Olympialaisten päästyä käyntiin on yleisön huomion kiinnittänyt naisten jääkiekon hieman erikoinen turnausformaatti.

Naisten turnauksessa nimittäin kahdeksan maata on jaettu kahteen lohkoon IIHF-rankingin sijaan viime kevään MM-kisojen neljä parasta kisoihin selviytynyttä maata.

Totta kai siihen täytyy valmistautua, emmekä me voi budjetoida yhtään voittoa alkulohkosta

Näin ollen A-lohkossa pelaavat Suomen lisäksi Kanada, Yhdysvallat ja Venäjä samalla kun toisessa lohkossa pelaavat heikommin menestyneet Ruotsi, Sveitsi, Japani ja isäntämaa Korea.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomella on alkulohkossaan vastassa vain kisojen kärkimaita, joten tilanne on hyvin erilainen miesten turnaukseen verrattuna.

- Totta kai siihen täytyy valmistautua, emmekä me voi budjetoida yhtään voittoa alkulohkosta. Mielestäni se on kuitenkin hyvä asia, että tulee kovia pelejä heti alkuun. Olemme siten varmasti valmiita tempoon, kun koittaa ensimmäinen pudotuspeliottelu, selventää Naisleijonien päävalmentaja Pasi Mustonen.

Toisaalta formaattiin sisältyy toinenkin erikoisuus. A-lohkosta jokainen joukkue menee varmasti pudotuspeleihin, kaksi parasta välieriin ja toiset kaksi puolivälieriin.

B-lohkosta puolestaan vain kaksi parasta selviytyy puolivälieriin ja kahden viimeisen kohtalona on pelata sijoitusottelu, jossa panoksena voittajalle on pääsy kisoihin myös seuraavalla kerralla.

Suomen näkökulmasta tämä tarkoittaa, ettei alkulohkon peleillä ole käytännössä merkitystä. Puolivälierän voittamalla tappiollisen alkusarjan päätteeksi päätyy samaan tilanteeseen kuin voittamalla alkulohkon kaikki pelinsä.

- Käytännössähän turnaus alkaa tuloksellisesti neljännestä pelistä. Formaatti on siinä mielessä todella raaka, että paras yhdestä pelit ratkaisevat kaiken meidän osaltamme, Mustonen pohtii.

B-lohkon maiden kannalta turnausjärjestelmä tarkoittaa sitä, että jokainen peli matkalla pudotuspeleihin on merkityksellinen, mutta toisaalta paikka saattaa jäädä yhdenkin tappion myötä haaveeksi.

Mistään uudesta asiasta ei tässä tapauksessa ole kuitenkaan kyse, sillä nykyinen formaatti on ollut käytössä naisten arvokisoissa jo vuoden 2012 MM-kisoista alkaen.

Kolmen voiton myötä puolivälierä henkisesti helpompi paikka

Nykyistä turnausformaattia on perusteltu muun muassa otteluiden laadullisin perustein. Tavallaan peruste lohkojaolle onkin olemassa, kun muistetaan naiskiekon miehiä suuremmat tasoerot.

Esimerkiksi Sveitsi voitti jo näissä kisoissa Korean 8-0 ja normaalisti Kanada voittaa puolestaan Sveitsin samoin lukemin. Olisiko Kanadan ja Korean kohtaamisessa urheilullisesti enää järkeä?

Toisaalta turnausmuoto asettaa joukkueet eriarvoiseen asemaan vanhan menestyksen perusteella ja esimerkiksi Venäjä pääsee nyt suoraan vähintään puolivälieriin viime vuosien MM-menestyksen perusteella.

Voittajaan lohkojaolla ei kuitenkaan ole vaikutusta, sillä paras voittaa lopulta riippumatta kummassa lohkossa on turnauksensa aloittanut.

- Jos täällä haluaa pärjätä, niin siinä mielessä tämä on ihan normaali turnaus. Tasoa on kyettävä nostamaan pikku hiljaa koko ajan, Mustonen linjaa.

Lohkojaolla saattaa helposti olla myös oma henkinen vaikutuksensa. A-lohkosta puolivälieriin joutuu yleensä kaikki kolme peliään hävinnyt maa.

