Tiistaina pelatun JYP-TPS-ottelun alla ehdottomasti suurin puheenaihe oli Eric Perrinin paluu Jyväskylään. Ottelun jälkeen tämä seikka jäi kuitenkin sivurooliin Jani Tuppuraisen taklattua vaarallisesti Lauri Tukosta. Tukonen lyyhistyi ikävännäköisesti jään pintaan ja kiidätettiin sairaalahoitoon, mutta hän pääsi onneksi jo seuraavana päivänä kotiin. Itse ottelu päättyi turkulaisten 0−4-voittoon.
Viikko kruunaantui Oulussa huippulupausten kohtaamiseen, kun Jesse Puljujärvi ja Patrik Laine olivat keränneet kasan pelaajatarkkailijoita hallin lehtereille. Molemmat olivat ottelussa näkyvässä roolissa, ja muutenkin nuoret pelaajat olivat viime kauden finalistien kohtaamisessa hyvin esillä. Kärpät maksoi kalavelkansa Tapparalle ja voitti kotonaan lukemin 4−1.
Tauon kunniaksi nilkkaralleja tämän viikon Maanantaijäällä välttelevät jyväskyläläinen Jere Korkalainen ja tamperelainen Juha Oinonen.
"Vaikuttiko tuomioon se, että loukkaantunut pelaaja oli juuri Tukonen?"
Jani Tuppurainen taklasi tiistaina Lauri Tukosta ja sai tilanteesta neljän ottelun pelikiellon. Kuinka kommentoit tapahtumaa?
Juha Oinonen: Tämä oli monimutkainen tilanne. Selästä taklaaminen ja loukkaantuminen ovat faktaa. Taklaaja ei kuitenkaan käytä tilanteessa kohtuutonta voimaa tai nopeutta.
Neljän ottelun pelikielto on jämäkkä tuomio. Päätöksessä on painotettu Tuppuraisen vastuuta tilanteessa sekä tämän aiemmin saamaa pelikieltoa laitataklauksesta.
Päätöksessä siitä ei ole mainintaa, mutta olisi mielenkiintoista tietää, vaikuttiko tuomioon se, että loukkaantunut pelaaja oli juuri Tukonen.
Jere Korkalainen: Taklaus on herättänyt todella suurta kohua pitkin viikkoa, ja käsittely sosiaalisessa mediassa on mennyt yli hilseen. Tuppurainen on muun muassa mustamaalattu sikailijaksi, jolta puuttuu pelaajien keskeinen kunnioitus.
Vaikka tapauksen syyttävä sormi osoittaakin ehdottomasti Tuppuraista, tuollaiset väitökset ovat jopa sosiaalisen median kriteereillä törkeitä. Tuppuraisella olisi ollut aikaa jättää töytäisy tekemättä, mutta jos hän olisi puhdas sikailija, olisi vauhti ja Tukoseen kohdistunut voima ollut moninkertainen.
Kuten Oinonen edellä viittasi, tapauksesta astetta ikävämmän teki vielä se, että kyseessä oli juuri Tukonen. Huippuvireeseen äitynyttä laituria voi pitää todellisena epäonnen soturina, sillä tämä on jo kuudes peräkkäinen loukkaantumisen varjostama kausi. Jo pelaajan historiaan peilattuna Tukoselle on äärimmäisen helppoa toivoa pikaista paranemista.
"Sairastuvalta palaavat pelaajat antavat kriisiapua vallitsevaan ongelmaan, mutta eivät katko ongelman juuria"
JYPin pelaaminen on ollut sekä tuloksellista että pelillistä vuoristorataa. Millaisia syitä tähän löytyy ja paistaako aurinko risukasaan?
Jere Korkalainen: Marko Virtasen johtama valmennusryhmä aloitti kolmannen kautensa hurrikaaniryhmän puikoissa. Tätä on ollut hetkittäin vaikea uskoa, sillä joukkue vajoaa edelleen hetkellisesti selittämättömiin sekasortotilanteisiin. Tutusta ja turvallisesta robottikiekosta onkin tultu pitkä matka kohti vuoristorataa, johon lähdettäessä ei ikinä tiedä, päättyykö kyyti ilon vai surun kyyneleisiin.
Tällä kaudella joukkueen esitykset ovatkin olleet vieraissa varsin vahvoja, mutta kotona varsin väljyjä. Hippos oli vielä pari vuotta sitten vastustajille pelottava ja ikävä paikka, mutta tällä hetkellä JYP on jo viiden kotiottelun tappioputkessa. Vastaavaa ei ole tapahtunut miesmuistiin.
On totta, että JYPillä on ollut matkassa hurja määrä epäonnea, sillä esimerkiksi lauantain KalPa-ottelusta oli sivussa yhdeksän pelaajaa, jotka pelasivat kauden avausottelussa. Loukkaantumissuma verottaisi parhaat mehut mistä tahansa joukkueesta, mutta vikaa löytyy myös syvemmältä.
Jyväskyläläiset pelaavat vieraissa huomattavasti yksinkertaisempaa lätkää kuin kotiotteluissaan. JYPin hyökkäyskaluston kiekolliset taiturit ovat pelaajina vasta raakileita, kun kärkiketjut painottuvat huomattavasti enemmän työteliään roolin maailmaan. Duunariporukka on onnistunut mallikkaasti saamaan painetta vastustajan päätyyn, mutta paineen kääntö kunnollisiksi maalipaikoiksi on tuottanut tuskaa.
