Naisleijonien päävalmentaja Pasi Mustonen (oik.) avasi mies- ja naiskiekkoilijoiden eroja Suomen naisten olympia-avauksen aattona.

Sirpa Pöyhönen

Naisleijonien päävalmentaja kertoo, miksi naisjääkiekkoilijat ovat pelillisesti huonompia kuin miesjääkiekkoilijat – "Pelin tutkiminen puuttuu"

Pelin ymmärrys, huippupelaajien suoritusten seuraaminen ja kopiointi sekä maalintekotaito. Siinä tiivistettynä Pasi Mustosen näkemys mies- ja naiskiekon suurimmista eroista ja syistä, miksi Suomi pyrkii olympialaisissa pitämään pelinsä yksinkertaisena.

Keskustelu mies- ja naisurheilun eroista ja yhtäläisyyksistä nousee pinnalle säännöllisin väliajoin. Yhtä varmasti kuin Saksa voittaa jalkapallossa tai norjalainen on mitaleilla hiihdossa.

Esimerkiksi syksyllä keskustelu velloi valtoimenaan, kun Yle julkaisi selvityksenä miesten ja naisten palkkaeroista urheilussa.

Julkisen huomion johdosta ryhdyttiin myös toimiin ja muun muassa Suomen olympiakomitea tasasi mies- ja naisjääkiekkoilijoiden mahdollisesta mitalista saatavat bonukset.

Ero mies- ja naiskiekon välillä kuitenkin nousi taas esiin ja vieläpä hieman yllättävässä paikassa – Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen mediatilaisuudessa olympiakylässä.

- Naisjoukkueille on yleensä todella vaikea asia pelata yksinkertaisesti, joten se on meillä iso pelillinen tavoite, totesi naisten maajoukkueen päävalmentaja Pasi Mustonen.

Lausunnon sisältö itsessään ei ole yllättävä. Pohjoisamerikkalaisten hallitsemassa naiskiekossa Suomi on näiden kahden suuren haastaja ja pelin yksinkertaisuus on siten osin perusteltua.

Kysymyksiä lausunnossa kuitenkin herättää se, miksi yksinkertainen pelitapa on Mustosen mielestä vaikea asia juurikin naisille?

Tähän mies joutui tilaisuudessa myös vastaamaan.

- Keskiverron kansainvälisellä tasolla pelaavan naiskiekkoilijan pelikäsitys ei ole samalla tasolla kuin samalla tasolla olevalla mieskiekkoilijalla, Mustonen pohti.

Mustonen luonnollisesti korosti ettei viittaa lausunnollaan Suomen joukkueen naiskiekkoilijoihin pohjoisamerikkalaisista puhumattakaan.

Tästä huolimatta Suomea tilaisuudessa edustaneet pelaajat Riikka Välilä, Michelle Karvinen ja Jenni Hiirikoski kuuntelivat hieman yllättyneinä päävalmentajansa suoraa puhetta.

Eikä pidä käsittää väärin, ei naisjoukkueen sisällä ole ongelmaa pelaajiston ja valmennuksen välillä, vaan Mustosen kommentit saivat ymmärrystä pelaajilta.

Sanoiksi asian puki naisleijonien konkari, 44-vuotias Välilä.

- Eihän se välttämättä kivalta tunnu kuulla tuota asiaa, mutta kyllä me joukkueessa itsekin tiedostamme, että asia on näin ja olemme siitä paljon myös puhuneet, hän tuumasi ja jatkoi:

- Eli vaikka se välillä hieman kirpaisee, niin se on ainut tapa oppia uusia asioita ja siinä on se urheilun suola, kun huomaa kehittyneensä.

Suurimmat erot pelin tutkimisessa ja huippupelaajien seuraamisessa

Vaikka oheiset kommentit saattavat naiskiekkoa vähemmän seuranneen korviin kuulostaa tylyltä, ei niitä pidä tulkita kannanotoksi naiskiekkoilua vastaan.

Päävalmentaja Mustonenkin halusi puhuessaan korostaa, ettei kyseessä ole mikään negatiivinen mielipide naisjääkiekosta vaan yleisesti havaittavissa oleva karu fakta.

- Pelin ymmärrys ei ole samalla tasolla, vaan enemmän pitää opettaa niitä lainalaisuuksia, että milloin esimerkiksi voi ottaa riskejä, hän analysoi.

