Kulunut Liiga-viikko sisälsi mukavasti draamaa. Viimeisten pudotuspelipaikkojen suhteen oli tiukkaa, kun Ässät päräytti itsensä hyviin asemiin tiistain voitolla HPK:sta, mutta hämeenlinnalaiset nousivat vielä hetkeksi hyviin kyttäysasemiin ottamalla kauden ensimmäisen voittonsa Ilveksestä perjantaina.
HPK:n kaudelle lyötiin sinetti lauantaina, kun puristus ei riittänyt Lukkoa vastaan, eikä Ilves sulanut toisena iltana peräkkäin kohdatessaan Pelicansin. Kärpät puolestaan varmisti runkosarjan voittonsa voitolla HIFK:sta.
Tunteet kuumenivat Jyväskylässä Henri Auvisen ja Henrik Tömmernesin yhteenotosta, jossa molemmilla osapuolilla nähtiin kyseenalaisia suorituksia. Sitten kuumeni Lahdessa, jossa Sportin valmentaja ja joukkueenjohtaja tulistuivat otteluvalvojalle. Lahden tapauksesta annettiin kakkua, Jyväskylästä ei.
Pelaajista seurattiin luonnollisesti pistepörssijohtaja Kim Hirschovitsia, joka jahtaa Raimo Helmisen nimissä olevaa peräkkäisen pelien piste-ennätystä. Pisteitä syntyi Raumalla, Porissa ja Espoossa.
Tämän viikon maanantaijää muistelee pudotuspeleistä pudonneiden joukkueiden mennyttä kautta. Mikä meni hyvin ja mikä mieleen? Mikä jäi kenties monelta huomaamatta? Mitä paparazzin kuva kenties paljastaakaan?
Muistokirjoitukset laati kunkin seuratoimitusten muistiinpanojen pohjalta päätoimittaja Antti Wennström. Piditkö lukemastasi? Pistä meille mielipiteesi Jatkoajan toimituksen sähköpostiin, Twitteriin tai Facebook-sivuille.
Lepää rauhassa, HPK 2014-15
Hei! Me olemme Hämeenlinnan Pallokerho! Olemme ammattimaisesti sitoutunut joukkue. Niin sitoutunut, että jo toisena keväänä peräkkäin varasimme etelään lennättävät lentoliput runkosarjan päätöksen jälkeisille päiville!
HPK:n kulunut kausi sujui todella kaksijakoisissa tunnelmissa. Alkukaudesta ihmeteltiin miten joukkue on niin hyvä, ja loppukaudesta kiroiltiin sen heikkoutta ja etsittiin syyllisiä.
HPK:n yhdestoista sija ei itse asiassa ollut ennakkoarvioissa mikään paha pettymys. Iso osa Liigaa seuraavista faneista ja myös toimittajista arvioi ennen kautta HPK:n sijalle 12 tai 13. Oliko kausi siis hieman parempi kuin sen piti alunperin olla?
Kyllä ja ei. Syksyn huikea lento, itseluottamus ja lievä ylisuorittaminen antoivat odottaa loppukaudelta paljon enemmän. Joukkue, joka taisteli koko sarjan kärkipaikasta syyspuolella, hiipui vuodenvaihteen tappioputken myötä selviytymistaisteluun ja lopulta ulos pudotuspeleistä. Tapa, jolla tappio tuli, oli siis itse loppusijoitusta rumempi.
Sitten muut joukkueet saivat PAPP:insa kuntoon, Kerhon tahti hiipui hiljalleen, eikä keväästä jäänyt paljon jälkipolville kerrottavaa.
Käänteentekevää alkukauden menestyksen oli HPK:n mukautuminen uuteen hyökkäysalueeseen. Syksyllä Kerho myllytti suorat hyökkäyksensä mallikkaasti aina kuljettaen alueelle, ja hyvillä aluepeleillä joukkue repi kerta toisensa jälkeen vastustajan puolustuksen auki. Tämä viritti itseluottamuksen äärimmilleen, eikä mikään pysäyttänyt HPK:ta. Lukuisia kertoja rinnalle ja ohi. Sitten muut joukkueet saivat PAPP:insa kuntoon, Kerhon tahti hiipui hiljalleen, eikä keväästä jäänyt paljon jälkipolville kerrottavaa.
