Onko Olli Määttä muuttanut peliään runkosarjan jälkeen?

NHL / Artikkeli
Olli Määttä on aloittanut pudotuspelinsä mallikkaasti.
Kuva © Getty Images
Vieläkö Kimmo Timonen jaksaa pudotuspelivauhdissa? Onko Olli Määttä muuttanut peliään runkosarjan jälkeen? Viasat-kaksikko Antti Mäkinen ja Esko Seppänen vastaavat yhdessä Jatkoajan edustuksen kanssa pudotuspelien ensimmäisen kierroksen tiukimpiin kysymyksiin.

NHL:ssä on siirrytty pudotuspelien hurmaavaan tempoon, joten tämänkin viikkopaketin rakennetta muutetaan lukijaystävällisemmäksi. Koska otteluaikataulut saattavat elää miten tahansa, pureudutaan nyt kuumimpiin puheenaiheisiin. Vastaamassa ovat tuttuun tapaan Esko Seppänen, Antti Mäkinen ja tällä kertaa Jatkoajan edustajina Miika Arponen ja päätoimittaja Antti Wennström.

Viasatin Facebook ja Twitter päivittävät otteluvalintoja jatkuvalla syötöllä läpi kevään. Parhaat poimitaan päältä, ja Viasatin muut kanavat näyttävät likimain kaikki matsit illasta toiseen. Kommentoi viikkopakettia Twitterissä hashtagilla #ValitseViasat tai #NHLfi.

Tässä osassa käydään läpi itäisen konferenssin otteluparit keskiviikon vastaisena yönä katkolla ollutta Tampa Bay Lightning - Montreal Canadiens -otteluparia lukuunottamatta. Läntisen konferenssin kysymykset ja vastaukset löydät täältä.

Boston Bruins – Detroit Red Wings

Miten ihmeessä Milan Lucic sortuu tällaiseen halpamaisuuteen kauden tärkeimmissä otteluissa?

Mäkinen: Olen jopa henkilökohtaisesti äärimmäisen pettynyt, sillä Lucic on yksi pelaajatyypeistä, joita arvostan korkealle, kun puhutaan voittavasta jääkiekosta. Tämä oli nolo, häpeällinen ja surullinen teko.

Seppänen: Älä pure, älä mene taklauksen alla matalaksi, älä keihästä kaveria takaapäin munille. Mikä tästä lajista tekee niin jumalattoman vaikeaa? Lucicia pitäisi hävettää niin paljon, ettei hän kehtaisi näyttää enää naamaansa kuin Jarkko Ruudun kanssa samassa seurassa. En voi käsittää, miten oikeasti kovat pelaajat sortuvat tällaiseen. Surullista. Ihan se ja sama, miten hän pelaa loppupelit. Lucicin kevät muistetaan siitä, että moraali lensi kertalaakista alennuskoriin.

Arponen: Kun puhutaan Stanley Cupin pudotuspeleistä, puhutaan äärettömän korkeista tunnetiloista ja varsinkin Bostonissa myös äärettömän kovista paineista. Boston Strong ei kuitenkaan ole tätä. Lucic menetti maineensa kovana mutta rehtinä pelaajana käden käänteessä, kirjaimellisesti.

Wennström: Tästä tapauksesta kertovissa haastatteluissa Lucic muisti montako kertaa on NHL-urallaan tehnyt vastaavan aivopierun, muttei osannut sanoa miksi. Sanotaan kauniisti näin, että ei kannata kysyä liian vaikeita kysymyksiä Lucicilta. Ajatus ei ole mukana. Todella ruma temppu, joka olisi ansainnut pelikiellon.

Lucic on sortunut halpamaisuuksiin.
Lucic on sortunut halpamaisuuksiin.
Kuva © Getty Images

Ovatko punasiivet täysin ja tyystin Pavel Datsjukin varassa?

Mäkinen: Sekä valmennuksen, maalivahtipelin että Datsjukin varassa. Pähkinänkuori on yksinkertainen, mutta toteutustavat sitten äärimmäisen monipuolisia punasiipien klassiseen tyyliin.

Seppänen: Kyllä ovat. Datsjuk on ratkaisija, kun taas muut ovat enemmän tai vähemmän jännittyneinä seuraamassa tapahtumia. En ole vieläkään toipunut ensimmäisen ottelun The Haltuunotosta. Mikäli Datsjuk ei kykene nostamaan Detroitin erikoistilannepelaamista korkeammalle tasolle, tulee punapaitojen keväästä odotetun lyhyt.

