Mestiksen piippuhyllyllä, viikko 5 - ikonit ja uudet vahvistukset esiin

MESTIS / Artikkeli
Ilkka Vaarasuolle tuli kunnioitettava pelimäärä täyteen perjantaina.
Kuva © Timo Savela
Tällä viikolla Piippuhyllyn puheenaiheina ovat muun muassa Mestis-ikonit, LeKin pelaajatilanne ja saapa myös Kiekko-Vantaan nykymeno mielipiteitä osakseen.

1.erä: Jukuripuolustaja Ilkka Vaarasuo pelasi perjantaina 300. Mestis-pelinsä. Kuinka suuri merkitys tälläisillä ikoneilla on joukkueille ja sarjalle? 

Antti Raunio: Ikoneille ja esikuville on aina tilausta, on sarja tai laji mikä tahansa. He tuovat lisää katsojia, luovat legendoja ja saavat aikaan muistoja. Parhaassa tapauksessa juuri he antavat syyn tulla myös ensi viikolla hallille. 

Mestiksessä ikoneita ei juuri ehdi kasvaa, sillä parhaat pelaajat viedään melko nopeasti Liigaan. Sen vuoksi Vaarasuon kaltaiset pelaajat ovat vieläkin suuremmassa roolissa. Esimerkiksi Lempäälässä Lassi Mattilan merkitys oli monta kertaa hänen tehopisteitään isompi.

Seurauskollisuus alkaa olla menneiden vuosikymmenten myytti, mutta jokainen "viimeinen mohikaani" on nykyään yhä arvokkaampi ja arvostettavampi ilmestys Suomi-kiekossa.

Mikko Roivas: Mestis-ikoneita on tänä päivänä hyvin vähän. Vaarasuo on hyvä esimerkki siitä, että Mestis voi olla pelaajalle se oikea sarja Suomen kaltaisessa maassa. Toiseksi kovin sarjataso tuottaa jatkuvasti lupaavia junioreita, ja jotkut löytävät itsensä vuosien jälkeen vielä Mestiksestä.

FPS:n Mika Helkearo oli aikoinaan varsinainen Mestis-jyrä. Hän pelasi Forssassa kausina 1977-1996, ja teki 578. ottelussa tehopisteet 293+522. Ikonien merkitys mitataan hyvinkin sen perusteella, miten yleisö viihtyy. Yksilöt erottuvat joukosta, mutta niin usein heidän tiensä vie muualle kasvattiseurasta.

Tero Liikanen: Onhan kokeneiden pelaajien ja niin sanottujen ikonien merkitys joukkueelle suuri niin pelillisesti kuin imagollisesti.

Vaarasuon kaltaiset kokeneet pelaajat johtavat joukkuetta omilla otteillaan  ja näyttävät esimerkkiä nuoremmille pelaajille. Monille katsojille myös tälläiset pelaajat ovat jopa syy lähteä katsomaan joukkueensa peliä, kun tietävät, että siellä on ainakin se yksi, joka aina antaa kaikkensa eli nämä ikonit antavat joukkueelle kasvot.

Roope Ranta tuo tehoa LeKin hyökkäykseen.
Roope Ranta tuo tehoa LeKin hyökkäykseen.
Kuva © Kiia Aha

2.erä: LeKi sai viikon aikana sekä hyviä että huonoja uutisia, kun joukkue menetti Ville-Vesa Vainiolan, mutta vahvistui Roope Rannalla ja Antti Mäkilällä. Heilauttiko tämä muutos joukkueen iskukykyä johonkin suuntaan?

AR: Vainiola oli Kisan tehokkaan ykkösnyrkin keskuspalanen, mutta Ranta näyttää sopeutuneen hienosti samaisen ketjun laitaan ja iski Peliittoja vastaan jo kaksi osumaakin eikä ongelmaa ketjun tehojen häviämisestä syntynyt. Huomaamattomampi siirto oli laitahyökkääjä Antti Mäkilän saapuminen Lempäälään. Hänen alkunsa on ollut uskomaton: kaksi peliä tehoin 2+1 ja voittomaali TUTOn verkkoon.

