Tappara ja KalPa ovat jaetussa sarjajohdossa, kun TPS hengittää niskaan neljän pisteen päässä. Viiden pelipäivän liigaviikolla kuultiin myös joitakin uutisia pelaajarintamalta.
Sekä JYP että Pelicans tekivät jatkosopimuksia. HPK hankki Ruotsista nuoren lupauksen, kun Kristian Vesalainen liittyi hämeenlinnalaisten riveihin joulukuuhun asti ulottuvalla sopimuksella.
Liigan nimekkäimmistä maalivahdeista Niklas Bäckström ja Eero Kilpeläinen joutuivat sairastuvalle, joten HIFK ja KalPa olivat pakotettuja reagoimaan maalivahtihankinnoilla.
HIFK purki Kiinan KHL-seura Kunluniin siirtyneen Tommi Taimen sopimuksen. Kärpät puolestaan kunnioitti Markku Kiimalaisen uraa nostamalla tämän pelipaidan Raksilan hallin kattoon.
Marraskuun kolmantena maanantaina jäille ovat pimeän ja loskan keskeltä selvinneet vakiokasvot Leo Runsas, Vinski Virtanen ja Esko Kallioniemi.
Ässät palkkasi toimitusjohtajakseen Eeva Perttulan. Asiaa on pohdittu sukupuolikysymyksenäkin, joten mikä on naisen rooli yleisesti nykypäivän Liigassa?
Virtanen: Asian ei missään nimessä edes tulisi olla sukupuolikysymys. Osaajille on tilaa ja tarvetta urheilubisneksessä sukupuolesta riippumatta, ja jos nainen katsotaan päteväksi johonkin tehtävään, ei siinä pitäisi olla mitään ihmeteltävää.
Yleisesti ottaen miesten jääkiekko-ottelua pidetään maskuliinisena viihdetapahtumana, jossa laidat ryskyvät ja erätauoilla äijät käyvät kittaamassa kaljaa. Naisille pidetään joskus kauden aikana teemapelejä, joissa ehkä pidetään viinimaistajaisia ja samalla tullaan vahvistaneeksi muita feminiinisiä stereotypioita.
Siirretään naiset mieluummin hallien portailta seurojen johtoportaisiin.
Rightein Pakki -podcastissaan Jatkoaika-alumnit Juhavaltteri Salminen ja Markku Silvennoinen käsittelivät ansiokkaasti muun muassa kiekkopelien vanhoillisia sukupuolirooleja. Jostain syystä vielä vuonna 2016 monissa organisaatioissa ympäri maan tunnutaan ajattelevan, että naisen tehtävä jäähallilla on näyttää nätiltä, myydä makkaraa tai heilua rapuilla pom pomit huiskuen.
Tällainen ajattelutapa vain vahvistaa ahdasmielisiä käsityksiä. Siirretään naiset mieluummin hallien portailta seurojen johtoportaisiin. Eikä naisia pidä kohdella kuin harvinaisia vieraita, sillä kaikkien pitäisi olla yhtä tervetulleita katsomaan jääkiekkoa ilman erillisiä kampanjoita.
Tappara porskuttaa Liigan kärjessä vakuuttavalla tavalla. Pystyykö joukkue säilyttämään asemansa jatkossakin, vai tullaanko takaa lujaa ohi?
Runsas: Tapparan viime aikojen vire on ollut kieltämättä vahva. Joukkue on esittänyt hyviä otteita kauttaaltaan ja muun muassa noussut useammankin kerran hankalasta tilanteesta positiivisen puolelle.
Tamperelaisjoukkueesta löytyy useampikin onnistuja, mutta kaksikko Henrik Haapala-Veli-Matti Savinainen on ollut ehdottomasti kirkkaimpia johtotähtiä kirvesrinnoissa. Parivaljakko johtaa selkeällä erolla Liigan pistepörssiä, jonka päälle Haapala dominoi syöttö- ja Savinainen maalipörssiä. Tällaisia todellisia johtajia kaipaa kuka tahansa joukkue.
Huomionarvoisia seikkoja ovat myös Tapparan tehtyjen (64) ja päästettyjen (44) maalien saldot. Tehtyjä maaleja joukkueella on sarjassa eniten, päästettyjä toiseksi vähiten. Tällaiselle pohjalle on helppo rakentaa. Tampereella ei ole kuitenkaan varaa tuudittautua tippaakaan hyvän olon tunteeseen. KalPa ja TPS ovat kummatkin aivan iskuetäisyydellä ja runkosarjaa on pitkä pätkä vielä jäljellä. Paljon ehtii vielä tapahtua.
TPS on yksi Liigan kovavireisimmistä ryhmistä. Maajoukkuetauon jälkeen viidestä pelistä on tullut viisi kolmen pisteen voittoa, miten ja miksi?
Virtanen: Erityisesti ennen maajoukkuetaukoa ylivoimapelissä oli paljon parantamisen varaa. Tähän on tullut tolkkua. Myös omassa päässä virheitä on nähty selvästi vähemmän, eli TPS on ollut huolellisempi ja hyökkääjät ovat tarjonneet puolustajille pelin avaamisessa erilaisia mahdollisuuksia.
