Mestiksen piippuhyllyllä, viikko 41

MESTIS / Artikkeli
Vaihtuuko riemu kyyneliin Lempäälässä?
Kuva © Joona-Pekka Hirvonen
Ensilumi on tuloillaan, ja ihmiset vaihtavat autoihinsa nastarenkaita kovaa vauhtia. Piippuhyllyn pakettiautoon ne on jo vaihdettu, ja pakoputkesta puskee ulos asiaa konkari Marko Luomalan käynnistymisongelmista, kauemmaksi horisonttiin siirretystä siirtotakarajasta sekä ulkomaan elävistä Mestiksessä.

Sunnuntaiaamun jäävuoroon ovat lauantai-illan menoista selvinneet vakiokasvot Eero Mutanen ja Mika Pukkinen. Piippuhyllylle hoipertelee vieraaksi myös Mestis-toimituksen norsunluutornin huipulta huuteleva toimituspäällikkö Valtteri Kinnunen.

1. erä: LeKin tähtipelaajat ovat sanoneet yksi kerrallaan hyvästit Lempäälälle. Nytkö se ilo sitten loppui?

Eero Mutanen: Ei välttämättä ollenkaan. Sarjakärkeen LeKi tuskin palaa, mutta vielähän pelituntumaa vailla olevia liigamiehiä riittää. Lisäksi pohjana on ihan kohtuullinen runko, jossa varmasti riittää halua murtautua esiin kirkkaampien tähtien häivyttyä.

Perjantaina Joensuussa LeKistä pisti silmään syöttöpelin laatu sekä viisikon tiivis ja nopea puolustusvalmius. Nuo pelilliset asiat yhdistettynä Zoltan Hetenyin kaltaisiin huippulainoihin pitävät LeKin varteenotettavana joukkueena tästä eteenpäinkin.

Mika Pukkinen: Paha sanoa, mutta todenäköisesti ei täysin. Ei LeKi sarjakärkeen enää palaa, mutta aivan varmasti joukkueessa riittää virtaa taistella jopa pudotuspelipaikasta. Sijoitus tulee kuitenkin laskemaan verrattaen alkukauden kärkisijoituksiin.

Vaikkakin kärkinimet lähtivät Liigaan, niin vaikutus ei ole ollut odotetun katastrofaalinen. LeKi on onnistunut laittamaan kampoihin, ja onnistui voittamaan muun muassa Jokipojat. Aika näyttää mihin LeKi oikeasti yltää.

Valteri Kinnunen: Yllättävän kauan sitä iloa kestikin. Luceniukset, Makkoset ja Halmeet ovat ehdottomasti Liigapelaajia. Odotan itse vielä Venäläisen Samin siirtymistä muualle, mutta loppusuoralla tosiaan ollaan, ja kaiken järjen mukaan alamäki alkaa nyt. Kävisikö tähän väliin sanonta "itku pitkästä ilosta?"

Mutta toisaalta, vaikka joukkueesta onkin lähtenyt kovia äijiä pois, lempääläläisporukka kykeni ottamaan Jokipojista mehukkaan 3-1-vierasvoiton ja laittoi kovan kotijoukkueen, Kajaanin Hokin, lauantaina ahtaalle. LeKin sisällä alkaa nyt todellinen kamppailu isoista rooleista Liigaäijien lähdettyä, ja voihan olla, että tämä tuo jotain ennennäkemätöntä lisäboostia joukkueeseen.

2. erä: Marko Luomalan paluusta Vaasaan odotettiin loistokasta. Mitään hän ei kuitenkaan ole saanut aikaiseksi jäähyjä lukuuottamatta. Olivatko odotukset liian suuria?

Eero Mutanen: Ehkäpä olivatkin. Eihän Luomala ole yhtä kautta lukuunottamatta ollut koskaan mikään järjetön pistelinko. Miehen kokemuksen pitäisi olla kovimmassa kurssissaan kevään ratkaisupeleissä, joten palataan tähän asiaan uudemman kerran västäräkin visertäessä.

Mika Pukkinen: Luomalan paluusta kieltämättä odotettiin paljon, ja myönnän itsekkin odottaneeni vähän enemmän. Mitään mies ei oikeastaan ole vielä näyttänyt, mutta ehkä kevään tosipelit näyttävät, onko "Luti" vielä vedossa. Kysymys voi olla vaan suurista käynnistymisvaikeuksista.

Silmiinpistävintä on se, että mies on ottanut melkolailla jäähyjä. Onhan Luomala niitä onnistunut aina keräämään jonkin verran, mutta nyt on muutamaan otteluun tullut jo melkoisen monta minuuttia boksia. En tiedä sitten onko turhautumista vai jotain muuta. Näen kuitenkin jo sieluni silmin, kuinka tärkeä pelaaja Luomala on Sportille keväällä.

Valtteri Kinnunen: Olivathan odotukset himpan verran suuria. Ei Luomalasta miksikään hyökkäyspelin vapahtajaksi ole, sehän on selvä.

Esimerkiksi KooKoon Jari Kauppilakaan ei ole niinkään tehojen valossa loistanut, mutta on tuonut sitä kuuluisaa kokemusta, rauhallisuutta ja johtajuutta kentälle. Luomala tuo näitä samoja elementtejä kotkapaitoihin.

