Matkaopas Minskin MM-kisoihin on toteutettu yhteistyössä momondon kanssa ja momondo on osallistunut julkaistavan sisällön tuottamiseen.
Valko-Venäjän jääkiekko tunnetaan parhaiten yhdestä ottelusta vuonna 2002 Salt Lake Cityn olympialaisissa. Silloin piskuinen joukkue pudotti Ruotsin puolivälierävaiheessa täysin sensaatiomaisesti. Sen jälkeen joukkue ei ole kyennyt ihmetekoihin.
Tämän vuoden olympialaisiin Valko-Venäjä ei edes selvinnyt, ja vaikka maa on pelannut jääkiekon MM-kisojen pääsarjatasolla yhtäjaksoisesti vuodesta 2005, kolmissa edellisissä kisoissa se on jäänyt neljänneksitoista ja ollut lähellä putoamista ykkösdivisioonaan.
Numerotkaan eivät ole Valko-Venäjän puolella: 9,6 miljoonan asukkaan maassa on vain 7 255 rekisteröityä jääkiekkoilijaa, kun 5,3 miljoonan Suomessa heitä on 66 636. Pelaajien joukossa on kuitenkin myös sellaisia, joilla on laajalti NHL- tai KHL-kokemusta, kuten Mihail Grabovski (Washington Capitals) tai veljekset Andrei (Traktor Tšeljabinsk) ja Sergei Kostitsin (Avangard Omsk).
Heikosta menestyksestä ja vähäisestä pelaajamäärästä huolimatta Valko-Venäjä tunnetaan maana, jossa jääkiekko on hyvin suosittua — ei vähiten kovana kiekkomiehenä tunnetun itsevaltaisen presidentin Aljaksandr Lukašenkan vuoksi. Suosiosta kertovat myös yleisömäärät: kaudella 2012-2013 KHL:ssä pelaavan Dinamo Minskin katsojakeskiarvo oli yli 14 000, ja joukkue oli koko Euroopan toiseksi seuratuin.
Kiekkomatseihin kulkeminen poikkeuksellisen helppoa ja halpaa
Jääkiekon MM-turnausten historiassa kisojen isännyys on tavattu jakaa vähintään kahden eri kaupungin kesken. Tänä keväänä kaavasta poiketaan, kun pelit pelataan Valko-Venäjällä. Kisojen molemmat alkulohkot pelataan pääkaupunki Minskissä, joskin eri halleissa, eikä suosikkijoukkueen pelien perässä tarvitse enää pudotuspelivaiheessa juurikaan matkustaa.
Vaikka Valko-Venäjän MM-kisat ovat herättäneet paljon keskustelua maan poliittisen tilanteen vuoksi, pelipaikkojen uudenaikaisuudesta kisojen onnistuminen ei jää kiinni. Kisojen päänäyttämönä toimii pääkuvassa näkyvä Minsk-areena , joka avattiin vuonna 2010 ja on KHL:n suurin halli 15 000 katsojan kapasiteetillaan. Toinen halli, Tšižovka-areena, on vielä uudempi: sen avajaisia vietettiin joulukuussa. Hallit ovat vain noin 12 kilometrin päässä toisistaan.
Pelien katsomisen helppous ei ole kiinni pelkästä logistiikasta. Pääsylippujen hinnat ovat huomattavasti matalammat kuin esimerkiksi kahden edellisvuoden kisoissa Helsingissä ja Tukholmassa. Halvin saatavilla oleva lippu Suomen avauspeliin Latviaa vastaan 10. toukokuuta Minsk-areenalla maksaa 117 000 Valko-Venäjän ruplaa (n. 8,60 euroa).
Suomalaiset hakeneet lentoja Minskiin lähes viisinkertaisesti
Jos Valko-Venäjä on jääkiekossa kummajainen, se on kummajainen myös tietyillä muilla elämän osa-alueilla. Maa ei ole tunnettu ensisijaisena turistikohteena, mutta mikä antaakaan paremman syyn matkustaa sinne kuin jääkiekko. Suomalaista seuraakin on luvassa, sillä matkahakukone Momondon tilastot osoittavat, että lentoja Helsingistä Minskiin on haettu kisapäiviksi jopa 488 prosenttia tavallista enemmän. Varteenotettavia yhteyksiä kisojen ajaksi on tarjolla edelleen.
Minskin matkoppaan artikkelisarjan toinen osio julkaistaan sunnuntaina, jolloin kerromme Minskistä matkakohteena.