NHL:n heikoimmat puolustukset 2017-18: NHL-tulokkaalla vaikea kausi, Avalanche ei vieläkään vakuuta

NHL / Artikkeli
Porukkaa on kuin Koo-Veen, siis Golden Knightsin maalilla.
Kuva © Getty Images
Jatkoajan NHL-toimitus otti kauden kynnyksellä kynsiinsä sarjan heikoimmat puolustukset. Listauksessa on otettu huomioon niin puolustuksen kuin maalivahtien tasokkuus.

1. Vegas Golden Knights 

NHL-tulokas on pakko nimetä heikoimmaksi lenkiksi. Puolustuksen laajuutta mitattaessa seura olisi varmasti lähellä NHL:n kärkeä, mutta Golden Knightsin puolustusta katsellessa herää heti yksi kysymys mieleen: Kuka hoitaa kiekollisen pelaamisen?

Ei, puolustus ei aina tarvitse Erik Karlssonin kaltaisia virtuooseja pärjätäkseen, mutta Golden Knights -puolustuksen ainoat potentiaaliset kiekollisen roolin pelaajat ovat Shea Theodore ja Jason Garrison.

Theodore on pelannut yhteensä vasta 73 ottelua NHL:ssä ja on katsomaton kortti johtavassa roolissa, vaikka potentiaali onkin korkealla. Garrison puolestaan on ollut laskusuunnassa viime vuodet eikä hänestä enää ole johtavan puolustajan rooliin.

Nate Schmidt on Theodoren ohella Golden Knights-puolustuksen mielenkiintoisimpia nimiä. Washington Capitalsista laajennusvaraustilaisuudessa napsittu Schmidt nousi muutama vuosi sitten Capitals-pakistoon eikä ole paikkaansa sitemmin hallunut luovuttaa muille.

Kiekollista virtuoosia hänestä ei saa, mutta syötöt napsuvat omille hyvällä prosentilla ja omalla puolustusalueella Schmidtin työskentelyyn ei tarvitse pettyä.

Golden Knights todennäköisesti kierrättää puolustajia runsaasti kauden aikana ja täten mahdollisuutensa saavat myös Luca Sbisa, Brayden McNabb, Clayton Stoner, Jon Merrill sekä Griffin Reinhart. Sateentekijöiksi ei heistäkään ole, mutta perusvarmoiksi puolustajiksi neljä ensin mainitulla on lähtökohtaiset valmiudet.

Griffin Reinhart sen sijaan on mielenkiintoinen kortti. Kesän 2012 NHL:n varaustilaisuuden neljäntenä pelaajana varattu Reinhart on potentiaalinen, mutta ei ole toistaiseksi onnistunut järin vakuuttavasti saamissaan näytönpaikoissa.

Tuleva kausi on melkoinen vedenjakaja Reinhartin uralla: Onnistuessaan hän antaa vahvan signaalin, että pystyy vastaamaan häneen kohdistuneisiin odotuksiin, mutta epäonnistuessaan voi seuraavaa työnantajaa joutua hakemaan koirien kanssa. Pelkillä lupauksilla ja potentiaalilla kun ei voi loputtomiin ratsastaa.

Barrie on heikon Avalanche-puolustuksen harvoja valopilkkuja.
Kuva © Getty Images

2. Colorado Avalanche 

Kulunut kausi oli Avalanchelle todella vaikea eikä tulevastakaan kaudesta voida seuralle povata kovinkaan valoissaa. Sääli sinänsä, sillä Avalanchen hyökkäysarsenaali on kuitenkin potentiaalinen tapaus ja pitää sisällään monta mielenkiintoista nimeä.

Puolustus sen sijaan on kovin kapea ja saa paljon anteeksi vain Tyson Barrien ja Erik Johnsonin ansiosta.

Avalanche on metsästänyt pitkään ylempien pakkiparien puolustajaa, mutta toistaiseksi GM Joe Sakic on hylännyt tarjoukset yksi toisensa perään. Kausi alkaa aivan pian, eikä Avalanchella ole edellenkään puolustusta, joka kykenisi taistelemaan NHL-tasolla illasta toiseen.

Barrie on yksi NHL:n parhaista kiekollisista puolustajista, joka johtaa Avalanchen puolustusta tulevallakin kaudella. Barrien mahdollinen loukkaantuminen olisi kova kolaus, josta joukkue ei välttämättä selviäisi.