Eiköhän nämä kokeneet kehäketut vielä kauden kuluessa taidoillaan väläyttele, mutta kyllä heille on viimeistään käyttöä sitten tosipeleissä, kun taistellaan Mestiksen mestaruudesta.

3. erä: Seuraamme monikansallisinta Mestistä koskaan. Onko kyseessä sarjan mielenkiintoa lisäävä seikka vai viimeinen naula omat pojat -projektien arkkuihin ympäri maan?

Eero Mutanen: Tässäkään keskustelussa ei voine niputtaa kaikkia seuroja tai pelaajia yhteen läjään. Intressit ja tilanteet eroavat toisistaan aika voimakkaasti. Esimerkiksi Joensuussa KHL-uraa varten itseään kehittävät latvialaiset ovat talouttaan korjaavalle seuralle edullinen voimavara. Kajaanissa ranskalaiset sopimuspelaajat tuovat mielenkiintoa ja tehoja joukkueeseen. Sitten on toki vielä Kiekko-Vantaan tilanne, joka eroaa kahdesta edellisestä.

Maailma pienenee, ja Mestiksenkin on vain elettävä tämän asian kanssa. Tilanne on hyvä ja terve silloin, kun pelaajat ovat samalla viivalla syntymäpaikkaan katsomatta. Kiintiöpaikat ja peliaikatakuut eivät toimi tässäkään tapauksessa.

Mika Pukkinen: En näe, että sillä omia poikia syrjäytettäisiin. Esimerkiksi Vaasassa on yksi ulkomaalainen Michal Kristof, ja hänkin on pelannut Sportin omissa junioreissa. Kyllä joukkueista löytyy edelleenkin tilaa omille junioreille Mestiksessä ja Liigassa.

Mielestäni spektaakkeli lisää ennemminkin sarjan mielenkiintoa. Esimerkiksi Teddy DaCostan ja Anthony Guttigin kaltaiset ulkomaalaiset tuovat nostetta sarjalle. Heidän erilaisen näkökulman ja kokemuksen kautta myös suomalaiset juniorit voivat Mestis-joukkueissakin oppia jotain täysin erilaista ja ihmeellistä. Monikansallisuus on rikkaus jääkiekossa.

Mutta tottakai jossain menee se kuuluisa raja. Ei suomalaisista sarjoista pidä tehdä mitään ulkomaalaisten kehityskenttää, vaan heidän tulisi olla nimenomaan vahvistuksia. Ehkä HIFK on esimerkkki siitä, milloin ulkomaalaisten määrä on liian iso. Joukkueesta löytyy muutama kanadalainen, unkarilainen, pari ruotsalaista, yhdysvaltalainen, tsékkiläinen, kanadanitalialainen...

Valtteri Kinnunen: Onhan se hienoa, että näkee ulkomaalaisia eri puolilta maailmaa Mestiksessä. Itse ainakin näen sarjan mielenkiinnon lisääntyvän ulkomaalaisten myötä - varsinkin, kun monet ovat varsin laadukkaita janareita. Pelaahan täällä jopa Ranskan maajoukkuepelaajiakin! Vantaan korealaiset herättävät toki tunteita suuntaan jos toiseen, mutta joka tapauksessa sarja on kerännyt mainetta ulkomaillakin, mikä tuskin on lainkaan huono asia.

Ja mitä junioreihin tulee, niin en usko ulkomaalaisten vievän heidän pelipaikkoja. Ja mikäli näin sattuisikin käymään, nousisi esimerkiksi Nuorten SM-Liigan taso huomattavasti ylöspäin, kun kovimmat lupaukset eivät hakisi Mestiksestä niitä "isoja pelejä."

Jatkoaika: Liiton siirtotakaraja pidentyi. Miten vaikuttaa tulevaan Mestis-kevääseen?

Eero Mutanen: Myös Mestis-keväthän on aiempaa pidempi, joten turha tästä on isoa haloota nostaa. Seurojen omassa järjenkäytössä on se, miten loppurypistysten lähetessä miehiä kannattaa peluuttaa. Seuraillaan mielenkiinnolla.

Mika Pukkinen: Ei mitään sen ihmeellisempää tämä uutinen. Kyllähän se on periaatteessa ihan hyväkin, että on muutaman viikon pidempään aikaa miettiä miksi siirretään, kuka siirtyy ja mihin siirtyy. Tämä menee yhteen pidemmän Mestis-kauden kanssa, joten se on positiivinen asia. Katsotaan kauden loppupuolella, mikä on tämän siirron konkreettinen vaikutus.

Valtteri Kinnunen: Ihan fiksu juttu, että siirtotakaraja pidentyi, kun kerta Mestis-kausikin. En itse koe tällä olevan järityisen suurta merkitystä kevääseen, sillä tuo siirtotakaraja piteni miltei samassa mittakaavassa kuin Mestis-sesonkikin. Joukkueilla on toki pidempi aika miettiä vahvistuksia, mutta siihen se aikalailla jääkin.

» Lähetä palautetta toimitukselle