Edellinen Liiga-viikko alkoi viimeisten välieräjoukkueiden selvittämisellä, kun maanantaina pelattiin Tapparan ja HIFK:n sekä Lukon ja KalPan välisten puolivälieräsarjojen kuudennet ottelut. Kummassakaan sarjassa ei lopulta tarvittu jääkiekon taivaaksi tituleerattua seitsemättä ottelua, sillä Tappara ja Lukko selvittivät tiensä välieriin voitoin 4−2.
Välieriin selvisivät siis runkosarjan neljä parasta joukkuetta. Runkosarjan voittanut Kärpät sai vastaansa neljänneksi sijoittuneen JYPin, kun taas Tapparan välierävastustajaksi tuli Lukko kolmantena keväänä peräkkäin.
Kärppien ja JYPin välieräsarjaa pidettiin etukäteen Tarkin veljesten, Tuomaksen ja Iiron, välisenä kamppailuna. Kumpikaan maalivahti ei ole vielä yltänyt parhaimpaansa, sillä molemmissa otteluissa on hakattu peräti yhdeksän maalia. Kumpikin joukkue voitti oman kotiottelunsa 5−4-lukemin.
"Marjamäki on kaksi vuotta saarnannut sitä, että parhaat pelaaVAT - aina. Nyt pitäisi elää, kuten opettaa."
Tapparan ja Lukon välieräsarjan puhutuin asia oli tietenkin Ville Niemisen paluu Tampereelle. Puhe ei ainakaan vähentynyt, kun Tampereen välieräsarja-avauksessa Nieminen hankki itselleen ulosajon. Myös tässä sarjassa molemmat joukkueet voittivat omat kotiottelunsa. Lukko tosin joutui hakemaan voittonsa peräti kolmannesta jatkoerästä.
Herättikö toimitusten kirjoitukset mielipiteitä? Haluatko antaa positiivista palautetta tai siveltää sanan säilällä? Ota rohkeasti yhteyttä esimerkiksi sähköpostin, Twitterin tai Facebookin välityksellä.
Kärppien tehot ovat olleet Joonas Kemppaisen sentteröimän ketjun ja ylivoimapelin varassa. Miten kommentoit muiden ketjujen pelaamista JYPiä vastaan?
Janne Onnela: Kemppaiset ovat todellakin Kärpille kaikki kaikessa. Joonasten mukana Kärpät joko elää tai kuolee. Se on tällä hetkellä karu fakta.
Muilla on paljon petrattavaa - etenkin kaikilla ulkomaalaisilla. Ivan Humlin pudotuspelit ovat olleet yhtä painajaista. Ben Maxwell ja Lukas Kaspar ovat kaukana siitä tasosta, mitä heiltä odotettiin. Tässä on kolme palaa, jotka sotkevat ykkös- ja kakkoskentän.
Esa Pirnes on periaatteessa hyvässä iskussa, kuten aina keväisin. Mika Pyöräläkin tekee vahvaa paluuta elävien kirjoihin. Heille pitää löytyä toimiva kolmas lenkki. Ulkomaalaisten kohdalla on vaikea nähdä tällä hetkellä samaa valoa tunnelin päässä. Etenkään Humlin kohdalla, sillä niin syvissä vesissä hän tällä hetkellä ui.
Onkin mielenkiintoista nähdä, miten Lauri Marjamäki reagoi. Pientä tuskastumista on jo havaittavissa ja ketjumuutokset ongelmaketjujen osalta maanantaille ovat mahdollisia. Edellisissä peleissä ketjulottokonetta on jo hieman lämmitelty.
Näillä pudotuspelinäytöillä Huml ei ansaitsisi mitään muuta kuin ison popcorn-kulhon. Marjamäki on kaksi vuotta saarnannut sitä, että parhaat pelaavat - aina. Nyt pitäisi elää, kuten opettaa. Reservistä on kuitenkin miehiä. Ei niin kokeneita, mutta taatusti energisiä.
