Sveitsi on pelannut tämän vuoden MM-kisoissa ennakkoluulotonta kiekkoa, ja tulos on nähtävillä. Ennen ottelua Leijonia vastaan joukkue on tukevasti kiinni pudotuspelipaikassa. Sveitsi nojaa pelitavallisesti rohkeisiin kiekollisiin ratkaisuihin ja nopeaan reagointiin.
Puolustus pelaa terveen rohkeasti - kardinaalimunaukset minimissä
Sunnuntaina Suomen kanssa urakoivalla Sveitsillä on alla värikäs ja monia vaiheita sisältänyt ikimuistoinen ottelu Kanadaa vastaan. Puolustava maailmanmestari riisui lauantaina pelatussa B-lohkon ottelussa Sveitsiltä aseet ensimmäisessä erässä pois tylyllä tavalla.
Alppimaalla oli pelin alussa vaikeuksia saada Kanadan tähtisikermän hyökkääjät kuriin. Sveitsiläiset joutuivat tukalassa avauserässä heittämään pikkumustaa pois omista, kun Kanadan paine ja hyvä jalka aiheuttivat suuria ongelmia esimerkiksi kaksinkamppailuissa.
Toisen erän aikana kaikki kuitenkin muuttui hiljalleen. Ottelun puolen välin jälkeen Kanada joutui enemmän ja enemmän puolustuskannalle, kun Sveitsi löysi rohkeuden ansiosta menovaihteen. Jos alussa hyökkäämisen lisäksi myös puolustuspelaamisessa maan otteita leimasi pelokkuus ja arkuus, ei kamppailun jälkimmäisellä puoliskolla näistä ollut tietoakaan.
Sveitsi iski kiekolliseen, seurasi kanadalaisia kuin hai laivaa, ja hidasti vaahteralehtipaitojen hyökkäyksiä siten, että alussa maaliin vaihdetulla Leonardo Genonilla ei ollut tontillaan suurempaa hätää. Kun Sveitsi löysi rohkeuden pelata niin alhaalla kuin ylhäälläkin, alkoi kentällä tapahtua ihmeellisiä asioita.
Toki superyllättäjä on myös haavoittuvainen, jos Suomi saa Norja-pelissä kahden erän ajan väkevästi toimineen karvauksen ja paineen syvälle hyökkäyspäähänsä. Parhaimpina aikoina Leijonat osaa iskeä vastustajan pakkien heikkouksiin tehokkaasti ja vaarallisesti.
Sveitsi luottaa viisaaseen karvauspeliin ja nopeaan reaktiopeliin hyökkäyspelissään
Sveitsi ei karvaa juurikaan aggressiivisesti, vaan tekee viisaita pistoja vastustajan kiekolliseen puolustajaan. Keskialueella joukkue pyrkii olemaan liikkeessä koko ajan, Kanada-ottelun alussa joukkue oli arka ja jopa varsin onneton, mutta itseluottamusta saatuaan joukkue sai kiekollisen pelinsäkin rullaamaan.
Joukkue ei ole mikään järisyttävä taklauskoneisto, vaan se pelaa viisasta, fyysistä kiekkoa. Taklaukset viedään loppuun asti silloin, kun ne edistävät oman joukkueen peliä. Esimerkiksi Kanada-ottelun 2−2-tasoitusmaalissa Denis Hollenstein ajoi maalille sillä seurauksella, että kanadalaisvahti Calvin Pickard hölmöili kiekon omaan verkkoon.
Vaikka Kanadan kaltaista tähtisikermää vastaan Sveitsin pelin organisoituminen oli välillä tiukassa, sai joukkue kaksinkamppailuvoittoja ja keskialueen ylityksiä pitkin ottelua. Taktisesti peli ei näyttänyt aina kovin kauniilta, mutta tehokasta se oli.
Erikoistilanteissa Sveitsi luottaa yksinkertaisuuteen, sillä ylivoimalla kiekko pyritään toimittamaan siniviivan kautta maalille mahdollisimman hanakasti. Kaikki hyökkääjät hakevat maalilta itselleen tilaa välillä viisaasti porrastaen, välillä hurjasti rynnistäen.
Alivoimalla Sveitsi puolusti maalinedustaansa tiiviisti, mutta päästi välillä vastustajan liian lähelle rakentamaan omaa peliään. Kanadan ottelun avausmaali oli osin tällaisen pelaamisen seurausta.
Suomen on iskettävä keskialueella kiekkokontrollillaan
Sveitsi ei ole keskialueella kaikista kiekkovarmin joukkue, vaan ryhmä pyrkii siirtämään kiekon nopealla tempolla puolustajilta hyökkääjille, ja sitä kautta yli keskialueen päätykiekoksi tai kaksinkamppailutilanteeksi kulmassa tai laidan tuntumassa.
Mikäli Leijonat onnistuu tulemaan keskialueen yli kuljettamalla kiekkoa, tai vastavuoroisesti riistämään pelivälineen sveitsiläisiltä edeten vastaiskuihin, on Suomella hyvä mahdollisuus napata arvokas voitto itselleen.
Sinivalkoisten on oltava kuitenkin äärimmäisen tarkkana Sveitsin mailapelaamisen ja kaartelevien karvaajien kanssa. Mikäli Sveitsi saa energialatauksen kohdilleen riistopelaamisen kautta, voi Leijonille olla luvassa pitkä ilta Pariisissa.