Näiden kahden herran myötä etenkin Kisan ylivoimapeli saa aivan uuden sävyn. Voikin sanoa LeKin rosterin olevan nyt viime viikkoista iskukykyisempi. Vainiola tosin jätti mietittävää sentteriosastolle, josta myös Tappara-laina Teddy Da Costa on poistunut. Otto Rauhalalla on melko suuret luistimet täytettävänä, sillä hän on erikoistunut enemmänkin työmiehen rooliin pistenikkaroinnin sijaan.

MR: Porin Ässien kasvatti Mäkilä tuo varmasti lisää voimaa hyökkäykseen. Juniorisarjoissa Mäkilä tehtaili tehopisteitä lähes piste per piste -vauhdilla. Roope Ranta sen sijaan palaa Suomeen Italian Kaltern/Caldarosta ja on varmasti hyvä vahvistus pirteitä otteita esittäneelle lempääläläisille.

LeKi on pelaajasiirtojen myötä entistä väkevämpi. Joukkue on runkosarjassa sijalla kuusi, 19 pistettä pudotuspeliviivan yläpuolella. Kevään ensimmäiset auringonsäteet paistavat melko varmuudella LeKille, kun runkosarja maaliskuussa päättyy.

TL: Joukkue menetti hyvätasoisen, mutta ei korvaamattomalla tasolla pelanneen sentterin. Toisaalta joukkue sai yhden koko sarjan parhaista pelaajista sekä sen lisäksi arvokkaan roolipelaajan alempiin ketjuihin, joten näkisin LeKin jääneen voitolle tässä kaupassa.

Mäkilä pelasi viime keväänä KooKoossa vahvat pudotupelit ja on pelaajatyypiltään sellainen, mitä pudotuspeleissä tarvitaan. Ranta taas toiminee ylivoiman kapellimestarina ja on alati vaarallinen, kun vain jäälle pääsee. 

Saako Jukka Ahvenjärvi korjattua Akatemian kurssin?
Saako Jukka Ahvenjärvi korjattua Akatemian kurssin?
Kuva © Timo Savela

3.erä: JYP-Akatemian viime aikojen otteet ovat olleet melko alavireisiä, sillä edelliset yhdeksän ottelua ovat tuoneet vain kolme voittoa. Karkaako kotietu vielä jyväskyläläisten näpeistä?

AR: Monet ovat varmasti odottaneet kuin kuuta nousevaa Akatemian romahdusta, mutta sitä ei ole vielä tullut. Nyt siitä on kuitenkin ollut viitteitä. Joukkue on todella nuori, eikä sillä ole paljoa kokemusta ennakkosuosikkina tai runkosarjan kärkijoukkueena pelaamisesta, joten on odotettavaa, että jossain kohtaa tahti hiipuu.

Kotiedun säilyttäminen vaatii ryhtiliikettä, se on selvää, mutta uskon JYPin hoitavan asian. Näen siihen kaksi syytä: Nuorilla on nyt elämänsä paikka näyttää, mistä heidät on tehty. Lupaukset ovat kuluneella kaudella osoittaneet pärjäävänsä Mestiksen kärkipäässä, joten miksi he eivät onnistuisi siinä myös runkosarjan lopulla? Toiseksi, pahin kilpailija TUTO on loukkaantumissuman keskellä ja heidän otteensa ovat ailahdelleet.

MR: JYP-Akatemian kausi on ollut melkoinen kummastus. Nuoria ja lahjakkaita pelaajia fiksusti peluuttava keskisuomalaisjoukkue aloitti kauden vahvasti, eikä loppua näy - pientä hiipumista vain. Kotiedun saamiseksi jyväskyläläisten on voitettava vastustaja lännestä, TUTO.

