NHL-suomalaisten topit ja flopit: Barkov nostaa Panthersia pudotuspeleihin, Puljujärvi ei vakuuta NHL-tasolla

NHL / Artikkeli
Barkov on ollut Panthersin tehomies.
Kuva © Getty Images
Aleksander Barkov, Mikael Granlund ja Patrik Laine pelasivat helmikuussa vähintään piste per peli -tahdilla. Pekka Rinne ja Antti Raanta loistivat tolppien välissä. Jesse Puljujärvi ei pärjää sittenkään, ja Jussi Jokisesta tuli taas kauppatavaraa. Jatkoaika kokosi helmikuun parhaat ja huonoimmat suomalaissuoritukset NHL:ssä.

Topit

1) Aleksander Barkov, Florida Panthers

Florida Panthers käy tiukkaa taistelua Itäisen konferenssin viimeisistä pudotuspelipaikoista ja oli helmikuun parhaita joukkueita koko NHL:ssä. Suurin yksittäinen syy tähän oli joukkueen ykkössentteri Barkov, joka keräsi 12 pelissä tehot 6+10. Kaksi Barkovin maaleista oli ottelun voittomaaleja.

Ilman tehoja Barkov jäi helmikuun aikana vain kahdessa pelissä. Nuori vastuunkantaja sai myös eniten vastuuta kaikista NHL-hyökkääjistä. Monen vuoden odottamisen jälkeen Barkov on pystynyt pelaamaan ehjän kauden ja onkin jo rikkonut henkilökohtaisen piste-ennätyksensä.

Ilman tehoja Barkov jäi helmikuun aikana vain kahdessa pelissä.

2) Antti Raanta, Arizona Coyotes

Kun NHL:n jumbojoukkue päästää kuukauden aikana kolmanneksi vähiten maaleja koko NHL:ssä, on ykkösmaalivahdille syytä antaa suitsutusta. Raanta valittiinkin kertaalleen helmikuun aikana viikon tähdistöön.

Koko kauteen peilattuna Raannan tilastot olivat helmikuussa selvästi paremmat. Myös kauden molemmat nollapelit tulivat viime kuussa. Coyotes ylsi helmikuussa parhaimmillaan neljän ottelun voittoputkeen, ja Raanta pelasi kaikissa peleissä. 28-vuotiaan suomalaisen sopimus on katkolla, ja näillä näytöillä iso palkankorotus on selviö.

3) Mikael Granlund, Minnesota Wild

Wild pelasi hienon helmikuun ja venyi esimerkiksi viiden pelin voittoputkeen. Menestyksen takeena oli erityisesti ykkösketju Jason Zucker-Eric Staal-Granlund. Staal oli helmikuussa jaetulla kärkisijalla sekä maali- että pistepörssissä, ketjukaveritkin venyivät piste per peli -tahtiin.

Huomionarvoista on sekin, että 13 tehopisteestään Granlund teki vain kolme ylivoimalla. Tasaviisikoin syntyneet tehoissa ovat vakuuttavat, mutta ylivoimasaldossa on parantamisen varaa.

Granlund myös pelasi kaksi neljän tehopisteen peliä, mutta pisteettömiäkin otteluita kertyi yhteensä seitsemän, joten aiempaa tasaisemmalla suorittamisella suomalaishyökkääjä olisi entistäkin vaarallisempi.

Kiekko tarttui Raannalle helmikuussa erityisen hyvin.
Kuva © Getty Images

4) Pekka Rinne, Nashville Predators

11 pelistä yhdeksän voittoa ja kaksi nollapeliä. Konkarivahti jatkaa samalla huipputasolla kuin koko kauden. Predators oli koko helmikuun kärkijoukkueita, ja vain viisi joukkueita päästi viime kuussa vähemmän maaleja.