TPS:n peli näyttää nyt paremmalta kuin kuuteen vuoteen. On silti turha taivastella TPS-johdon ratkaisua jättää Ari-Pekka Selinin optiovuosi käyttämättä, koska on vaikea sanoa, olisiko joukkueella niin paljon näyttöhaluja ja itseluottamusta asioiden ollessa toisin. Selin on ammattilainen ja tekee työnsä kunnialla sopimuksen loppuun asti, mutta ei muutostakaan tarvitsisi pelätä.
Itseluottamus on Palloseurassa tällä hetkellä huipussaan. Erik Thorell onnistuu pääsemaan jokaiseen irtokiekkoon, nuoret ovat kehittyneet ja maalivahdit pelaavat moitteetta kurinalaisen puolustuksen takana. Työmoraaliltaan vahva TPS on päästänyt sarjassa vähiten maaleja.
Riemukulku voitosta voittoon tosin pysähtynee tiistaina, sillä mustavalkoiset eivät ole saaneet Pelicansilta pistettäkään viimeiseen viiteen otteluun. Turussa on kuitenkin syytä iloon, vaikka voittoputki ei kuuteen kasvaisikaan.
Viikko alkoi valmentajanvaihdosten saattelemana. Molemmissa tapauksissa poistui vain päävalmentaja, ja muu valmennusryhmä sai jatkaa. Mitä mieltä olet Tuomas Tuokkolasta uutena KooKoon päävalmentajana?
Kallioniemi: KooKoo on ollut yksi seuroista, joissa valmentajan potkut ovat vain odottaneet aikaansa. Hyvät suoritukset ovat jääneet liian vähäisiksi, vaikka aina voidaan miettiä joukkueen rakentamista ja loukkaantumishuoliakin. Harvoin päävalmentaja on ainoa syyllinen, mutta hän vastaa joukkueestaan omalla nimellään ja naamallaan.
Se on ainakin selvää, että Petri Mattilan korvaaja ei ole tästä vahingoniloinen. Tuomas Tuokkolan työhistoriasta löytyy samoja merkintöjä irtisanomisista, joten hän tuntee edeltäjänsä tuskan kyllä. Tuokkola ymmärtää peliä, mutta epäilen hänen pystyvän radikaaliin suunnanmuutokseen ainakaan tällä kaudella, joka kohta on jo puolivälissä. Toki joukkueelle, joka tekee niin sanotusti mestaruuskevään Ässät, on kaikki vielä mahdollista. Sen toistettavuus vain on vähäistä.
Erittäin mielenkiintoista on nähdä, millainen joukkue Tuokkolan hoiviin kasataan kaudeksi 2017-18.
Raumalla puolestaan kyllästyttiin odottamaan parempaa huomista Juha Vuoren alaisuudessa. Nouseeko Lukko vielä suosta?
Runsas: Mielestäni Raumalla jaksettiin antaa Vuorelle yllättävänkin kauan aikaa kurssin kääntämiseen. 22 pelin jälkeen sitten viimein riitti, ja onhan 17 kasassa olevaa pistettä melko surkuhupaisa saldo seuralta, joka on totuttu näkemään aivan toisaalla sarjataulukossa. Osavaikutuksensa ratkaisuihin oli varmasti myös Vuoren pitkällä 2+2-vuotisella sopimuksella.
Kari Heikkilä ei ollut lainkaan hassumpi valinta Lukko-peräsimeen. Miehen valmentajaura on niin mittava sekä monissa koti- että ulkomaisissa liemissä keitetty, että Rauman sekasotkun perkaaminen tuskin miehen päätä huimaa. Heikkilä tulee nyt neljättä kertaa urallaan kesken kauden poispotkitun päävalmentajan tilalle, joten kokemustakin on hankaliin tilanteisiin astumisesta.
Työsarkaa Heikkilällä kyllä riittää. Lukon oma pää on kolissut Liigassa eniten, 70 kertaa, ja puolustuspelin parantamisessa Heikkilästä pitäisi olla apujakin. Lukon pelaajamateriaalinkin pitää ryhdistäytyä kauttaaltaan, eikä Heikkilä siedä itseänsä miellyttämätöntä toimintaa.
Uskon, varsinkin kun resursseja moiseen on, että Raumalla saatetaan nähdä pelaajaliikennettä suuntaan jos toiseenkin. Valmennusporras säilyy tällä tietoa samana Vuoren poistumista lukuun ottamatta, muttei sekään koskematon missään nimessä ole, jos Heikkilä niin vaatii.
Viikon pelaaja: Henrik Tallinder, TPS
TPS:stä on helppo löytää tällä hetkellä useampia onnistujia, mutta korvaamaton ruotsalaispuolustaja on ollut viime aikojen otteillaan taas Liigan eliittiä. Tallinder teki viikon jokaisessa ottelussa pisteitä (1+3), joista yksi oli voittomaali HIFK:ta vastaan. Yhteispeli toimii muitta mutkitta pakkien tehotilastoa johtavan Elmeri Erosen kanssa.
Viikon twitaatti
Mulla olis muuten aikaa tulla auttamaan jos tarviitte apuja laivan kääntämiseen. #Lukko
— Otto Honkaheimo (@honkaheimo) November 19, 2016