Oppimispolulla ollaan siis vahvasti vielä tässä vaiheessakin

Mustosen mielestä hieman kärjistäen monen naiskiekkoilijan kohdalla taktinen osaaminen perustuu siihen, että kaksi viimeistä minuuttia pelataan varman päälle, eikä se lähimainkaan riitä.

Naisten pitäisi paremmin osata lukea pelin sisällä ne tilanteet, joissa voi esimerkiksi lähteä tekemään harhautusta. Mustosen mielestä mieskiekkoilu on tässä edellä siinä mielessä, että monet miehet osaavat aistia ja haistaa tällaiset paikat.

- Meillä on tässä joukkueessa pari pelaajaa, jotka lukevat peliä äärettömän hyvin, mutta monen muun kanssa se on täytynyt opetella. Oppimispolulla ollaan siis vahvasti vielä tässä vaiheessakin, Mustonen mietti.

Suurimmaksi tekijäksi miehiä heikomman pelikäsityksen taustalla Mustonen näkee naiskiekkoilusta puuttuvan huippupelaajien tekemisten äärimmäisen tarkan analysoinnin.

Siinä missä monet poikajuniorit katsovat tarkalla silmällä idoliensa otteita NHL:ssä ja kotimaassa, ei tätä samaa tapahdu tyttöjen puolella.

- Jostain syystä naisissa ei ole tätä kulttuuria, että he olisivat pienestä pitäen katsoneet, miten huippupelaajat pelaavat. Puuttuu se pelin tutkiminen, että katsotaan, että hei tuo tekee sen noin tuolla TV:ssä ja sitten mentäisiin itse jäälle kokeilemaan samaa, hän sanoi.

Osittain vaikutusta selittää varmasti se, ettei tytöille ole tarjolla samanlaisia urheilullisia idoleita, kuin pojille.

Vaikka peleistä pystyy oppimaan pelaajien sukupuolesta riippumatta, olisivat katseluluvut taatusti suurempia, jos tytöt voisivat seurata nimenomaan menestyneiden naiskiekkoilijoiden otteita maajoukkuepelien ulkopuoleltakin.

Voihan nuori naiskiekkoilija katsoa esimerkiksi Alexander Barkovin tai Patrik Laineen suorituksia ja ottaa niistä mallia, mutta samalla hänen voi olla todella hankala kuvitella itseään tekemään samoja suorituksia.

Eihän vastaava urakehitys edes ole mahdollista naiselle. Tilausta siis olisi myös Michelle Karvisen tyylisten huippunaiskiekkoilijoiden otteiden paremmalle näkyvyydelle.

Tällainen eroavaisuus kun naisten on täysin mahdollista kuroa umpeen ja mennä vaikka ohikin.

Maajoukkueeseen paluun liki kymmenen vuoden pelaamattomuuden jälkeen vuonna 2013 tehnyt Välilä on syistä pitkälti samaa mieltä Mustosen kanssa.

- Syyt ovat pitkälti sellaisia kuin Pasi sanoi. Lisäksi esimerkiksi naisten sarjapeleissä ei ole niin kova vaatimustaso tai naisten liigassa ei sitten ole sellaisia valmentajia, jotka todella vaatisivat näitä asioita, hän kertoi.

Missä kämmenet ruvelle asti laukovat tytöt?

Puhtaasti pelikäsitykseen tai pelin ymmärtämiseen eivät mies- ja naiskiekon erot päävalmentaja Mustosen mielestä jää, vaan eroa on myös tekniikassa ja joukkuetaktiikassa.

Erityisen merkittävänä erona hän pitää laukomistaitoa tai tarkemmin sanottua kykyä maalintekoon.

Vaikka joku saattaisi tässä kohtaa pessimistinä todeta, että eihän ne suomalaiset mieskiekkoilijatkaan sitä ole koskaan osanneet, on Mustosen mielestä juuri maalinteossa huomattava ero miesten ja naisten välillä.

- Monilla joukkueilla maalivahdit ovat todella hyviä, mutta sitten taas laukaisutaito hyvinkin vaatimatonta. Pelien hallinta ja hyvätkään maalipaikat eivät takaa voittoa, jos ei osata laukoa. Mailat ja välineet antavat siihen kyllä mahdollisuuden. Eli voiman puutteesta se ei jää kiinni vaan harjoittelemattomuudesta, hän tuumi.

Mitään estettä siihen, että tytöistä tai naisista kehittyisi loistavia laukojia Mustonen ei nähnyt. Hänen mielestään jopa kuka tahansa voi oppia hyväksi laukojaksi.

