Mestiksen piippuhyllyllä, viikko 16: Mestiksen finaalit, vielä viimeisen kerran

LIIGA, MESTIS, Suomi-sarja, KHL / Artikkeli
Näihin kuviin päättyi Mestis-kausi 2014-2015.
Kuva © Mikko Rahikainen
Kevään viimeisessä Piippuhyllyssä keskustellaan vielä finaalisarjan ratkaisusta, parhaimmista pelaajista sekä paikasta myös Liigaan.

Kauden laittavat pakettiin Mikkelin toimituksen Tero Liikanen, Lempäälän toimituksen Leo Runsas sekä Vantaan toimituksen Mikko Roivas.

1.erä: Jukurit juhli perjantaina seurahistoriansa kuudetta Mestis-mestaruutta, kun se nappasi neljännen voittonsa Nestori Lähteen jatkoaikamaalilla. Yllättivätkö ottelusarjan selkeät 4-1-loppulukemat sinut?

Mikko Roivas: Kirjoitin aiemmin Piippuhyllyllä, että Jukurit tulee voittamaan Mestiksen tällä kaudella. KooKoo oli finaaleissa yllättävän kesy vastustaja mikkeliläisille. 4-1-lukemat tosin yllättävät kenties enemmän kuin itse voitto.

KooKoolle finaalitappiot kertovat karua kieltä. Liigaan nouseva kouvolalaisryhmä ei pystynyt olemaan Mestiksen paras, ja Jukureille jää maine ja kunnia tältä kaudelta. Jukurit ansaitsi voiton, jos tilastoja katsellaan. Runkosarjan voitto tuli kotiin, ja KooKoo jäi nuolemaan näppejään.

Tero Liikanen: Tietyllä tapaa yllätti, mutta toisaalta ottelut sarjan sisällä olivat odotetun tasaisia, joten selkeät loppulukemat eivät kerro aivan koko totuutta sarjasta.

KooKoo oli varsinkin ottelusarjan toisessa sekä kolmannessa kamppailussa erittäin vahva. Jos KooKoo olisi pystynyt kolmannen ottelun Kalevankankaalla voittamaan, niin ottelusarja olisi todennäköisesti saanut aivan toisen suunnan. 

Jukurit onnistui kuitenkin nuo tiukatkin paikat kääntämään edukseen ja oli loppupeleissä parempi joukkue, joten se ansaitsi mestaruutensa.

Leo Runsas: Yllätyin kyllä siitä, että KooKoo ei onnistunut voittamaan kuin kerran. Tosin kuten Terokin totesi, ottelut olivat pääasiassa tasaisia ja olisivat voineet kääntyä kummalle tahansa.

KooKoo onnistui kuitenkin lopulta mielestäni hyvin viimeisellä Mestis-kaudellaan. Sille ei käynyt sporteja, mutta kirkkain kruunu jäi tavoittamatta. Kyllä tältä pohjalta on silti hyvä lähteä kohti Liigaa. Kunhan nyt saisivat kaikki toimintonsa liigavireeseen ennen kauden alkua.

2.erä: Mikkeliläisryhmän hyökkääjä Anthony Guttig valittiin pudotuspelien arvokkaimmaksi pelaajaksi. Oliko valinta mielestäsi oikea vai olisiko tarjolla ollut parempia vaihtoehtoja?

Guttig oli tuttu näky sekä runkosarjassa että pudotuspeleissä maalivahteja hätyyttelemässä.
Kuva © Antti Varonen

LR: Nämä arvokkaimpien pelaajien palkinnot ja muut vastaavanlaiset palkinnot ovat aina hieman mutkikkaita valittavia. Ne ovat kuitenkin lopulta subjektiivisia näkemyksiä, joita valitsijoilla on ollut mielessään. Eri asia on niiden palkintojen kohdalla, jotka perustuvat puhtaasti tilastoihin, kuten pistepörssin- ja runkosarjan voittajat. Näissä ei näkemyksellä ole sijaa.

Anthony Guttig on loistava pelaaja ja varmasti palkintonsa arvoinen. Toki muitakin kelpo ehdokkaita oli useampikin kappale, mutta nyt tämä meni näin. Mutinat pois, ensi kaudella valinta voi mennä taas aivan toiselle pelaajalle.

MR: Pistin merkille Kiekko-Vantaan ja Jukurien ensimmäisessä kohtaamisessa, että vierasjoukkueen Guttig on seuraamisen arvoinen pelaaja. Titteli ei mennyt väärään osoitteeseen. Ranskalaisen kanssa palkinnosta taisteli myös hienosti seurakaveri Iivo Hokkanen, joka oli pistepörssissä viides. Guttig oli kolmas.

KooKoon kivikova kaksikko Juuso Rajala ja Teemu Rinkinen voitti pistepörssin niin runkosarjassa kuin pudotuspeleissä. Jompikumpi heistä olisi aivan hyvin voinut lunastaa pudotuspelien arvokkaimman pelaajan palkinnon.

TL: Ei Guttigin valinta nyt aivan väärin mennyt, mutta olisin kyllä itse voinut jakaa palkinnon kahdellekin eri jukuripelaajalle ennen häntä.

Ykkösvaihtoehtoni olisi ollut maalivahti Ronan Quemener, joka oli joukkueen viimeisenä lukkona koko kevään. Mies nollasi kaksi kertaa KooKoon finaaleissa, mikä on erittäin kova suoritus. Hänelle olisin palkinnon ehdottomasti suonut.

