Pelaajien kansalaistaminen muuttaa maajoukkuekiekkoilua

MAAJOUKKUE / Artikkeli
Brock Radunske edustaa nykyään Etelä-Korean maajoukkuetta.
Kuva © Jussi Siiriäinen
Jääkiekon divisioonien MM-kilpailut ovat keväältä 2015 jo alkaneet. Niin sanotut pienemmät jääkiekkomaat mittelevät keskinäisestä paremmuudestaan ja noususta ylemmille tasoille. Pelaajien kansalaistaminen on alkanut muuttaa maajoukkueiden voimasuhteita. Mistä oikein on kyse?

Kansainvälinen jääkiekkoliitto sallii pelaajien kansalaistamisen. Kansalaistaminen tarkoittaa sitä, että pelaaja vaihtaa kansalaisuuttaan ja alkaa edustaa uutta maataan kansainvälisissä peleissä. Jos esimerkiksi kanadalainen kiekkoilija haluaisi edustaa Kazakstania, tulisi hänen pelata yhtäjaksoisesti kaksi vuotta kazakstanilaisessa jääkiekkojoukkueessa ja saada Kazakstanin passi.

Mikäli kyseessä oleva esimerkkipelaaja on kuitenkin edustanut Kanadaa aiemmin urallaan joko nuorten tai miesten maajoukkueessa, pitää hänen pelata kahden sijaan neljä vuotta Kazakstanissa kansalaisuuden saamisen lisäksi.

Kevin Dallman on esimerkkitapaus kansalaistetusta pelaajasta. KHL:n Barys Astanassa pelaava Kanadan ja nykyään myös Kazakstanin kansalainen on pelannut urallaan jo viisi kautta KHL:ää Kazakstanin Astanassa. Dallman edusti uutta maataan ensi kertaa MM-tasolla viime vuoden pääsarjatason kisoissa Valko-Venäjällä.

Ylimmän tason MM-kisoissa nähtiin myös muita kansalaistettuja pelaajia. Ilveksestäkin tuttu hyökkääjä Geoff Platt edusti isäntämaa Valko-Venäjää Plattin tavoin Dinamo Minskissä valkovenäläistyneen Kevin Lalanden kanssa. Kansalaistaminen näkyy kuitenkin eniten divisioonatason maissa, kuten Etelä-Koreassa ja Kroatiassa.

Kroatia ahkerin kansalaistaja

Kroatian kiekkoliiton arvellaan asettaneen tavoitteeksi vuoden 2018 olympialaiset.

Innokkaimmin kansalaistamisessa on aktivoitunut Kroatia. Maa pelaa tänä vuonna samassa divisioonassa Etelä-Korean kanssa.

Kroatia on nimennyt 1B-divisioonaan osallistuvan maajoukkueensa kokoonpanoon peräti yksitoista kansalaistettua pelaajaa.

Kroatian kiekkoliiton arvellaan asettaneen tavoitteeksi vuoden 2018 olympialaiset. KHL-joukkue Medvescak Zagrebin ulkomaalaispelaajia ahkerasti kansalaistanut maa vahvistuu jatkuvasti.

On mahdollista, että muutaman vuoden kuluttua maa singahtaa MM-kisojen ylimmälle tasolle raketin lailla.

Mainitunlaisessa tulevaisuudennäkymässä Suomikin voisi kohdata suurimmalta osin pohjoisamerikkalaisen kiekkokasvatuksen saaneen Kroatian maajoukkueen. Ajatus tuntuu vielä kaukaiselta, muttei kansalaistamisen ja Kroatian vahvistumisen jatkuessa mahdottomaltakaan.

Osa Kroatian kahden passin pelaajista toki omistaa kroatialaiset sukujuuret. Näihin pelaajiin lukeutuvat muiden muassa maalivahti Mark Dekanich, puolustaja Sasa Martinovic ja hyökkääjä Dario Kostovic. Kovatasoisessa sarjassa pelaava kroatialaisjoukkue houkuttaa kroatialaistaustaisia maan rajojen ulkopuolella kasvaneita pelaajia.

Sasa Martinovic on yksi Kroatian monista kansalaistetuista pelaajista.
Kuva © Jussi Siiriäinen

Etelä-Korean olympiaunelma

Etelä-Korea järjestää vuoden 2018 talviolympialaiset. Maan sekä miesten että naisten maajoukkueilla on automaattinen paikka olympialaisten kiekkoturnauksessa. Etelä-Korea haluaa luonnollisesti pärjätä järjestämissään kisoissa, joten se on kansalaistanut jo neljä pohjoisamerikkalaista mieskiekkoilijaa ja yhden naiskiekkoilijan.

Brock Radunske, Michael Swift, Mike Testwuide ja Bryan Young. Nimet eivät ehkä kuulosta perin korealaisilta, mutta nämä neljä pelaajaa edustavat Etelä-Koreaa mitä suurimmalla todennäköisyydellä vuoden 2018 olympialaisissa. Testwuide tekee maajoukkuedebyyttinsä 1B-divisioonan kisoissa. Muut mainituista ovat jo edustaneet Etelä-Koreaa aiempina vuosina.

On sanomattakin selvää, että nämä AHL-taustaiset neljä kenttäpelaajaa ovat viime vuonna ylimmältä divisioonatasolta pudonneelle Etelä-Korealle pelillisiä vahvistuksia. Maa taistelee Hollannissa pelattavissa kisoissa tosissaan noususta takaisin 1A-divisioonaan.

