Liigasta on on kahdeksan joukkueen edustus CHL:ssä. Jyrääkö Kärpät tässäkin sarjassa?
Vilja Päätalo: Kärppien nimeäminen menestyjäsuosikiksi ei ole erityisen omaperäistä, mutta niinkin kova joukkue on pakko mainita tässä yhteydessä. Muitakin kovia suomalaisia on: TPS:llä on karmean viime kauden jälkeen niin suuri tarve näyttää osaamistaan, että uskon turkulaisten hoitavan jo lohkovaiheen vakuuttavasti.
Liigan sympaattisin joukkue SaiPa taas porskuttaa taistelijamaineensa voimalla, mutta sen lisäksi lappeenrantalaisilla on ihan pelillisestikin yllättävän vahva joukkue.
Jarno Sillanpää: Pelaajamateriaalin ja valmennuksen osalta alkavan kauden kaksi kovinta suomalaisjoukkuetta ovat Kärpät ja Lukko. Jokaisessa lohkossa on neljä joukkuetta, ja kukin niistä on poimittu arvontakoreista 1-4. Kärpät valittiin lohkoonsa (A) ykköskorista ja Lukko omaan lohkoonsa (K) kakkoskorista.
Helpohkon alkulohkon vuoksi näen Kärppien etenevän varmasti pudotuspeleihin. Lukon lohkossa on kolme kovaa joukkuetta, ja sen vuoksi raumalaisten jatkopaikkaan on vaikeampi uskoa.
Juha Koljonen: Hallitseva Liiga-mestari Kärpät on Suomen suurin valttikortti Euroopan peliareenoille. Koko organisaatiolla on paljon kokemusta kansainvälisistä peleistä, ja pelaajamateriaali on niin laadultaan kuin leveydeltäänkin kunnossa. On iso pettymys, jos Kärpät ei mene A-lohkosta jatkoon.
Katso suomalaisjoukkueiden alkulohkot CHL:n sivuilta.
Muiden maiden liigoissa pelaavat joukkueet ovat rivikatsojalle vielä vieraita. Mikä joukkue tai kuka pelaaja ansaitsee erityishuomiota?
Päätalo: Vuosikaudet AHL:ää tahkonnut Chad Kolarik tuli viime kaudeksi pelaamaan Linköpingiin, ja ensimmäinen kausi Euroopassa toi SHL:n pistepörssin viidennen sijan. Ruotsalaisjoukkueessa jatkava Kolarik halunnee tällä kaudella nostaa profiiliaan entisestään.
Joukkueista on nostettava esiin mitättömän pienestä kiekkomaasta ponnistava englantilainen Nottingham Panthers, jonka kotipeleissä käy keskimäärin 5000 katsojaa. Suurta pelillistä menestystä Lukon kanssa samassa alkulohkossa pelaavalta joukkueelta ei kuitenkaan voi odottaa.
Sillanpää: Syyskuussa 41 vuotta täyttävä HC Kosicen laitahyökkääjä Peter Bartos on mielenkiintoinen pelaaja. Oikealta laukova slovakki edusti maataan jo vuoden 1996 World Cupissa sekä oli voittamassa MM-hopeaa neljätoista vuotta sitten.
Bartos käväisi kaudella 2000-01 Minnesota Wildissa, jossa iski 13:ssa ottelussa kuusi pistettä. Hän palasi kuitenkin yhden Pohjois-Amerikan kauden jälkeen takaisin vanhalle mantereelle, ja on tahkonnut siitä asti Tšekin, Slovakian ja Puolan sarjoja.
Koljonen: Norjalaisen Stavanger Oilersin tarina on sen verran mielenkiintoinen, että sen voi nostaa esiin. Joukkue sai alkunsa lähinnä suomalaisten työmiesten pyynnöstä ja suomalaissyntyisen liikemiehen Hartti Kristolan panostuksella.