B-lohkosta vastaan tulee puolestaan suurella todennäköisyydellä kolmesti voittoa juhlinut joukkue, joka täten on helposti paremmassa itseluottamustilassa.

- Toki siihen puolivälierään on helpompi mennä, jos on voittanut aiemmat kolme peliä kolmen tappion sijasta. Eikä siinä vaiheessa ole väliä sillä, että ketä vastaan ne voitot ovat tulleet, päävalmentaja Mustonen tuumaa.

Tästä huolimatta Mustonen korostaa, että näkee Suomen mielellään ehdottomasti kuitenkin A-lohkon puolella, missä niin sanotut kovat joukkueet tulevat vastaan heti turnauksen alussa.

Myöskään B-lohkossa pelaavan Sveitsin maalivahti Florence Schelling ei nähnyt alkulohkon voittojen auttavan maata puolivälieriin mentäessä.

Toisella voitollaan Sveitsi varmisti tänään paikkansa puolivälieriin. Nainen ei formaattia halunnut suuremmin kommentoida, mutta ilmeisen selväksi kävi, ettei se B-lohkon maita suosi.

- Turnausformaatti on mikä se on, eikä sen murehtimiseen kannata käyttää liikaa aikaa, hän toteaa.

Suomalaiset kuvittelevat joka pelille lopputuloksen ennen turnausta

Vaikka niin Mustonen kuin Schellingkään ei mainitse, että turnausjärjestelmä tuottaisi etua jollekin joukkueelle, aiheuttaa se kuitenkin toimenpiteitä Naisleijonissa.

- Etukäteen se on käytävä läpi, että miten turnausformaatti toimii. Esimerkiksi ennen MM-kisoja olemme käyneet otteluohjelman läpi ja kuvitelleet jokaiselle pelille mahdollisia lopputuloksia.

Se kun ei saisi vaikuttaa enää siinä neljännessä pelissä.

- Yleensä on ollut sellainen katastrofivaihtoehto, realistinen vaihtoehto ja sitten unelmavaihtoehto ja sitten on mietitty yhdessä, että mitä mistäkin seuraa, Mustonen kertoo joukkueen valmistautumisesta.

Kaikelle tälle valmistautumiselle on yksi selkeä syy. Yhdysvallat ja Kanada ovat olleet menneinä vuosina Suomea ja muita reippaasti edellä kaikessa tekemisessä.

Näin ollen pelkän alkulohkotappion sijaan on usein puolivälierään jouduttu lähtemään kaksi rökäletappiota niskassa.

Mustosen esimerkin mukaisesti maaliero saattaa olla 3-3 tai 9-32, mutta molemmista pitää päästä samalla tavoin eteenpäin.

- Siksi on haluttu aina taululle visualisoida se koko turnausmatka, jotta huomataan paremmin, ettei se tietyssä kohtaa haittaa, jos tulee iso tappio. Se kun ei saisi vaikuttaa enää siinä neljännessä pelissä.

Usean vuoden aikana turnausformaatti on tullut varmasti tutuksi jo jokaiselle vakituisesti Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen parissa työskentelevälle tai joukkueessa pelaaville pelaajille.

Tästä huolimatta turnausmatkan visualisointi toteutetaan uudestaan ja uudestaan jokaisissa kisoissa ja siitä on tullut vakituinen osa Naisleijonien kisarutiineja.

Niin kauan kun formaatti pysyy samana ja Suomi pysyy A-lohkon puolella, on visualisointi hyödyllinen keino, kun vastassa on vain kovia maita.

Se on auttamassa Naisleijonia siihen Suomen kannalta tähän asti merkittävimmäksi osoittautuneeseen välitavoitteeseen matkalla menestykseen:  voittoon turnauksen neljännessä pelissä eli puolivälierässä.

- Neljänteen peliin tullessa menneillä tuloksilla ei enää ole merkitystä, vaan jostain on löydettävä ne keinot voittamiseen siitä lähtien, Mustonen toteaa rauhallisena ja jatkaa:

- Meidän pitää vain luottaa siihen, että tiedämme olevamme kolmanneksi parhaita maailmassa ja tietää, että pystymme voittamaan kaikki meidän takana olevat joukkueet sinä ratkaisevana iltana. Ja uskon kyllä, että olemme täynnä itseluottamusta siihen peliin mentäessä joka tapauksessa