Tarkin veljekset eivät varsinaisesti ole vakuuttaneet sarjan ensimmäisissä peleissä. Miten kommentoit maalivahtien pelaamista? Pitäisikö Tomi Karhusen pelata maanantaina?
Jere Korkalainen: Olisi puhdasta kapeakatseisuutta sanoa, että maalijuhlat menisivät kokonaan heikkojen maalivahtien piikkiin. Marjamäki kummasteli lauantain pelin jälkeen, kun toisen ottelun maalipaikoilla hakattaisiin yleensä noin kolme maalia. Molempien joukkueiden viimeistelyprosentti on ollut äärimmäisen kova, joten taululla ihmisiä on joko ihastuttanut tai vihastuttanut peräti yhdeksän maalia molemmissa otteluissa.
Tästä huolimatta kumpikaan maalivahti ei ole ollut läheskään sillä tasolla, mitä heiltä on voitu odottaa. Kummankin maalivahdin elekieli on ollut melko hermostunut, mikä näkyy suoraan torjuntavarmuudessa ja auttamattomasti jossain kohtaa myös tulostaululla.
"JYPistä on tähän mennessä löytynyt enemmän positiivisia kuin negatiivisia yllätyksiä."
Perjantaina Tuomas hörppäsi Kärppien voittomaaliksi jääneen viidennen osuman. Lauantaina oli Iiron vuoro joutua heristelevän sormen kohteeksi, kun hän jatkoajalla jätti kenkälaatikon jos toisenkin kokoisen aukon maalinsa takayläkulmaan. Tuomas Pihlman tuli, näki, koki ja voitti.
Onnela: Eivät ole Tarkit vakuuttaneet. Normaalisti pudotuspeleissä vuorenvarmasti pelaava Tuomaskin on vaikuttanut ihmeen epävarmalta. Samoin pikkuveli Iiro, jonka kohdalla pelituntuma saattaa selittää jotain. Marjamäki maksaakin nyt hintaa Tarkin vähäisestä peliajasta talvella.
Molemmat pelit ovat ratkenneet maalivahdin virheeseen, mutta kyllä suurimmat ongelmat ovat silti joukkueiden viisikkopuolustamisessa ja alivoimapelaamisessa. Nämä asiat korjaamalla maalimäärät saadaan alas.
Karhusen peluuttaminen on kaksipiippuinen juttu. Talvella Karhunen oli viime kevään tapaan maaginen, mutta taso on keväällä heilahdellut. Taustalla kummittelee myös se fakta, että maalivahti vaihtaa maisemaa heti kauden päätyttyä. Viime kesästä saakka on puhuttu myös Karhusen tyytymättömyydestä milloin mihinkin. Löytyykö viime vuoden sankarilta tätä taustaa vasten sitä aivan viimeistä puristusta?
Karhunen on tällä hetkellä todellinen high risk, high reward -valinta. Maanantaina nähdään minkälainen pelimies Marjamäki on.
"Jos Tappara ei paranna ylivoimapeliään, hyvää yötä ja pronssipeliin."
Kenellä JYPin pelaajista riittäisi parannettavaa?
Korkalainen: JYPistä on tähän mennessä löytynyt enemmän positiivisia kuin negatiivisia yllätyksiä. JYPin ykkösvahti Tarkki käsiteltiinkin jo edellä, mutta hänen lisäksi mieleen tulee kaksi enemmän tai vähemmän pettymykseksi luokiteltavaa pelaajaa.
Ykkösketjussa pelaavan Darryl Boycen kausi on ollut yhtä vuoristorataa. Pudotuspelien alla Boyce ylsi hyvään lentoon hakaten muutaman maalinkin. Pudotuspeleissä pistesaldoa koristaa vain yksi syöttöpiste. Vaikka Boyce ei koskaan ole ollut mikään pistelinko, on se auttamattomasti liian pieni saldo ykkösketjun hyökkääjälle.