Vastuu kevään sotkusta jakautuu valmennuksen, johdon ja pelaajien kesken. Valmennuksen piikkiin menevät ketjulotto ja keinojen loppuminen kesken. Pelitapa toimi aikansa, mutta kevätpuolella joukkueeseen ei saatu taiottua ainakaan lisää kiekkokontrollia. Sitä HPK olisi tarvinnut lisää jäädyttääkseen johdon, tappaakseen pelejä ja ajaakseen niissä kunnolla takaa. Liian usein vastustaja saneli pelin virtauksen.
Pelaajistolta voidaan kysyä, miksi kaikkia ei kiinnostanut. Kevätkaudella moni keskeisistä pelaajista joko yritti koko ajan yksin tai ei yrittänyt kuin joka toinen vaihto. Tai viikko. Sopimuksia muualle on kesken kauden jokaisessa joukkueessa, mutta välillä hapettomuus oli silmiinpistävää etenkin muualle lähtevillä pelaajilla.
HPK:n johdolta voidana kysyä, miksi niin moni pelaajista on ilman jatkosopimusta kauden jälkeen. Pitäisikö sopimuksia porrastaa hieman enemmän? Todellakin. Nimenomaan köyhän seuran pitäisi olla rohkea sopimuksissaan, eikä jättää kaikkea viime tinkaan ja tuurin varaan.
Lepää rauhassa, HPK 2014-15. Olit parhaimmillasi värikäs, yritteliäs ja energinen joukkue, mutta huonoimmillasi harmaa ja haluton. Ensi vuonna näemme hyvin erilaisen nimilistan oransseissa väreissä.
Keskiaukeaman poika: Juuse Saros
Saros oli toista kautta peräkkäin HPK:n arvokkain pelaaja ja koko joukkueen selkäranka. Se nähtiin myös vuodenvaihteessa, jolloin Saroksen tie vei nuorten MM-kisoihin. Joni Myllykoski ei onnistunut hänen paikkaajanaan, eikä sen paremmin onnistunut hänen edessään epäröinyt puolustuskaan. Kerho voitti 4.12.-9.1. vain yhden pelin kymmenestä ja senkin jatkoajalla. Jälkikäteen voidaan miettiä, mitä esimerkiksi Andy Chiodo olisi saanut paikkaajana aikaan.
Ohhoh!
HPK pelasi syksyllä Liigan parasta ylivoimaa, joka kieppui pitkään 25 prosentin onnistumisteholla. Heikko loppukausi valutti sen hiljalleen Liigan keskivertolukemiin.
Seksi-wau! Tiesitkö tämän?
Kerho ei vaihtanut tai hyljännyt yhtään ulkomaalaispelaajaansa kesken kauden. Näin on käynyt viimeksi kaudella 2009-10, jolloin HPK:lla oli täysin suomalainen joukkue. Kaikki kolme, Marek Viedensky, Zach Hamill ja toista kauttaan pelaava Craig Schira olivat toisaalta hyviä hankintoja HPK:lle, mutta toisaalta heidänkin keväänsä meni penkin alle.
Kepeät mullat, Pelicans 2014-15
Kannattaja! Älä hylkää joukkuettasi vaikean talven jälkeen. Tiedämme, että meillä oli vaikeaa, mutta ensi kausi antaa paljon toivoa paremmasta. Joukkue on kasattu samalla tavalla, joukkueessa on sama valmentaja, eikä pelitapa muutu, joten mikään ei voi mennä pieleen!
On olemassa joukkueita, jotka kärsivät loukkaantumisista. On olemassa joukkueita, jotka todella kärsivät loukkaantumisista. Ja sitten on vielä Lahden Pelicans vuosimallia 2014-15.