Myös Mika Kujanpää olisi ajanut omissa listauksissani Guttigin edelle. Hän teki hyvän määrän pisteitä pudotuspeleissä, mutta sen lisäksi vei aloituksia kovalla prosentilla ja teki paljon töitä omaan päähän. 

3.erä: Mestaruutensa ansiosta Jukurit saa myös mahdollisuuden hakea Liiga-paikkaa kaudelle 2016-2017. Uskotko Jukureiden pystyvän täyttämään paikkaan vaadittavat ehdot ja nousevan Liigaan?

MR: Talousasiat pitäisivät olla kunnossa ja tasapainossa. Pelillisesti joukkue varmaan pärjäisi Liigassa kohtalaisesti. Tulokaskausi on aina vaikea. Vaasan Sportin kaudessa Liigassa ei ole paljon kehumista, ja se antoi olettaa, että Mestiksen ja Liigan tasoero on melko valtaisa.

Jukurit kuuluu siihen joukkoon, joka voi hyvinkin pelata Liigassa, mutta menestymään on pitkä matka. KooKoo ja Jukurit tulisivat olemaan Liigan runkosarjassa häntäpäässä. 

TL: Pakkohan se on Liiga-paikkaan uskoa. Tämä yhteisö ansaitsee nousun seuraavalle tasolle, kuten päävalmentaja Antti Pennanen mestaruuden ratkettua totesi.

Ainoana ongelmana Jukureiden nousun tiellä voi olla paljon puhutut yleisömäärät ja sitä kautta taloudelliset seikat. On totta, että Mikkelissä yleisömäärät ovat olleet vuodesta toiseen matalia. Toisaalta viime kauden yleisökeskiarvo ja pudotuspelikamppailujen yleisömäärät antavat viitteitä, että Mikkelissäkin on potentiaalia saada yleisömäärät kasvuun.

Tässä isoin rooli on kuitenkin toimiston markkinointipuolella, jonka olisi syytä alkaa rummuttaa ensi kautta ja mahdollista Liiga-paikkaa yleisölle jo nyt, kun rauta on kuuma.

LR: Eivätköhän mikkeliläisten asiat ole sillä tolalla, että Liiga-paikka heltiää. Kuten Tero totesi, yleisömäärissä ja taustaorganisaatiossa on parantamisen varaa, mutta tuskin ne nousua haittaavat.

Tietyllä tapaa tässä kävi nyt "sopivasti", kun ensi kaudeksi Liigaan nousee KooKoo ja sitä seuraavaksi todennäköisesti Jukurit. Kasassa alkaa siis olla 15 16:sta Liigaan tavoitellusta joukkueesta. Jukurien nousun toteutuessa kasassa on 16 joukkuetta.

Mielenkiintoinen tilanteesta tulee siinä vaiheessa, jos KHL romahtaa, kuten uhkakuvat povaavat ja Jokerit haluaa takaisin Liigaan. Sitten olisi Mestiksen puolella ainakin vielä TUTO, joka on avoimesti ilmoittanut haluavansa palata korkeimmalle sarjatasolle.

18 joukkuetta alkaisi olla jo aivan liikaa mielestäni, mutta kukas siinä vaiheessa laitetaan ulos sarjasta? Tämä järjestelmä saattaa puraista vielä omaan nilkkaansa.

Jatkoaika: Viikon toppi ja floppi?

LR: Topiksi nostan jälleen kerran huippumielenkiintoisen finaalisarjan. Oli muuten taatusti hyvää vastinetta rahoille.

Flopiksi nostan uhkakuvan Mestiksen tulevaisuudesta. Nyt jos ja kun kumpikin finaalijoukkue häipyy sarjasta kahden seuraavan kauden aikana, niin sarjan kokonaisuus heikkenee reippaasti. Suomi-sarjan puolelta on toki mahdollisesti nousemassa legendaarisia joukkueita, kuten FPS ja KOOVEE, mutta moni niistäkin on kaukana menneisyytensä loistosta.

Sarja tarvitsisi nyt jotain uutta ja tuoretta. Siinä on Jääkiekkoliiton pampuille rutkasti mietittävää.

MR: Viikon toppi on eittämättä Mikkelin Jukurien pudotuspelien arvokkaimmaksi pelaajaksi valittu ranskalainen Guttig. Guttig keräsi pudotuspeleissä tehopisteet 6+8. Pelattuja otteluita kertyi 12.

Flopiksi nostan aiemmin esille tulleen asian eli Mikkelin jäähallin tiskijukan toiminnan. Kotiyleisö ja toimitsijat voivat vaikuttaa pelin kulkuun kannustamalla ja huutamalla. Vastustajan niin sanottu henkinen nujertaminen esimerkiksi musiikilla voi joskus vaikuttaa lopputulokseen.

TL: Viikon topiksi nostan ehdottomasti Quemenerin pelit. Kaksi peliä, kaksi nollapeliä ja mestaruus taskuun. Ei tarvitse sen suurempia selittelyjä.

Quemener oli yksi Jukurien mestaruuden takuumiehistä.
Kuva © Antti Varonen

Toinen toppi on ehdottomasti perjantain ottelun yleisömäärä. 4300 katsojaa loivat Kalevankankaalle sellaisen tunnelman, ettei hetkeen ole nähty. 

» Lähetä palautetta toimitukselle