Juuso Pulli oli kuin kala vedessä puolivälieräsarjassa Bluesia vastaan, kun nahistelukumppaneita löytyi yli äyräiden. Kärpät-sarjassa nahistelukumppaneita ei ole tahtonut löytyä, kun mikapyörälät naurahtavat ja luistelevat pois tilanteesta. Pullin puutteellinen pelinlukutaito ja heikot kiekolliset ratkaisut olivat maksaa JYPille ottelusarjan tasoituksen.
Tappara vakuutti välierien ensimmäisessä pelissä, mutta joutui taipumaan sarjan toisessa pelissä Raumalla. Tekikö Tappara jotakin väärin?
Lauri Lehtinen: Kun joukkue tahkoaa 110 minuuttia peräkkäisten päivien pelien jälkimmäisessä osassa ja häviää 2-1, todella harvoin voi haukkua joukkueen suorituksen pystyyn. Tappara jätti kuitenkin parannettavaa täksi illaksi, kun huikean välieräsarjan kolmas osa käydään Hakametsässä.
Olen jo aiemminkin ennen tätä sarjaa ja sarjan aikana sanonut, että jos Tappara ei paranna ylivoimapeliään, hyvää yötä ja pronssipeliin. Lauantaina tuomaristo nielaisi pillinsä toisella erätauolla, mutta Tappara sai esimerkiksi jatkoajalla yrittää ratkaisua ylivoimalla - toisin kuin Lukko.
Päävalmentaja Jussi Tapola vaihtoi perjantaiksi Jan-Mikael Järvisen ja Teemu Aallon Antti Erkinjunttiin ja Henrik Tömmernesiin Tapparan ykkösylivoimassa.
Muutos tuotti vielä perjantaina maalin, mutta todellisuudessa Tapparan ylivoima ei ole parantunut pätkääkään. Ylivoimaviisikko kaipaisi Järvisen kemiaa Olli Palolan kanssa ja oikealta laukovan Aallon tulista laukausta.
Tapola myös penkitti Järvisen kesken lauantain pelin. Järvinen ei loistanut, mutta otteluruuhkassa ei kannata pitää tuoreita jalkoja penkillä yli puolta peliä, kun matsi kestää 110 minuuttia. Olettaen, että Järvinen ei ole pahasti loukkaantunut.
Lukko-luotsi Risto Dufva asetti Jonne Virtasen johtaman jarruvitjan Tapparan ykköskenttää varjostamaan. Tämä myös onnistui - kiitos Lukon vaihtoedun ja jarrupelaajien veemäisyyden.
Heitän pallon ilmoille: olisiko Tapolan kannattanut erottaa ykköskenttänsä Dufvan työn hankaloittamiseksi?
Vaihtoetu toki siirtyy tänään Tapparalle. Tapola asettanee Jarkko Malisen vitjan paimentamaan lauantaina riehuneita Aaron Gagnonia ja Janne Lahtea.
Ville Niemisellä meni kuppi nurin ensimmäisessä ottelussa. Miten kommentoit tapahtunutta? Keskittyykö Nieminen jatkossa olennaiseen?
Hannu Viinikkala: Hyvin kyseenalaisin perustein hylätty maali Lukolta, joten siihen oli syytäkin reagoida. Ja kun sitä maalia ei hyväksytty, jotain piti tehdä koska peli oli menossa ohi Lukolta. Nieminen teki juuri sitä, missä hän on erittäin taitava. Vain minuutti tuon episodin jälkeen Lukko kavensi 3-2:een, joten Niemisen temppu melkein onnistui.
Se jäähyaitiosta tapahtunut pleksiin hakkaaminen oli sitten siinä rajoilla, menikö se hieman yli. Lauantaina Raumalla pelatussa ottelussa Nieminen oli taas mies paikallaan, joten miehen keskittymisasennetta ei ole kenenkään syytä kysenalaistaa.