Tomi Lämsän ensimmäinen kausi Pelicans-peräsimessä ei ollut helppo. Miehiä kaatui oikealta ja vasemmalta, ja joukkue pärjäsi siihen nähden yllättävän asiallisesti kevätkaudella. Siis silloin, kun miehistöä oli karsittu jo myymälläkin.
kaikkien mielessä pyörii silti kysymys siitä, miten paljon ensi kausi voi tehdä muutosta.
Käteen jäi silti melko vähän. Selitys heikolle sijoitukselle löytyy eniten sairastuvalta, mutta kaikkien mielessä pyörii silti kysymys siitä, miten paljon ensi kausi voi tehdä muutosta.
Oliko joukkueen ulkomaalaisvahvistusten keskinkertaisen vireen takana eniten joukkue, yksilöt itse vai esimerkiksi pelitapa? Voiko Michal Repikin yhdeksää maalia pistää loukkaantumisten piikkiin? Entäs Vili Sopasen 11 pistettä 23 ottelussa? Jordan Smotherman, tanakka pohjoisamerikkalainen, lähti mieluummin Ruotsiin kuin jäi Chicagoon.
Kaiken keskellä syyllisiä ei ole tarpeen metsästää liian hanakasti. Sattuma näytteli liian suurta osaa Pelicansin 2014-15 kaudessa. Kilpaurheilussa ja kaupallisessa rynnistyksessä selityksen olemassaolo ei vain tuo lisäpisteitä ensi kaudelle. Lahdessa pitää tehdä todella töitä sen eteen, että kaikki olisi ensi kaudella paremmin. Kuluttajaa eivät lämmitä mahdollisesti toteutuvat nyanssit loputtomiin.
Kepeät mullat, Pelicans 2014-15. Jätit jälkeesi myös jotain positiivista, mutta seuraavan talven kaikki haluaisivat viettää paljon positiivisemmissa tunnelmissa.
Keskiaukeaman poika: Janne Juvonen
Neljättä kauttaan joukkueessa pelanneen luottoveskarin Jere Myllyniemen loukkaantumisen piti olla iso haaveri Pelicansille. Niin se aluksi olikin, mutta loppujen lopuksi lahtelaiset löysivät itselleen mahtavan tukipilarin nuoresta Janne Juvosesta. 20-vuotias Predatorsin varaus pelasi tasaisesti antaen joukkueelleen kliseemäisesti mahdollisuuden taistella voitosta joka ilta.
Ohhoh!
Pelicansin yleisökeskiarvo oli koko Liigan heikoin. Kotona katsojia kävi ilmoitettujen yleisömäärien perusteella keskimäärin 3359, ja myös vieraissa Pelicans kiinnosti vähiten koko sarjassa (3966).
Seksi-wau! Tiesitkö tämän?
Pelicans-asussa nähtiin kauden aikana peräti 45 eri pelaajaa. Joukkueen parhaaksi maalintekijäksi jäänee puolustavana hyökkääjänä tunnettu Tommi Paakkolanvaara 13 osumallaan, vaikka mukana oli myös NHL-kokemuksella varustettuja hyökkääjiä.
Kun aika mennä on, TPS 2014-15
Alussa oli suo, kuokka ja Suikkanen. Sitten oli suo, kuokka ja Elomo. Sitten oli syvempi suo, ja sitten heiluivat Elomo sekä kuokka. Suolla alettiin taas monottaa. PS Onko isukillasi paljonkin rahaa? No ehkä sitten pääset mukaan.
TPS oli selkeästi kauden 2014-15 surkeimmin odotuksiinsa nähden menestynyt joukkue ja pahin alisuorittaja. Piste. Turussa tehtiin virheitä oikeastaan joka tasolla, ja jälki oli sen mukaista. Vain pieni ryhtiliike loppumetreillä piti joukkueen tipahtamasta sarjajumboksi.