Arponen: Kyllä ovat. Red Wings nousee ja kaatuu Taikurin mukana. Mutta se hyvä puoli asiassa autokaupungin joukkueella on, että kaikista maailman supertähdistä heillä on nimenomaan Pavel Datsjuk. Kuten ensimmäisen pelin uskomaton maali osoitti, hän voi ratkaista pelin vaikka yksin.

Wennström: Mike Babcock on Red Wingsin tärkein tekijä menestyksen takana. Pavel Datsjuk on sitten joukkueen ratkaisija. Nostan hattua koko joukkueelle, joka on onnistunut haastamaan Boston Bruinsin rohkealla kiekkokontrollilla. Bruinsia vastaan se ei vain riitä ottelusarjan pituudella kuin hyvään ja tasaväkiseen kamppailuun.

Kuka on Justin Florek ja mistä hän ilmestyi ratkaisemaan pudotuspelimatseja hallitsevalle idän mestarille?

Mäkinen: Tämä jätkähän on kuin tehty Bruinsin paitaa varten! Ei muuta kuin lisää vastuuta ja santapaperi vinkumaan kulmissa.

Seppänen: Isokokoinen duunari pelasi NHL-kauden ainoastaan neljä ottelua ylhäällä. Loukkaantumiset ajoivat peluutusrotaation uuteen tilaan, ja Florek löysi itsensä Claude Julienin kokoonpanosta. 23-vuotias rautaliigapelaaja otti välittömästi mahdollisuudestaan kaiken irti. Hän oli toisessa Detroit-ottelussa kenties kentän aktiivisin pelaaja. Ankara työmäärä, sopivasti fyysisyyttä ja sitten se TD Gardenin räjäyttänyt maali. Nämä ovat hienoja playoff-tarinoita vuodesta toiseen.

Arponen: Jälleen yksi hyvä esimerkki NHL-pudotuspelien hienoudesta. Kun kaikkien katse on kiinnittynyt supertähtiin, nousee ratkaisijaksi aivan totaalisen puskista joku justinflorek, joka muuten on jo nyt ansainnut pudotuspeliesityksillään vähintäänkin pari vuotta lisää NHL-sopimukseensa. Right time, right place.

Wennström: Bruins-organisaation uusin esimerkki sen laadusta. Florek on muuten kotoisin Detroitin alueelta ja ihaili Red Wingsiä pienenä. Hän haaveili voittavansa mestaruuden punasiivissä, mutta voi nyt tehdä saman asian oltuaan ensin kaatamassa kyseistä joukkuetta. Uskon, että sekin kelpaa.

Pittsburgh Penguins – Columbus Blue Jackets

Onko joku laatinut jo James Nealista etsintäkuulutuksen? Miestä ei näy kentällä lainkaan.

Mäkinen: Neal elää täysin ketjutovereistaan, eikä hän ole pitkään toviin ollut mitenkään erikoisen vaarallinen. Hän ei löydä vastahyökkäyssaumoja samalla tavalla kuin matalatempoisemmassa runkosarjalätkässä. Siinä oleellisin ongelma.

Seppänen: Mikäli kukaan ei tarjoile, ei Neal myöskään syö. Tämä on hyvin yksinkertaista. Neal on likimain koko liigan paras rannelaukoja, mutta nyt hän ei saa lainkaan tekopaikkoja sinitakkien voimakkaan PAPP-pelaamisen paineessa.

Arponen: Kuten toverit Mäkinen ja Seppänen jo edellä totesivat, Neal ei ole yksilöurheilija. Jos hänelle tarjotaan maalintekopaikka, hän tekee siitä kovalla prosentilla häkin. Jos niitä ei tarjota, niin miestä ei näy missään. Ongelmat ovat jossakin muualla.

Wennström: Neal on jo Dallasin aikoinaan ollut kuumien ja kylmien putkien pelaaja. Täten tämä ei tule minään yllätyksenä. Neal saattaa sitten vauhtiin päästyään olla mukana ratkaisemassa kokonaista sarjaa. Eniten odotan vielä lisätehoja Sidney Crosbyltä, joka on ollut vielä neljää tehopistettäänkin hallitsevampi pelaaja kiekollisena.

James Neal elää tehoistaan.
James Neal elää tehoistaan.
Kuva © Getty Images

Onko Olli Määttä muuttanut peliään mitenkään runkosarjaan nähden?