Lehtinen: Tämä on isoa näytelmää. Nieminen tiesi, ettei saa huutamalla ja elehtimällä tuomarin päätä käännettyä. Stanley Cupin voittanut hyökkääjä tietää, että viihdebisneksessä hän on estradilla, jota katselee tällä hetkellä 7000 ihmistä katsomossa. Sirkushuvit eivät maksaneet Lukolle tai Niemiselle yhtään mitään, joten miksi jättää mahdollisuus käyttämättä?
Nieminen sytytti samalla oman joukkueensa henkisesti. Show viestitti, että "tätä tunnetta me kaipaamme, muuten emme jatka finaaleihin".
Ne päivät ovat ohi, kun Niemisen kuppi menee nurin täysin laskelmoimatta ja omiensa peliä vahingoittaen. Tampereen poika pysyy varmasti olennaisessa loppusarjan, mikäli se on Lukolle eduksi.
"Lukon fysioterapeutin hierontapöydälle on menossa porukkaa jonoksi asti tuollaisen puristuksen päätteeksi."
Mitkä ovat Lukon ja Tapparan tämän hetken suurimmat heikkoudet?
Lehtinen: Jääkiekossa yhden yksilön merkitys ei korostu niin suuresti kuin esimerkiksi toisessa suht samanlaisessa pallopelissä, koripallossa. Silti Lukko kaipaa tällä hetkellä aivan törkeän paljon Ville Vahalahtea.
Joukkueen hyökkäyspelaaminen turvaa pitkälti kovan karvaamisen tuottamiin kiekonriistoihin ja niistä syntyviin vastahyökkäyksiin. Hitaammissa hyökkäyksissä organisoitua Tapparan puolustusta vastaan Lukko lähinnä viskaa kiekkoa maalille isojen hyökkääjiensä runnottavaksi. Toivotaan toivotaan -pelaaminen ei ole hyvä resepti pitkässä juoksussa.
Vahalahden puuttuminen vei Lukon kiekollisestä pelistä yllätyksellisyyttä. Tällä hetkellä vain Gagnon-Lahti-pari pystyy luomaan omalla taidollaan pussukoita raumalaisille. Lukolla on kuitenkin reserviä parantaa sarjan edetessä ja mikäli muskelikiekkoon tulee lisää taitoelementtejä, Tappara on vaikeuksissa.
Tapparan suurimmat heikkoudet ovat ylivoimapelaamisessa. Ainakin tähän asti Tappara on päässyt Lukon kovan paineen alta kiitettävästi, joten avauspelaamista ei voida tällä hetkellä laskea heikkoudeksi.
Tapparan ykkösylivoima on hajottamisensa jälkeen tehnyt yhden maalin, mutta flow ja halu ratkoa puuttuvat. Kakkosylivoima saa kiekon hädin tuskin alueelle asti.
Etenkin Raumalla Tappara kaipaa onnistumisia erikoistilanteissa. Hakametsässä Tapparan kärkipelaajat saavat olla rauhassa Filip Riskan kaltaisilta körmyiltä vaihtoedun turvin.
Kun peleissä tehdään näin vähän maaleja, tasaviisikoin on vaikea kääntää pelejä neljä kertaa seitsemästä yrityksestä.
Viinikkala: Lukon osalta suurin murhe ja heikkous on pelaajamateriaalin kapeus. Sekä puolustukseen että hyökkäykseen on vain yksi varamies. Se on erittäin vähän, kun muistetaan vielä, miten isokokoisia osa Lukon hyökkääjistä on.
Välierät potkaistiin käyntiin heti varsin isojen peliaikojen saattelemana, kun 26 tuntiin pelattiin melkein 170 minuuttia fyysistä pudotuspelikiekkoa. Lukon fysioterapeutin hierontapöydälle on menossa porukkaa jonoksi asti tuollaisen puristuksen päätteeksi.
Viikon twitaatti:
Kauheesti kaikkee sivunäytelmä höpöhöpöö. On vain ja ainoastaan the game @TeamRaumanLukko - @Tapparaofficial #peli #liiga #Lukko #Tappara
— Ville Nieminen (@TampereenPoika) 1 april 2015