Paljon muutoksia, paljon kauniita ja päättäväisiä sanoja. Ehkä kaikki vihdoin muuttuu? Vai onko tämä kuultu joskus aiemminkin?
Joukkueen kokoamisessa oltiin liian optimistisia. Loukkaantumisherkkien Lauri Tukosen ja Petteri Nummelinin varaan laskettiin liikaa. Niclas Luceniuksen ja kumppanien olisi pitänyt suorittaa tasaisesti kokonaisen kauden ajan. Joukkueen taso tipahti kärkiketjun jälkeen, ja ykkösmiesten ylipeluutus vain korosti sitä, kuinka paljon myös omissa soi kärkiketjun ollessa kentällä.
Ratkaisumiehet tekivät pisteitä, mutta myös takaiskumaalien määrät olivat karmeita. Eron jälkeen Radek Smolenakia moitittiin jopa pelaajille muuten lojaalia valmennusjohtoa myöten.
Kokonaisuutena joukkueen valmennuksen suhteen tehtiin todella suuria mokia. Ensin annettiin Kai Suikkasen aloittaa kausi, muttei vetää sitä loppuun. TPS monotti Suikkasen, vaikka kausi oli tuossa vaiheessa kaukana menetetystä. Voittoja oli irronnut tasaisesti kotona, eikä kärki ollut järkyttävän kaukana.
Miika Elomo tuli alunperinkin liian isoihin saappaisiin. Se, mikä Elomolla oli valmentajana muhimassa, ei ainakaan tuottanut askelta eteenpäin tämän visiitin aikana.
Lopputuloksena oli paljon muutoksia koko organisaatiossa. Myös Ari Vuoren aika tuli päätökseen. Uusina kasvoina organisaatioon tulivat Mika Eskola, Antero Niittymäki ja kumppanit. Ensi kaudella joukkueessa on uskottava päävalmentaja.
Paljon muutoksia, paljon kauniita ja päättäväisiä sanoja. Ehkä kaikki vihdoin muuttuu? Vai onko tämä kuultu joskus aiemminkin?
Kun aika mennä on, TPS 2014-15. Valopilkuksi jäivät yksittäiset nuorten pelaajien ensiesiintymiset, synkimmäksi yksityiskohdaksi revityt kausikortit ja suuri määrä pettyneitä kannattajia.
Keskiaukeaman poika: Mikko Rantanen
Mikko Rantasen ensimmäinen kokonainen kausi TPS:ssä ei jää mieleen kaikkein kuumimpana läpimurtona Liigan historiassa. Rantasta muistetaan kuitenkin lämmöllä Turussa nyt ja jatkossa. Alkukaudesta nuorukainen sai ihmeen vähän peliaikaa etenkin ylivoimalla, mutta viimeistään nuorten MM-kisoissa tehty jäätävä suoritus sai TPS-valmennuksenkin päät kääntymään. Rantanen varataan ensi kesän NHL-varaustilaisuudessa aikaisin, jonka jälkeen turkulaisilla on tästä kaudesta ainakin jotain mukavaa muisteltavaa.
Ohhoh!
Ai Pelicansilla pelasi kauden aikana 45 eri pelaajaa? TPS:llä heitä pelasi 47. Entäs se yleisö sitten, joukkuehan sukelsi? Yleisöä kävi kotiotteluissa silti ilmoitetusti yli 5450 per peli. Rakastaaksesi häntä myötä- ja vastoinkäymisissä...
Seksi-wau! Tiesitkö tämän?
Maalitykki Radek Smolenak on nyt pelannut neljänä kautena Liigassa. Niistä neljänä Smolenak on lopettanut kauden eri seurassa kun on aloittanut. Noh, ehkä viides kerta toden sanoo.