Muutamassa pelissä Rinteen taakse lipsahti selvästi enemmän kiekkoja kuin tavallisesti, mutta näistäkin vain yksi päättyi tappioon. Predators on NHL:n parhaita joukkueita hyökkäyssuuntaan, ja 35-vuotias Rinne on todistanut olevansa edelleen huipputorjuja. Stanley Cup -haaveet eivät Nashvillessä kaadu maalivahtipeliin.

5) Patrik Laine, Winnipeg Jets

Maalipörssin jaetulla kuudennella sijalla, eniten ylivoimamaaleja koko NHL:ssä. Helmikuussakin Laine laukoi 12 pelissä kahdeksan maalia, joista puolet syntyi ylivoimalla. Nykytahdillaan Laine saattaisi tällä kaudella yltää jopa 40 maaliin.

Laineen helmikuuhun mahtui myös viiden pelin maaliputki. Lisäksi osumista kaksi oli ottelun voittomaaleja. Jets on yksi suurimmista Stanley Cup -suosikeista, joten Laineen vahva maalivire on erittäin tervetullutta.

Lähellä valintaa:

Tuukka Rask, Boston Bruins

Vaikean alkukauden jälkeen Rask on noussut tasolleen ja pelaa totutun varmasti. Rinteeseen ja Raantaan verrattuna Rask jäi kuitenkin aavistuksen jälkeen. Panosten noustessa kevättä kohti myös Rask varmasti nostaa tasoaan hyvästä huipulle.

Sebastian Aho, Carolina Hurricanes

Aho on jo rikkonut viime kauden pistesaldonsa, ja uusi maaliennätyskin on enää kahden osuman päässä. Aho on muutenkin tehnyt kaikkensa Hurricanesin eteen, mutta 20-vuotias hyökkääjä ei yksin ole pystynyt joukkuettaan kannattelemaan.

Yhteistyö toisen suomalaisen Teuvo Teräväisen kanssa toimii, ja kaksikko onkin isossa roolissa Hurricanesin pudotuspelitaistelussa.

Mikko Rantanen, Colorado Avalanche

Sekä Avalanchen että Rantasen pelissä näkyi Nathan MacKinnonin loukkaantuminen. Rantanen oli helmikuussakin tehokas ja vaarallinen − erityisesti ylivoimalla − mutta ei kuitenkaan samalla tasolla kuin pelatessaan ykkössentterin rinnalla.

Heikkojen otteiden äärellä hymypoika-Puljujärvikin on vakavoitunut.
Kuva © Getty Images

Flopit

1) Jesse Puljujärvi, Edmonton Oilers

Lupaavan alun jälkeen Puljujärven toinenkin NHL-kausi uhkaa kääntyä flopiksi. Helmikuun tehot 1+1 syntyivät kuukauden kahdessa viimeisessä pelissä, joita edelsi peräti 12 pelin pisteetön putki. Myös Puljujärven vastuu on vähentynyt koko ajan, ja Oilers alisuorittaa kauttaaltaan.

Puljujärvi on vasta 19-vuotias ja pelaa toista kauttaan Pohjois-Amerikassa, mutta kärkivaraukselta on lupa odottaa huippusuorituksia. Toistaiseksi vuonna 2016 neljäntenä pelaajana varattu hyökkääjä ei ole suorittanut toivotulla tasolla.

2) Joonas Donskoi, San Jose Sharks

Sharks on Läntisen konferenssin kärkijoukkueita, ja Donskoi saa hyvin vastuuta tasakentällisin sekä ylivoimalla. Niinpä yksi maali ja neljä tehopistettä 14 ottelussa on heikko suoritus − myös peilattuna Donskoin koko kauden suoritustasoon.

25-vuotias laitahyökkääjä on ahkera laukoja, mutta tehot puuttuvat. Esimerkiksi tanskalaishyökkääjä Mikkel Bødker on tehnyt valtaosan kauden maaleistaan tämän vuoden puolella ja oli myös helmikuussa Donskoita tehokkaampi vähäisemmällä peliajalla.