Mäkinen: Ei nähdäkseni mitenkään. Tämä poikanen pelaa kuin wanhan liiton konkari jo nyt. Onkin erikoista, että Määtän huikea perustaso tuntuu jo itsestäänselvyydeltä, vaikka se on tavallaan pienimuotoinen ihme.

Seppänen: Määttä on peräti vielä rohkeampi kiekollisena. Tämä on maksanut myös puolustussuuntaan, sillä Määttä on menettänyt kiekkoja niin sanotulla uhka-alueella. Se on kuitenkin jo lähtökohtaisesti kova juttu, että 19-vuotias rookie saa pudotuspeleissä noin 20 minuuttia peliaikaa. Määttä ei säkenöi, mutta hän parantaa jatkuvasti otteitaan peruspelaamisen kovassa maailmassa.

Arponen: Ei, ei ole tarvinnut. Määtän rutiinitaso on niin korkealla, että pudotuspelienkään massiiviset paineet eivät hetkauta 19-vuotiasta mihinkään suuntaan. Jos Penguins tarvitsee loppuminuuteilla maalin, Dan Bylsma tietää, että Määtän voi laittaa jäälle. Sillä samalla prioriteetilla kuin Crosbyn tai Jevgeni Malkininkin.

Wennström: Määtän vastuu puolustuspään aloituksista on noussut lyhyellä otannalla runkosarjasta. Tämä ei ole yllätys, ainakaan jos katselee kuinka Kristopher Letang on töppäillyt tähän mennessä. Letang oli tynkäkaudella ehdolla jopa Norris-palkintoon, joten liekö sitten nyt Määtän vuoro. Selitän vitsin, tämä oli piikki Letangia kohtaan.

Mistä Jack Johnsonin kevätvire johtuu vain puolivahvan runkosarjan jälkeen?

Mäkinen: Maaleja ei synny kuin maalille ajamalla. Olit sitten hyökkääjä tai puukäsipakki. Johnson on halunnut ajaa maalille, ja hyvät asiat ovat seuranneet häntä tulostaululle saakka.

Seppänen: Mikäli tästä huumorista pitää repiä jotakin faktapohjaista sisältöä irti, niin Johnson on haastanut ihailtavalla tavalla Pens-pakkeja. Sinipuseroiden ykköspakki nousee viivasta rohkeasti maalille ja ajaa tilanteensa kylmästi loppuun. Tämä osoittaa myös sen toteen, että pingviinilaitahyökkääjät eivät ole järin nohevia puolustamaan. Johnsonin rellestys loppuu pian, mutta onhan se sangen huvittavaa, että tällainen peltihansikas lyö jokaisen laukauksensa nuottaan kevään tärkeimmissä matseissa.

Arponen: Johnson on pelannut urallaan yhteensä 15 NHL:n pudotuspeliottelua kolmella eri kaudella. Saldona näistä on nyt neljä maalia ja 12 syöttöpistettä, eli yli piste per ottelu. Jos Johnson vain kuuluu siihen harvalukuiseen kevään pelaajien ryhmään, jollaisia kaikki päävalmentajat haluaisivat joukkueisiinsa?

Wennström: En todellakaan kuulu Jack Johnsonia arvostavien NHL-seuraajien joukkoon. Johnson on aina pelannut kykyihinsä liian suuressa vastuussa. Myös tässä sarjassa Johnson on ottanut turpaansa kiekonhallintatilastoissa, sillä tasakentällisin Johnsonin Corsi on nyt numeroissa 35-60. Tätä tilastoa ei tietenkään kukaan tuijota, jos Johnson nappaa lisää ratkaisevia maaleja joukkueelleen.

New York Rangers – Philadelphia Flyers

Onko Henrik Lundqvist tällä hetkellä voittavalla tasolla?

Mäkinen: Kuningas Henrik ei sula, mutta Rangersin viisikkopelaaminen ei saa mennä samalla tavalla takalukkoon kuin esimerkiksi toisessa ottelussa. Lundqvist tarjoaa vielä voiton avaimet sinisille. Se on sitten eri asia, osaako kukaan etsiä ovesta oikeanlaista lukkoa. Tästä syystä uskon edelleen Flyersiin.

Seppänen: Olemme nähneet pudotuspelien alkumetreillä harvinaista ailahtelua ruotsalaistähdeltä. Uskon kuitenkin, että hän kasaa itsensä ja passittaa oranssit kesälaitumille. Rangersin maalineduspelaaminen omalla alueellaan on ollut tähän saakka vähintäänkin epäselvää. Joukkueen pitää löytää näiltä osin runkosarjan tasonsa. Lundqvist on Rangersin ainoa puolustussuunnan tähtiyksilö. Kaikki muu perustuu joukkueen kollektiiviseen suoritukseen.