Joukkue nousi 2000-luvun alussa pikavauhtia Norjan pääsarjaan, ja on nyt voittanut kolme viimeistä mestaruutta. Tamperelaiset pääsevät ihastelemaan Stavangerin otteita jo torstaina, kun joukkue saapuu CHL-avauksessa Tapparan vieraaksi.
Kotimaiden sarjojen alkuun on vielä lähes kuukausi, ja jääharjoitteluakin on takana vasta muutama viikko. Ovatko joukkueet vielä kesäterässä?
Päätalo: CHL:n tuoma maine ja erityisesti mammona eli palkintorahat motivoivat. Valmentajat saattavat säästellä avainpelaajiaan loukkaantumisten pelossa, ja tämä voi avata erityisesti vierasotteluissa tavallista enemmän näytön paikkoja nälkäisille junioripelaajille. Eikä se ole välttämättä mitenkään huono asia.
Sillanpää: On päivänselvää, että peli on elokuussa vielä melkoista hakemista. Uskon, että joukkueiden päätavoite on menestyminen kansallisissa sarjoissa, ja se vaatii pelin jatkuvaa kehittymistä. CHL tarjoaa kuitenkin pelaajille entistä enemmän kansainvälistä näkyvyyttä ja sitä kautta uusia potentiaalisia sopimustarjouksia.
Kirkkaista valoista ja mammonasta huolimatta kilpaurheilun ydin on voittamisessa, josta urheilija ei saa koskaan tarpeekseen. Maanosan mestarin voittopysti kiinnostaa varmasti jokaista pelaajaa.
Koljonen: Voin luvata, että pelaajia CHL-pelit kiinnostavat. Sitä ei kannata kyseenalaistaa. Tässä vaiheessa jokainen joukkue rakentaa peliään pala palalta isoista kokonaisuuksista kohti pieniä yksityiskohtia. Tästä syystä esimerkiksi ylivoimapelin kuviot voivat olla vielä hukassa varsinkin, jos joukkueen kärkipelaajat ovat uusia joukkueessaan. Tällaiset asiat saattavat joskus näyttää pelin "tason" heikkoudelta, mutta peli peliltä laatu paranee.
Lyökö CHL viimein läpi eurooppalaisena kiekkosarjana?
Päätalo: Aika näyttää. CHL:n kannalta elintärkeää on se, että se televisiointi olisi tarpeeksi kattavaa paitsi Suomessa, myös muissa maissa. Näin loppukesästä vaikuttaa siltä, että toki CHL kiinnostaa, mutta toisaalta tässä vaiheessa vuotta kaikki etäisesti jääkiekkoa muistuttava toiminta vetää hallit täyteen.
Entäs sitten, kun on ikävää ja pimeää marraskuussa? CHL joutuu syksyllä kilpailemaan maiden omien liigojen kanssa, ja vasta silloin kiinnostus punnitaan toden teolla.
Sillanpää: Ainakin suomalaisseurojen osalta vaikuttaisi siltä, että mukanaolevien joukkueiden kannattajat ovat kiinnostuneet CHL:stä. Olisi toivottavaa, että perusteet joukkueiden mukaanottamiseksi muutettaisiin vastaamaan paremmin sarjan nimeä.
On melko irvokasta, että Suomesta on valittu mukaan viime kauden huonoin ja toiseksi huonoin joukkue. Paikat pitäisi ansaita pelaamalla, ja sitä kautta CHL:n näkyvyys eri paikkakunnilla voisi lisääntyä.
Koljonen: Suomalaisyleisön suhteen olen hieman skeptinen, mutta toivottavasti tiedot keskieurooppalaisten innostuksesta pitävät paikkansa. Nykymuodon CHL on vakaammalla pohjalla kuin aiemmat viritykset, mutta pikavoittoja on turha haaveilla. Konseptille pitää antaa muutama vuosi aikaa ja katsoa, miten se juurtuu kiekkokalenteriin.
Sarjan näkyvyys eri medioissa on pyrittävä takaamaan. Sitä kautta kiinnostus elää tai kuolee.