Lämmöllä muistaen, Vaasan Sport 2014-15
Onko urasi laskussa? Sport auttaa! Tule kansainväliseen (lue: Suomi ja USA) ja Liiga-hylkiöiden muodostamaan muukalaislegioonaan aiheuttamaan yleistä pahennusta Liiga-piireissä. PS Italian ja Puolan pistekärjet, soitelkaa.
Sarjan peränpitäjä Sport ei ihan onnistunut sen virallisissa tavoitteissaan. Samaan aikaan kaikki tiesivät, että kunniallinen kausi ilman sukeltamisia, skandaalierottamisia ja 20 ottelun tappioputkia olisi ihan oikeasti kunniallinen saavutus.
Sport ei kaatunut saappaat jalassa, koska se oikeastaan ei kaatunutkaan, vaan korkeintaan hieman nojaili punaisessa paidassaan.
Sport ei kaatunut saappaat jalassa, koska se oikeastaan ei kaatunutkaan, vaan korkeintaan hieman nojaili punaisessa paidassaan.
Sport oli monella tapaa positiivinen yllätys. Seitsemän ja kahdeksan ottelun tappioputket olivat liikaa. Hetken ajan ilmassa oli jopa farssin aineksia, koska Tomek Valtonen kävi hyvin taisteltujen (mutta niukasti hävittyjen) ottelujen jälkeen yllättävän kuumana ja joukkueeseen alettiin pian vaihdella pelaajia.
Onneksi se vain näytti pahalta. Valtosen määrätietoinen pelikirja piti ja sopi juuri tähän joukkueeseen. Pelaajiston sitoutuminen kovalla työllä alkoi kantaa loka-marraskuun vaihteessa hedelmää tosissaan. Joukkue otti tilaa niin kaukalossa kuin sarjataulukossa. Yhdessä vaiheessa Sport hävisi kolmestatoista peräkkäisestä ottelustaan varsinaisella peliajalla vain kolme.
Kaiken tämän keskellä Sportilla oli muutama aika uskottava selitys vaikeuksilleen. Ensin lähti Petteri Lindbohm ja sitten kesken kauden Niko Peltola. Kaksi runkopelaajaa, joiden mukanaolo läpi kauden olisi auttanut selkärankaa paljon vahvemmaksi. Myös Lassi Kokkala, Miko Malkamäki ja Samuli Kivimäki olisivat täyden kauden pelatessaan tsempanneet joukkueen tasoa hauiksen verran.
Lämmöllä muistaen, Vaasan Sport 2014-15. Ensi vuonna odotukset ovat kovemmat, mutta syystäkin!
Keskiaukeaman poika: Charles Bertrand
Kukapa olisi uskonut, että Charles Bertrandilla on kauden päättyessä reippaasti yli 40 pistettä? Bertrand oli joukkueensa ehdoton valopilkku. Hyvän tulokaskauden 2011-12 jälkeen uransa hetkelliseen laskusuhdanteeseen saanut Bertrand voi olla ylpeä myös siitä, että pisteet jakautuivat hyvin tasaisesti läpi kauden.
Ohhoh!
Ensi kauden Sport-hyökkääjä Otto Karvinen on tämän kauden jäähykuningas (toim. huom. kauden ollessa kesken) 173 minuutilla. Kakkosena on Sportin Mike Brennan 129 minuutilla.
Myös tehotilastoissa Sportista löytyy kärkeä, tosin enimmäkseen vastakkaisesta päästä. Erik Riskan tehotilaston -21 on Liigan heikoin (sama kuin Ryan Laschilla). Sportissa oli kaksi pelaajaa, Mikko Pukka ja neljä peliä pelannut Robin Salo, joiden tehotilasto on plussan puolella.
Seksi-wau! Tiesitkö tämän?
Hyvälle suoritukselle antaa perspektiiviä se, että Liigan edellinen nousijajoukkue KalPa keräsi paluukaudellaan 2005-06 yli 20 pistettä vähemmän (32). Otteluita pelattiin tuolloin 56, mutta kolmen pisteen voitot ja jatkoaikatappiot olivat jo käytössä.