Arponen: Kuten oli kyse Jonathan Quickin tai James Nealinkin kohdalla, ei joukkueen ongelma kulminoidu Lundqvistiin. Jos Rangers saa muuten hilattua itsensä tasolle, jolla se voi pelata menestyvää pudotuspelijääkiekkoa, nostaa Henkekin varmasti tasoaan. Pomminvarmasti.

Wennström: Kyllä Lundqvistin taso on kokonaisuutena kovempi kuin tiukkaan paikkaan joutuneen Ray Emeryn. Minä luotan Lundqvistin olevan maalivahdeista se parempi myös ottelusarjan päättyessä.

Timonen ei ole ollut parhaimmillaan näissä pudotuspeleissä.
Timonen ei ole ollut parhaimmillaan näissä pudotuspeleissä.
Kuva © Getty Images

Onko Ryan McDonagh Rangersille juuri nyt uhka vai mahdollisuus?

Mäkinen: Enemmänkin uhka. Mutta häneen on aivan selvästi kohdistettu painetta enemmän kuin muihin Rangers-pakkeihin yhteensä. Phila on tehnyt läksynsä huikealla tavalla.

Seppänen: Todella harvinaislaatuisia merkkausvirheitä laatupakille. Pakko parantaa tai muuten hän on Lundqvistille velkaa vähintään neljä uutta pukua ja yhden Maseratin. McDonagh on edustanut juurikin tätä epätasaisuutta, josta mainitsin jo tuonnempana.

Arponen: Jos joku olisi tilastoinut pelaajille annetun paineen otteluiden aikana, johtaisi McDonagh tätä tilastoa varmasti. Flyersin skoutit ovat nähneet loistavan runkosarjan pelanneen McDonaghin pelissä sen pienen pilkahduksen nuoren pelaajan epävarmuutta, johon koko joukkue on nyt pudotuspelien tullen iskenyt. Jos McDonagh ei saa korvien väliään kuntoon ja saa ailahteluaan tasoittumaan, on hän selkeä uhka Rangersin menestysmahdollisuuksille. 

Wennström: Lyhyt otanta ja siihen päälle tulleet yksittäiset kömmähdykset eivät heilauta luottoa McDonaghiin. Tämä mies on isoissa saappaissa Rangersin puolustuspäässä ja nousee pikkuhiljaa tasolleen. Sanon "mahdollisuus".

Onko Kimmo Timonen sittenkin menneen talven lumia pudotuspelien tempossa?

Mäkinen: Timonen olisi parhaimmillaan kovempaa tähtivoimaa vastaan. Martin St. Louis ja Rick Nash ovat tavallaan ikävänkaltaisia pelaajatyyppejä Timosen vahvuuksiin nähden. Ärhäkkä taitoväkkärä ja vahva suojaaja. Timonen ei ole menneen talven valkopeitettä, mutta kyllähän se on tosiasia, että Phila tarvitsee puolustusalueen profiilipelaajaltaan paikoin enemmän.

Seppänen: Peruspelaaminen on vielä vähintäänkin OK-tasolla, mutta kyllähän Timosellakin alkaa jalka painaa tässä vaiheessa kautta. Hyökkäyssuuntaan ei ole tapahtunut pitkään aikaan mitään, joten Timonen fokusoituukin äärimmäisen fiksuna urheilijana päärooliinsa – eli siihen, että Rangersin harvalukuiset tähtipelaajat eivät pidä jäällä hauskaa. Tässä asiassa Timonen on onnistunut vähintäänkin kelvollisesti.

Arponen: Päivät kiekollista peliä jalalla rytmittävänä dynamona ovat eittämättä ohitse, mutta ei aika silti ole täysin ajanut Timosen ohi. Hän on edelleen erittäin käyttökelpoinen pelaaja tilanteessa kuin tilanteessa, päävastuu on nyt vain siirrettävä nuoremmille.

Wennström: Timonen ei ole Flyersin ongelma, mutta on yksilönä aloittanut pudotuspelit alavireisesti. Tasoa pitää nostaa välittömästi, kuten koko joukkueenkin. Muistamme edelleen edellisen kerran, kun Flyers meni finaaleihin muutama kausi taaksepäin. Tuolloin Timonen ja Chris Pronger pelasivat mielettömän vahvaa kiekkoa.

» Lähetä palautetta toimitukselle