koko maasta ei löydy kuin kuusi kappaletta, mikä on merkittävä ongelma. Hienoista parannusta jääkiekkoiluun on tulossa kuitenkin jo lähiaikoina.
− Minä todella toivon, että jääkiekon suunta on Romaniassa ylöspäin. Ensi vuonna saamme ehkä Erste Liigaan yhden joukkueen lisää, mikä on hienoa. Pääkaupunkiin ollaan saamassa jäähallin aikuisten joukkueille, se on todella hyvä asia. Haluan uskoa, että suunta on koko ajan paraneva, Forod sanoo.
"On hienoa, että saamme tänne paljon nuoria pelaajia" -csanad fodor
Kokonaisuuttaa tarkastellen lajin asema Romaniassa on kuitenkin Fodorin mukaan todella heikko.
− Suurin osa pelaajista ovat muutamasta joukkueesta. Ei jääkiekko ole kovin suuri laji. Meillä ei ole kovinkaan paljon pelaajia, joista joukkuetta valita, Fodor sanoo.
Heikohkot harjoitteluolosuhteet ovat ongelma nuorille romanialaisille kiekkoilijoille. Myös Fodor pakkasi kamansa ja suuntasi Budapestiin vain 14-vuotiaana kiekkoilun perässä. Kieliongelmia ei ollut, sillä Transilvaniassa puhutaan historiansa vuoksi paljon unkaria. Nuorelle kodin jättäminen oli kuitenkin haastavaa.
− Sain pelata jääkiekkoa, joten ajatukset olivat paljon siinä. Myös perheeni auttoi minua. Muutaman vuoden ajan oli kuitenkin todella vaikeaa, Fodor kertoo.
Puoliammattilaispelaajia Romaniassa ei helpota myöskään se, että Erste Liga käsittää Romanian kahden joukkueen lisäksi joukkueita Unkarista ja Itävallasta. Lisäksi kumpikin Romanian kahdesta joukkueesta pelaavat kotimaan sarjaakin, joten bussikilometrejä kertyy vuodessa huomattavasti enemmän kuin vaikka Liiga-joukkueessa.
Kauden aikana kahdelle parhaalle romanialaisjoukkueelle kertyy kutakuinkin 70-100 ottelua, mikä on valtava määrä. Aikuisjoukkueissa Romaniassa siis pystyy pelaamaan kelvollista kiekkoa, mutta juniorijoukkueiden tasot ovat edelleen kovin vaatimattomia.
Positiivista on kuitenkin se, että Romanian maajoukkueeseen on alkanut ilmaantua nuorempaa romanialaissukupolvea. Myös Fodor kiittelee tästä.
− Meillä on melko nuori joukkue, mutta se ei ole huono asia. On hienoa, että saamme tänne paljon nuoria pelaajia, jotka saavat peliaikaa. Meillä on kuitenkin monta nuorta, jotka ovat osoittaneet hyvää asennetta. Vaikka olemme pelanneet heikon alkuturnauksen, niin he ovat pelanneet todella hyvin ja kehittyvät pelaajina.
"Emme tietenkään halua tippua" -csanad fodor
Toistaiseksi Romania on kerännyt turnauksessa ainoastaan yhden pisteen, mutta Japanilta kairattu jatkoaikapiste on kultaakin kalliimpi romanialaisille. Piste mahdollisti sen, että Romania voi vielä säilyä sarjassa, mikäli voittaa päätöspäivänä Kroatian.
Kahdella edellisellä kerralla IB-divisioonassa sarjapaikan säilyttäminen on epäonnistunut, mutta täällä kertaa Fodor uskoo, että säilyminen on mahdollista.
− Emme tietenkään halua tippua. Jos voitamme Kroatian, meillä on mahdollisuus säilyä IB-divisioonassa. Teemme parhaamme ja haluamme voittaa huomenna, hän päättää.