JYP saa avustusta, kun loukkaantumissuma alkaa purkautua. Mutta kun kiekollista apua ei juurikaan ole odotettavissa, avun merkitys voi jäädä kohtalaisen pieneksi. Sairastuvalta palaavat pelaajat antavat kriisiapua vallitsevaan ongelmaan, mutta eivät katko ongelman juuria.
Tappara lähtee maajoukkuetauolle Liigan kärjessä. Mikä on nostanut Tapparan muiden ennakkosuosikkien edelle?
Juha Oinonen: Tapparan pelissä tapahtui merkittävä käänne, kun löysästi pelannut "porilaisketju" Veli-Matti Savinainen-Stephen Dixon-Kristian Kuusela hajotettiin. Kuusela löysi samantien yhteyden Henrik Haapalan ja Jani Lajusen kanssa. Myös Savinainen on sittemmin parantanut otteitaan.
Tapparan vahva syysvire perustuu kahteen tekijään. Tietyt yksilöt ⨪ kuten Jukka Peltola ja Jere Karjalainen ⨪ ovat nostaneet kiekollista tasoaan. Myös Patrik Laineen ja Arttu Ilomäen läpimurrot ovat tuoneet Tapparalle pisteitä.
Tappara on tällä kaudella kääntänyt peliä nopeammin hyökkäyssuuntaan. Taitavat ja luisteluvoimaiset hyökkääjät lähtevät sähäkästi vastahyökkäyksiin, mikä on poikinut vaarallisia hyökkäyksiä. Tappara onkin iskenyt Liigassa toistaiseksi eniten maaleja. Kirvesrinnat ovat kärkipäässä myös ylivoimatilastossa.
Tällä viikolla vietetään maajoukkuetaukoa, ja sarjasta on pelattu noin kolmasosa. Millaisia ajatuksia alkanut kausi on sinussa herättänyt?
Korkalainen: Haluan nostaa kaksi seuraa iloiseksi aiheeksi. Niin kuluneeksi kuin tätä aihetta voikin sanoa, suuret kehut lähtevät 4-tietä pitkin Ouluun. Pohjoiseen ollaan rakentamassa uutta dynastiaa upealla sekoituksella nuorta taitoa, läpimurron kynnyksellä olevia pelaajia sekä valmiita tähtiä.
Kärpät menetti vastikään sairastuvalle muun muassa Arto Laatikaisen ja Esa Pirneksen, mutta se ei ole oululaisille suuria ongelmia aiheuttanut. Kärppälauma on onnistunut paikkaamaan poissaolijoita loistavasti omilla nuorilla pelaajilla. Erityisesti Sebastian Ahon vahva jatko viime kevään mestaruuden ratkaisseen maalin jälkeen on ollut upeaa katseltavaa. Lisäksi Markus Nutivaarasta on helppo kaavailla seuraavaa Ville Pokkaa.
TPS:n kasvojenpesu on ehdottomasti ollut loistava asia. Perinteikkään turkulaisseuran rämpiminen näyttää vihdoin olevan ohi. Joukkue teki täyssiivouksen koko organisaation laajuudella, mikä oli ainoa oikea ratkaisu. Urheilullisesti joukkue näyttää vihdoin potentiaaliselta kevään joukkueelta, kun pukukopissa on runsaasti johtajuutta. Perrinin ja Tomi Kallion kaltaiset nimet ovat tuoneet kaivattua voittamisen kulttuuria.
Oinonen: Ehdottomasti positiivisinta on Liiga-nousijoiden Sportin ja KooKoon lupaavat sijoitukset. Molemmat ovat hyvissä asemissa taistelemaan pudotuspelipaikoista.
Sarjataulukko on muutenkin todella tasainen. Jumbosijalta on matkaa kymmenen pistettä kuuden parhaan joukkoon. Tosin epätasainen ottelumäärä hieman hankaloittaa vertailua.
Myös nuorten pelaajien esiinmarssia on ollut ilo katsoa. Aho, Henrik Haapala ja Jarno Kärki ovat hyvissä asemissa sekä pistepörssissä että oman joukkueen kokoonpanossa.
Vaikka ehdin jo kehua Liigan kurinpitoa Tuppuraisen tapauksessa, niin case-Luttisen kohdalla nähtiin melkoista puuhastelua. Vai onko jonkun mielestä protokollan mukaista, että Liigan toimitusjohtaja asettaa tilanteita kurinpitokäsittelyyn?
Toinen negatiivinen asia nyky-Liigassa on masentavan alhaiset yleisömäärät. Kanavapaketit ovat halvempi ja vaivattomampi vaihtoehto. Seuroilla on nyt tiukka paikka miettiä toimenpiteitä, joilla kotisohville jäävä yleisö siirtyisi halleihin.
Viikon pelaaja: Sebastian Aho, Kärpät
18-vuotias Aho oli ilmiliekeissä erityisesti tiistaina Ilvestä vastaan, kun laituri nakutti tehot 1+3. Yhteinen sävel on löytynyt loistavasti sentteri Mika Niemen kanssa.
Viikon twitaatti:
Eihän Jake Hansen täysin ole onnistunut, mutta kai tämä nyt on jo liikaa. #ässät #linnut #raikku #liiga pic.twitter.com/DHJ9fClAs1
— Pasi Mattila (@PMattila_) 27 oktober 2015