Pudotuspeleihin menevät joukkueet alkavat olla selvillä. Oikeastaan mitään ihmettä ei ole päässyt tapahtumaan, kenties juuri JYP-Akatemian hyvä sijoitus tässä vaiheessa kautta.

TL: Kotiedusta tullaan näkemään vielä mielenkiintoinen taistelu, kun Hokki, Akatemia ja TUTO ovat kuuden pisteen sisällä toisistaan. Eikä hyvävireisiä SaPKoa ja LeKiäkään kannata jättää ulos vielä siitä taistelusta, vaikka eroa jonkin verran onkin.

Kuten edellä todettiinkin, Akatemia koostuu nuorista pelaajista ja heidän vahva kautensa on ollut yllätys. Notkahdus oli jossain vaiheessa odotettavissa, mutta harmillisesti se tuli nyt kevään korvilla.

Akatemian onneksi myös tiukasti perässä hönkivän TUTOnkin otteet ovat olleet melko ailahtelevia, mikä auttaa jyväskyläläisiä. Joukkueen ei ole kuitenkaan syytä luottaa TUTOn alavireisyyteen, vaan alkaa ottamaan pisteitä kovemmalla tahdilla tauon jälkeen, jotta kotietu ei karkaa.

Jatkoaika: Viikon toppi ja floppi?

AR: Viikon toppi on kolmijakoinen. Joukkueista se menee Kajaanin suuntaan. Hokki, SaPKo ja KooKoo ottivat kaikki maksimipisteet kuluneen viikon peleistään, mutta Hokin kolmesta voitosta kaksi olivat vieraissa.

Pelaajista erikoismaininnan ansaitsee pitkän tauon jälkeen Peliittojen kokoonpanoon palannut sentteri Michal Kristof. Hän tehoili kahdessa pelissä 1+1 ja auttoi heinolalaisia katkaisemaan viiden pelin tappioputken.

Kolmas toppi on pakko lähettää Lempäälän Kisan toimistolle. Toimitusjohtaja Vesa Papinsaari laittoi hihat heilumaan jatkuvista pelaajamenetyksistä huolimatta ja hankki Kisaan kaksi todella kovan luokan pelimiestä, Rannan ja Mäkilän.

Floppina keikkuu Kiekko-Vantaa. Nolla pistettä kolmesta ottelusta ja tippuminen pudotuspeliviivan alle ei tarkoittaa mitään muuta kuin floppaamista.

MR: Viikon toppi voisi olla Lempäälän Kisa, joka pyöritteli lauantaina 3-2-voiton TUTOsta. Pudotuspelien kotietua tavoitteleva turkulaisryhmä ei ole ollut parhaimmassa iskussa, kun vertaa vuosien takaisia menestyksiä.

Viikon floppi on eittämättä Kiekko-Vantaan tekemät pelaajakaupat. Iikka Kangasniemi ja Aleksi Rutanen siirtyivät TUTOon, ja he jättävät joukkueen pahimpaan mahdolliseen aikaan. Voisikin heittää ilmoille kysymyksen, että onko Kiekko-Vantaa heittänyt valkoisen lipun kaukaloon? 

TL: Hokin vahva viikko on ehdottomasti toppi. Täysi yhdeksän pisteen viikko nosti kajaanilaisryhmän jo sarjassa sijalle kolme. 

Floppiosastoon ei löydy kuin yksi nimi: tässä osastossa tuttuakin tutumpi Kiekko-Vantaa. Joukkue on tammikuun 12 ottelustaan voittanut vain yhden ja nyt vielä kärkipelaajiin lukeutuneet Rutanen, Kangasniemi sekä Jani Honkanen lähtivät, niin ei käy kyllä päävalmentaja Jami Kauppia kateeksi. Sarjajumbo Peliitat on enää kolmen pisteen päässä ja nykyvireen jatkuessa ei mene kauaa, kun osat vaihtuvat.

» Lähetä palautetta toimitukselle