3) Jussi Jokinen, Columbus Blue Jackets/Vancouver Canucks

Kymmenen pelin saldona yksi syöttöpiste ja peliaikaa keskimäärin alle kymmenen minuuttia ottelua kohden. Heikon suorittamisen lisäksi Jokinen joutui ensin siirtolistalle ja lopulta kaupattiin Canucksiin, josta tuli konkarihyökkääjälle jo kauden neljäs seura.

Aiemmin Jokinen on yli kymmenvuotisella urallaan kaupattu kesken kauden vain kahdesti, joten tämä kausi on ollut jyrkkää alamäkeä. Koko kaudella on syntynyt vain yksi maali ja alle kymmenen tehopistettä.

Heikon suorittamisen lisäksi Jokinen joutui ensin siirtolistalle ja lopulta kaupattiin Canucksiin, josta tuli konkarihyökkääjälle jo kauden neljäs seura.

4) Artturi Lehkonen, Montreal Canadiens

Toista NHL-kauttaan pelaava nuori hyökkääjä iski helmikuussa yli puolet kauden maaleistaan, mutta tehot syntyivät kolmessa peräkkäisessä pelissä, joten pisteettömiä pelejä kertyi lopulta yhdeksän.

Canadiensin koko kausi on ollut samanlaista korpivaellusta kuin Lehkosellakin, mikä on ilman muuta vaikuttanut myös 22-vuotiaan laiturin suorittamiseen. Lehkonen sai kuitenkin helmikuussa noin puoli minuuttia per peli enemmän peliaikaa kuin Jets-maalitykki Laine, joten tuloksiakin on lupa odottaa.

5) Joonas Korpisalo, Columbus Blue Jackets

Sergei Bobrovskin taustalla ei ole helppo pelata, sillä venäläistorjuja on yksi NHL:n eniten pelaavista maalivahdeista. Oman torjuntavuoron saadessaan pitää kuitenkin pystyä parempaan suorittamiseen kuin Korpisalo tällä kaudella − ja erityisesti helmikuussa.

Helmikuu oli Blue Jacketsille vaikea: joukkue ajautui kahdesti neljän pelin tappioputkeen. Hyvillä otteilla Korpisalo olisi tiukassa tilanteessa voinut ansaita itselleen enemmän vastuuta, mutta kahdessa pelaamassaan pelissä toisen polven kiekkoilija päästi yhteensä yhdeksän maalia, ja Blue Jackets hävisi molemmat ottelut.

Lähellä valintaa:

Erik Haula, Vegas Golden Knights

Haula on tämän kauden aikana onnistunut nostamaan riman korkealle. Aikaisemmilla kausilla 13 peliin tehot 5+3 olisi ollut kahden suunnan sentteriltä hyvä suoritus, mutta tällä kaudella Haulalta on totuttu näkemään paljon tehokkaampia otteita.

Porilaislähtöisen pelurin suoritusta heikensi myös se, että ketjukaveri David Perron pelasi helmikuun yli piste per peli -tahdilla.

Valtteri Filppula, Philadelphia Flyers

Puolustavassa roolissa kuusi syöttöpistettä 13 peliin on kohtuullinen suoritus. Heikko esitys sen sijaan on se, että Filppula laukoi yhteensä vain seitsemän kertaa − esimerkiksi vain viisi peliä helmikuussa pelannut puolustaja Julius Honkakin laukoi Filppulaa useammin.

Joel Armia, Winnipeg Jets

Armia on hoitanut roolinsa alivoimapelaajana ja alempien ketjujen energiahyökkääjänä hyvin. Siinä sivussa on rikkoutunut myös henkilökohtainen piste-ennätys. Helmikuulle osui kuitenkin kymmenen pelin pisteetön putki. Samalla myös Armian peliaika ja vastuu hiljalleen vähenivät.

» Lähetä palautetta toimitukselle