Puolimatkan krouvi - Minnesota Wild

NHL / Artikkeli
Jacques Lemairella pieni mahdollisuus voittaa Vuoden parhaan valmentajan pysti. Hän on saanut Wildin erinomaiseen vauhtiin, sillä Wild voi kerätä avauskaudellaan jopa 70 pistettä.

Minnesota Wild

13 W - 18 L - 8 T - 2 OL = 36 pts. 88 GF - 99 GA

Johtoryhmä: GM Dough Risebrough, päävalmentaja Jacques Lemaire

Valmentaja Lemaire on saanut joukkueestaan 110 % irti. Ennen kauden alkua uskoin Wildin keräävän suunnilleen saman verran pisteitä kuin Atlanta keräsi ensimmäisenä vuotenaan ( 39 pts.). Joukkueella on kuitenkin jo kauden puolivälissä 36 pistettä ja sillä on kotipeleistä piste per peli saldo (8 voittoa, 6 tappiota, 7 tasan, 2 jatkoaikatappiota). Joulukuun puolessavälissä Wild pelasi kahdeksan pelin jakson ilman tappiota (viisi voittoa, kolme tasan). Jaksoon kuuluivat mm. 6-0 kotivoitto Dallasista ja kaksi voittoa Detroitista (toinen jatkoajalla). Toisella neljänneksellä Wild saikin kaksi kertaa enemmän pisteitä kuin ensimmäisellä neljänneksellä (I nelj. 12 pts, II nelj. 24 pts.!!). Jos Minnesota jatkaa samaa vauhtia jälkimmäisellä puoliskolla, niin Lemairelle pitäisi antaa parhaalle valmentajalle jaettava Jack Adams-trophy.

Toimitusjohtaja haki joukkueeseensa taitoa varaamalla joitakin kokeneempia eurooppalaisia pelaajia (Sushinsky, Bartos, Sekeras). Lisäksi hän teki sopimuksia farmissa menestyneiden vapaiden agenttien kanssa (esim. Christian Matte) sekä vapaiden eurooppalaisten kanssa (Kai Nurminen). Tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Eurooppalaisista veteraaneista Maxim Sushinsky ei viihtynyt Pohjois-Amerikassa, vaan palasi kotiin kesken kauden. Lubomir Sekeras taas on ollut vahvistus joukkueelle. Kai Nurmisen peliesitys oli varmasti kaikille suomalaislle pettymys. Viime kauden SM-liigan paras pelaaja pääsi mukaan vain kahteen otteluun (1 maali), ja on viettänyt kauden pääosin farmissa. Risenboroughn testi tulee maaliskuussa, kun pudotuspelijoukkueet alkavat kysellä Wildin pelaajien saatavuutta ja alkavat tehdä vaihtotarjouksia. Jos GM on silloin hyvin hereillä, niin hän voi tehdä joukkueen tulevaisuuden kannalta hyvinkin tärkeitä kauppoja.

Ketjukokoonpanot 6.1. St. Louis ottelusta.

Maalivahdit

G - Jamie McLennan / Manny Fernandez

Molemmat maalivahdit ovat pelanneet hyvin, mutta Fernandex on voittanut enemmän. Tammikuun alussa (8. päivä) Fernandezilla oli tilillään peräti 12 voittoa, mikä oli yhtä paljon kuin LA:n Jamie Storrilla, Vancouverin Felix Potvinilla ja Anaheimin Guy Hebertillä. Hänen saldonsa olikin voitollinen (12 W, 7 L, 2 T) ja torjuntaprosenttinsa erittäin hyvä 92,0. Lisäksi hän oli pelannut kaksi nollapeliä.

McLennan ollessa maalissa joukkue ei ole pystynyt tekemään voittoon tarvittavia maaleja, vaikka maalivahti torjunnoillaan on antanut voittoon mahdollisuuden. Hänenkin torjuntaprosenttinsa on kunnioitettava 90,6 ja myös McLennan on onnistunut pelaamaan nollapelin.

Puolustus

D1. (9 maalia) - Sean O'Donnell (1) / Lubomir Sekeras (8)

D2. (1 maali) - Brad Bombardir (0) / Ladislav Benysek (1)

D3. (7 maalia) - Andy Sutton (2) / Filip Kuba (5)

Muut: D-Curtis Leschyshyn (1)

Puolustuksessa Lubomir Sekeras on näyttänyt että eurooppalainen veteraanikin voi siirtyä joustavasti NHL:ään, kunhan asenne on kohdallaan. Joukkueen tärkeimpinä pakkeina kuitenkin pidetään Filip Kubaa ja Sean O’Donnellia. Kellään pakeista ei ole pahoja miinuslukemia ja O’Donnell on jopa plussan puolella (+4). Ensi kesänä vapaaksi agentiksi tuleva Sean onkin maaliskuussa varmasti haluttua tavaraa ja todennäköisesti Minnesota kauppaakin hänet eniten tarjoavalle. Isokokoisena ja fyysisenä pelaajana antaisi esim. Pittsburgin eurovoittoiselle puolustukselle lisää ryhtiä.

Hyökkääjät

1. (12 maalia) - Scott Pellerin (6) / Jim Dowd (4) / Sergei Krivokrasov (2)

2. (19 maalia) - Antti Laaksonen (8) / Wes Walz (8) / Jeff Nielsen (3)

3. (13 maalia) - Matt Johnson (1) / Darby Hendrickson (8) / Aaron Gavey (4)

4. (11 maalia) - Steve McKenna (1) / Stacy Roest (3) / Maxim Sushinsky (7)

Muut: LW-Cam Stewart (2), LW-Marian Gaborik (8), LW-Sylvain Blouin (0)

Minnesotan ykkösketju on kerännyt yhteensä 12 maalia ja kakkosketju 19 maalia, kun Joe Sakic ja Milan Hejduk ovat kumpainenkin tehneet Coloradolle yli 20 maalia. Tämä kertoo varsin paljon Minnesotan hyökkäyksen tehosta. Minnesotan hyökkäys on varsin tasapainoinen - tai oikeastaan tasaisen tehoton - kokonaisuus. Ilahduttavaa on että suomalainen yliopistokiekkoilun kautta NHL:ään noussut Antti Laaksonen jakaa joukkueen maalipörssin kärkitilan yhdessä kolmen muun pelaajan kanssa. On mielenkiintoista onko Darby Hendrickson vielä joukkueessa maaliskunn lopussa vai haluaako joku pudotuspelijoukkue uransa parasta kautta pelaavan sentterin porukkaansa.

Minnesota näyttää osuneen oikeaan valitessaan Gaborikin joukkueen ensimmäiseksi ykkösvaraukseksi, kyllä New York Islandersilla ja Mike Milburylläkin olisi käyttöä Gaborikin kahdeksalle maalille. Lemaire on kuitenkin ollut paikoin tyytymätön Gaborikin puolustuspelaamiseen, mutta pitää muistaa että kyseessä on todella nuori pelaaja. Hän olisi voinut pelata Slovakian joukkueessa tämän vuoden nuorten MM-kisoissa ja mahtuisi ikänsä puolesta pelaamaan nuorten MM-kisoissa vielä ensi vuonnakin!

MVP: Manny Fernandez

Yllätys: Marian Gaborik

Pettymys: Kai Nurminen

» Lähetä palautetta toimitukselle