Kesän 2006 varaustilaisuuden ensimmäisenä varattu Johnson ei ole loukkaantumisten vuoksi koskaan pystynyt nousemaan täyteen potentiaaliinsa, mutta suorittaa silti erinomaisesti NHL-tasolla. Kiekollinen osaaminen on hallussa eikä Johnson ole mikään lapanen puolustuspäässäkään. 

Nikita Zadorov hylkäsi KHL-tarjoukset ja raapusti jatkosopimuksen kalliovuorille, mikä oli Avalanchelle valtaisa helpotus. Zadorov ei toistaiseksi ole NHL:ssä pystynyt liiaksi väläyttelemään osaamistaan, mutta ehkä se on juuri se mikä kuvaa parhaiten Avalanchen tilannetta. 

Mark Barberio pelaa perustasolla NHL:ssä − ei loista eikä näy otsikoissa. Tuore KHL-hankinta Andrei Mironov puolestaan on näyttänyt osaamistaan KHL:n Moskovan Dinamon riveissä, mutta Pohjois-Amerikan kaukaloihin hän on täysin katsomaton kortti, jonka onnistumisesta ei ole minkäänlaisia takeita.

Jotta Colorado saa edes täyden puolustuskuusikon piakkoin koittavaan kauden avaukseen, joutuu se nostamaan pelaavaan kokoonpanoon pääasiassa AHL:ssä pelanneita puolustajia. Sopimuksenalaisista pelaajista ehdokkaina ovat esimerkiksi David Warsofsky sekä Duncan Siemens, jotka ovat kumpikin täysin kokemattomia NHL:ssä.

Suurin toivo Coloradolla on, että tuore hankinta Jonathan Bernier onnistuu tolppien välissä täydellisesti. Bernier on toki osoittanut osaamistaan jopa ykkösvahdin roolissa Toronto Maple Leafsissa. Paljon on kuitenkin hänellekin töitä tiedossa. Kakkosvahtina kirittää vahvassa laskusuhdanteessa oleva Semjon Varlamov.

Tuore hankinta Michael Del Zotto saanee vastuulleen olla Canucks-alakerran kiekollinen johtaja.

3. Vancouver Canucks 

Canucksille ei voi povata menestystä tulevallakaan kaudella ja yksi suuri syy on puolustuksen taso.

Tuore hankinta Michael Del Zotto saanee vastuulleen olla Canucks-alakerran kiekollinen johtaja. Rooli on oikea, mutta Del Zotto on urallaan kärsinyt aivan liiaksi epätasaisuudesta ollakseen varma kortti.

Alexander Edler jatkaa tärkeässä roolissa, mutta ruotsalaisestakaan ei ole enää suuriin mainetekoihin kaukalossa. Tärkeä palanen kaksinkertainen maailmanmestari kuitenkin Vancouverille on ja tulee saamaan paljon vastuuta osakseen.

Ben Hutton, Erik Gudbranson ja Troy Stecher edustavat nuoruuden voimaa Canucks-puolustuksessa. Hutton aloittaa kolmannen kautensa NHL:ssä ja uran alku ammattilaisena on ollut lupauksia herättävä.

Gudbranson on kesän 2010 varaustilaisuuden kolmas varaus, ja odotukset häntä kohtaan olivat Floridassa kovat, mutta noihin odotuksiin hän ei koskaan siellä pystynyt vastaamaan. Näin matka jatkui Vancouveriin. Jykeväraamisen puolustajan tulisi kuitenkin yhä vielä opetella käyttämään kokoaan paremmin hyväkseen ja olemaan ilkeämpi kaukalossa. 

Stecher pelasi viime kaudella ensimmäisen kautensa NHL:ssä ja oli heti Vancouverin tehokkain puolustaja. Pienikokoinen puolustaja on vahva kiekon kanssa ja pärjää kokoisekseen hyvin myös kamppailupelaamisessa ja puolustuspäässä. Aika näyttää, mihin asti Stecherin potentiaali kantaa.

Kahdensuunnan rutinoitunut puolustaja Christopher Tanev pelannee Canucksin ensimmäisessä puolustajaparissa Edlerin kanssa. Tanev on Vancouverin varmin kortti puolustuspäässä ja tekee työnsä pyyteettömästi illasta toiseen pelaten vahvuuksiensa mukaan.

Patrick Wiercioch ja Alex Biega tulevat olemaan niin sanotut seitsemäs ja kahdeksas puolustaja Canucks-alakerrassa. 

4. New Jersey Devils 

Devils-puolustus on auttamatta kovin köykäinen. Damon Severson on NHL-tasolla hyvä, kokoajan kehittyvä ja kokonaisvaltainen puolustaja, joka pystyy pelaamaan kärkitason minuutteja NHL-joukkueessa. Viime kaudella Severson kärsi New Jerseyn heikosta kaudesta, sillä hän olisi ehdottomasti ansainnut enemmän palstatilaa osakseen.