Aasian liigan eteläkorealaista Anyang Hallaa edustava maalivahti Matt Dalton on torjunut Etelä-Korean maalilla epävirallisissa otteluissa. Kansalaisuutta hän ei ole vielä saanut, mutta hänen odotetaan olevan ratkaisu Etelä-Korean maalivahtipulmiin. Veräjänvartijoita kun pidetään Korean maajoukkueen heikkoutena.

Etelä-Korean naisten maajoukkue vahvistuu kansalaistetulla Caroline Parkilla (ei kuvassa).
Kuva © Getty Images

Tapaus Wojtek Wolski

Kansainvälisen jääkiekkoliiton säännöt ovat omalla tavallaan monimutkaiset. Yksi säännöistä kärsivä jääkiekkoilija on nuorena Puolasta Kanadaan kehittymään lähtenyt Wojtek Wolski, joka on siis paitsi Kanadan myös Puolan kansalainen.

Wolski muutti Kanadaan niin nuorena, että IIHF:n sääntöjen mukaan hän on ensisijaisesti kanadalainen. Wolski on kuitenkin haastatteluissa todennut kokevansa itsensä puolalaiseksi ja kertonut halustaan edustaa Puolaa maajoukkuetasolla.

Wolskin ongelma on, että hänen pitäisi pelata Puolassa yhtäjaksoisesti kaksi vuotta voidakseen edustaa Puolaa. Maassa ei ole korkealla tasolla pelaavia kiekkojoukkueita, joten käytännössä NHL:ssä ja KHL:ssä pelanneen ammattikiekkoilijan pitäisi siirtyä pelaamaan kahdeksi vuodeksi Puolan pääsarjaan.

Wolskia itselleen yhä hamuava tämän vuoden 1A-divisioonan kisaisäntä Puola kansalaisti Tshekin Brnossa syntyneen maalivahti Ondrej Raszkan. Tuoreen kaksoiskansalaisen odotetaan torjuvan Puolan maalilla jo huhtikuun kisoissa.

Unkarilainen Frank Banham

Banham edustaa Unkaria 1A-divisioonan kisoissa Puolassa.

Moni liigakiekon ystävä varmasti muistaa Bluesissa, Jokereissa ja SaiPassa Suomen pääsarjaa pelanneen Frank Banhamin. Tänä vuonna 40 vuotta täyttävä hyökkääjä on pelannut viimeiset kolme kautta Itävallan liigaa unkarilaisen Szekesfehervarin riveissä.

Konkarihyökkääjä teki maajoukkuedebyyttinsä Unkarin paidassa harjoitusmaaottelussa Itävaltaa vastaan. Banham edustaa Unkaria 1A-divisioonan kisoissa Puolassa. Hänen lisäkseen Unkarin kansalaisuuden ovat vastikään saaneet Itävallan pääsarjan pistepörssin voittanut Andrew Sarauer ja Unkarin ylikansallisen liigan Miskolcissa pelaava Tyler Metcalfe.

Muita Banhamin ohella mainittavia kansalaistettuja pelaajia ovat Brandon Bochenski ja Charles Linglet. Bochenski pelasi Yhdysvaltain maajoukkueessa vuoden 2007 MM-kisoissa. Alussa mainitun Dallmanin kanssa Barys Astanassa pelaavan Bochenskin odotetaan tekevän pian ensiesiintymisensä Kazakstanin maajoukkueessa.

Bochenskin tavoin yli 50 pistettä KHL:ssä tällä kaudella takonut Linglet puolestaan sai Valko-Venäjän kansalaisuuden jo vuonna 2014, muttei edustanut uutta maataan Minskissä MM-kisoissa. Hän ei ole pelannut vielä yhtäjaksoisesti kahta täyttä vuotta Valko-Venäjällä. Kanssakansalainen Platt jättänee kisat väliin omien häidensä takia.

Arvoituksellinen tulevaisuus

Kansalaistaminen on ollut viime aikoina maajoukkuekiekkoilun nouseva trendi. Se lisää pienempien kiekkomaiden iskukykyä kansainvälisissä peleissä. Voimasuhteet muuttuvat ja joukkueiden vahvistuminen lisää kilpailua esimerkiksi juuri divisioonien MM-kisojen nousu- ja putoamistaisteluja ajatellen.

Isojen kiekkomaiden ei käytännössä tarvitse kansalaistaa itselleen pelaajia, sillä niiden kiekkohautomot tuottavat tarpeeksi laadukkaita pelaajia muutenkin. Heikommin menestyneissä maissa kansalaistetut pelaajat paikkaavat pelaajatuotannon tyhjiötä ja näin ollen tekevät näistä maista entistä kilpailukykyisempiä.

Teoreettisella tasolla Suomikin voisi halutessaan kansalaistaa esimerkiksi Eric Perrinin tai vaikkapa Ivan Humlin. Suomen kansalaisuuden saadessaan muun muassa nämä liigapelaajat täyttäisivät kansainvälisen jääkiekkoliiton kriteerit pelaajan kansalaistamisesta, jolloin he voisivat halutessaan edustaa Suomen maajoukkuetta.

On kiinnostavaa nähdä, miten pelaajien kansalaistaminen muuttaa maajoukkuekiekkoilun rakenteita. Miten Etelä-Korea pärjää vuoden 2018 talviolympialaisissa? Nouseeko Kroatia muutaman vuoden päästä jopa MM-kisojen ylimmälle tasolle asti liki täysin Pohjois-Amerikassa kiekkokasvatuksen saaneella joukkueella?

Maajoukkuekiekko on joka tapauksessa jonkinasteisten muutosten kourissa.

» Lähetä palautetta toimitukselle