Kuten kaikki kehittyminen, se edellyttää kuitenkin ensin oppimista. Siihen Mustosella oli tarjota vanha tuttu resepti eli huomattavasti lisää toistoja.

"Jossain niitäkin varmaan kasvaa, mutta en tiedä missä."

- Jos laukoo 5 000 kiekkoa joka kesä muun harjoittelun ohella vaikka kymmenen kesää peräkkäin, niin aivan taatusti alkaa kuti lähtemään kenellä tahansa, hän laskeskeli.

Miksei tällaisia pelaajia sitten ole Suomen maajoukkue täynnä? Tai miksi asia on ylipäänsä sellainen, että maajoukkueen päävalmentaja näkee sen tarpeelliseksi tuoda esiin?

Vastaus on siinä, ettei tällaisia pelaajia Mustosen mielestä ole Suomessa.

- Eipä niitä juurikaan ole sellaisia nuoria tyttöjä, jotka tulisivat juhannusaattona vastaan kädet ruvella laukomisharjoituksista. Jossain niitäkin varmaan kasvaa, mutta en tiedä missä. Sellaisia, jotka laukovat joka kesä vähintään sen 5 000 kiekkoa levyltä eri asennoista ja liikkeistä. En tiedä mistä tämä johtuu, vaikka tyttöjä on kyllä hyvin yritetty motivoida laukaisuharjoituksiin.

Omatoimista kesäharjoittelua ja videokollaaseja huippupelaajista internetin ihmeellisestä maailmasta olisi siis Mustosen toivelistalla uusien nuorten tyttöjen kiekkoharjoitteluun.

Oltiinpa mitä mieltä tahansa, että mikä eron syy on tai onko eroa ollenkaan, niin ainakin kahdesta asiasta voidaan olla lähes yhtä mieltä.

Ensinnäkin naisten on mahdollista kuroa mikä tahansa nyt olemassa oleva ero kiinni ja toisaalta tällaiset erot eivät tee naiskiekosta yhtään mieskiekkoilua huonompaa lajia seurata nykyiselläänkään.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös

Naisleijona Susanna Tapani voitti olympiapronssin vanhempiensa tuella – "Olen voinut keskittyä vain urheiluun"

MAAJOUKKUE | 21.2.2018 13:37
Naisleijonat palasi olympiamitalikantaan kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Ottelun jälkeen nähtiin pelkästään hymyileviä suomalaisia, mutta laitahyökkääjä Susanna Tapanille mitali on vaikeuksien jälkeen poikkeuksellisen makoisa. lue lisää

Naisleijonat uskoo, että Pohjois-Amerikan maat ovat voitettavissa: "Jos kaikki natsaa, voimme voittaa"

MAAJOUKKUE | 22.1.2018 22:42
Yksi voitto voi olla merkitsevä koko lajikulttuurille. Naisleijonien voitosta Kanadasta viime keväänä voi muodostua sellainen. Nyt Naisleijonat lähtee mitalinkiilto silmissään Etelä-Koreaan. lue lisää

Noora Räty nostaa hattua Yhdysvalloille - pronssipelistä vain voitto kelpaa

MAAJOUKKUE | 19.2.2018 14:08
5-0-lukemat tauluun oli Naisleijonille karu muistustus Yhdysvaltain tasosta. Maalivahti Noora Räty uskoo, että olympiavuosi on kasvattanut pohjoisamerikkalaisten etumatkaa entisestään muihin nähden. lue lisää

Päätuomari myönsi Mustoselle, että hän saattoi tehdä virheen

MAAJOUKKUE | 19.2.2018 9:41
Päävalmentaja Pasi Mustonen myönsi ottelun jälkeen suoraan, että Yhdysvallat oli parempi. Ainoastaan kyseenalaisesti viheltämättä jäänyt taklaustilanne olisi voinut hänen mielestään muuttaa ottelun kulun. lue lisää

Naisleijonat osaa valmistautua erikoiseen turnausformaattiin - "Tuloksellisesti turnaus alkaa puolivälierästä"

MAAJOUKKUE | 12.2.2018 20:30
Voiko olla kuuden parhaan joukossa voittamatta ainoatakaan ottelua? Naisten turnausformaatin johdosta naisten turnauksessa vastaus on kyllä. Usean vuoden ajan käytössä ollut systeemi on kuitenkin kaikille tuttu ja Naisleijonissa siihen varaudutaan erityisellä tavalla. lue lisää

Kommentit

Luetuimmat

Riikka Välilä

Suomi N #13 R h
s. 1973 Jyväskylä
163CM / 60KG
SOPIMUS: 2018