Andy Greene puolestaan on kokenut konkari ja puolustuksen henkinen johtaja, joka suorittaa rutiininomaisella tasolla vuodesta toiseen. Fakta kuitenkin on se, että 34-vuotiaana Greenen ura alkaa olemaan laskusuhdanteessa.

Arizona Coyotesista muutama vuosi sitten hankittu John Moore on esittänyt lupaavia otteita ja saanut peliänsä kokonaisvaltaisempaan suuntaan. Samoin San Josesta kesällä hankittu Mirco Müller on potentiaalinen kahdensuunnan puolustaja NHL-tasolle, mutta toistaiseksi katsomaton kortti.

Ben Lovejoy, Dalton Prout sekä Steven Santini puolestaan kisaavat kolmannen puolustajaparin pelipaikoista. Kukin on osoittanut pärjäävänsä NHL-tasolla, mutta loistokkaita tai joukkueen tasoa ratkaisevasti nostavia otteita heiltä on turha odottaa. Santini tosin 22-vuoden iässä on vielä kehityskelpoinen tapaus ja ura on ollut nousujohteessa.

Yksi eittämättä mielenkiintoisimmista ja samalla suurimmista kysymysmerkeistä puolustuksessa on yliopistosta hankittu Will Butcher, joka voitti viime kaudella yliopistosarjojen parhaalle pelaajalle jaettavan Hobey Baker -palkinnon ja tiedetään erittäin lahjakkaaksi kiekolliseksi puolustajaksi.

178-senttinen varsi kuitenkin asettaa omat rajoitteensa pelaamiselle varsinkin, kun Butcherilla on vielä töitä tehtävänä, jotta saa fyysisen pelinsä kuntoon. Tähtien ollessa kuitenkin kohdillaan, voi herrasta olla Devilsille iloa jo tulevalla kaudella.

Devilsin onni tulevallakin kaudella on, että tolppien välissä torjuu sarjan tähtivahteihin kuuluva Cory Schneider. Hän antaa paljon anteeksi torjunnoillaan puolustuksen virheitä ja antaa joukkueelle mahdollisuuden taistella pisteistä.

Travis Hamonicin lähdettyä Calvin de Haanilla on puolustuksessa iso vastuu.
Kuva © Getty Images

5. New York Islanders 

Menestystä ei uskalla povata myöskään  Islandersille. Puolustus koki kolauksen, kun Travis Hamonic kaupattiin kesällä Calgary Flamesiin.

Nick Leddy kantaa tulevallakin kaudella kiekollisen vastuun Islanders-puolustuksessa Calvin de Haanin antaessa taustatukea.

Nuorisokaartiin kuuluva, farmissa edukseen viime kaudet esiintynyt Ryan Pulock kuuluu vahvasti Islandersin tulevan kauden suunnitelmiin, mutta on täysi raakile NHL:ssä eikä hänen onnistumisensa ole kirkossa kuullutettua.

Johnny Boychuk puolestaan kantaa vastuuta puolustusspesiaalin virasta eikä tule pettämään tulevallakaan kaudella tuossa roolissa. Boychuk on esimerkillisen työteliäs puolustaja, joka paremmassa joukkueessa pelatessaan saisi vielä enemmän ansaitsemaansa arvostusta.

Dennis Seidenberg on kokenut konkari, joka pelasi loistavan viime kauden, mutta 36-vuoden ikä alkaa olla puolustajalle jo sellainen numero, että ura alkaa olla laskussa ja tason romahtaminen on enemmänkin ajan kysymys. 

Thomas Hickey on noussut hiljalleen Islandersin runkopuolustajien joukkoon ja suorittaa hyvällä tasolla. Lahjoja olisi vieläkin parempaan kiekon kanssa toimimiseen, mutta ei ole saanut siirrettyä koskaan niitä junioritasolta miesten peleihin asti.

Thomas Greiss sekä Jaroslav Halak muodostavat tulevallakin kaudella Islandersin maalivahtitandemin, mutta yhä edelleen ja jälleen kerran on todettava, että kumpikaan herroista ei ole pystynyt toistaiseksi ryöstämällä ryöstämään pisteitä keskitasoa huonommalle joukkueelle.

Yksittäisissä peleissä saattavat loistaa, mutta vastapainoksi kohdalle sattuu ohipelejä.

» Lähetä palautetta toimitukselle