Vuoden 2016 viimeinen viikko vedettiin joulupuurojen ja -kinkkujen päälle tiiviiseen tahtiin. Joulutauolla ei ehditty lihoa, sillä kertynyttä energiaa käytettiin jo tapaninpäivän kiivaaseen kierrokseen.
Joulun ympärillä nähtiin myös pelaajaliikennettä. KooKoo paikkasi takalinjojaan Niko Tuhkasen loppukauden kestävällä hankinnalla ja Miikka Heikkilän lyhyellä lainalla. Tappara hankki itse Charles Linglet'n.
Jypin uusi hankinta Michel Miklik räjäytti heti pankin ensimmäisissä peleissään. Vaasalaiset tekivät sopimukset Aleksi Ainalin ja Jesse Paukun kanssa, kun taas Ilves hankki riveihinsä Joona Kunnaksen.
Porissa vaihtui vuodenvaihteessa valta, kun Jukka Hirsimäen ajasta siirryttiin Eeva Perttulan toimitusjohtajuuteen. Vaasassa taas nähtiin erikoinen episodi, kun ulosajettu Erik Riska palasikin kentälle ottelun lopussa.
Joulutauon harjoittelukielto sai Kiekkoareenan raportoimana arvostelua Lukon päävalmentaja Kari Heikkilältä. Hänen kommenttiensa puolelle asettui myös Ilta-Sanomien haastattelema Hannu Jortikka.
Vuoden ensimmäisiin kysymyksiin ja väitteisiin vastaavat Vinski Virtanen, Leo Runsas ja päätoimittaja Antti Wennström.
Kari Heikkilä kritisoi joulutauon harjoittelukieltoa ja Hannu Jortikka komppasi. Onko kritiikki mielestäsi perusteltua?
Wennström: Kritiikki ei ole hyvin perusteltua. Se oli pikemminkin turhaa ja laskelmoitua pullistelua.
Ensinnäkin kokonaisuutena kyseessä on enemmän kokeneen Heikkilän pienen sortin mediatempaus kuin viimeisen päälle viety kriittinen kehitysehdotus. Liigan peränpitäjää täydellä tarmolla koutsaava Heikkilä pistelee sen takia, että hänestä täysi taistelutahto Lukon kauden pelastamiseen.
Ottakaa asia esille silloin kun seuraavaa "tessiä" neuvotellaan.
Viimeksi vastaava tempaus nähtiin kun Heikkilä otti vastuun Ilveksestä. Silloin hän kritisoi fyysisestä valmennuksesta vastannutta henkilöä. Näistä syntyy mielikuva kaiken laittamisesta likoon.
Toisekseen perustelu on melko hatara ottaen huomioon tauon pituuden. Peruskunto ja kuviot hiotaan kuntoon kesästä lähtien paljon pidemmän ajanjakson aikana. Ei muutaman päivän paussilla ole mitään käytännön merkitystä kauden kannalta.
Kolmannekseen joulutauko ole lainkaan oikea aika kritisoida kyseistä kieltoa; niin ajankohtaiselta kuin se muka tuntuukin. Työehtosopimus on nimensä mukaisesti sopimus. Siis kahden osapuolen - seurojen ja pelaajien - yhdessä sopima juttu.
Ottakaa asia esille silloin kun seuraavaa "tessiä" neuvotellaan. Olettaen vieläpä niin, että Heikkilän, Jortikan ja Koe-eläinpuiston hiihtäjämestari Antsa Halosen lisäksi löytyisi vielä muita, jotka oikeasti edes kannattaisivat ehdotusta jouluharjoittelusta.
TPS:n maalivahtiduo on pelannut hyvän kauden melko tasaisilla pelimäärillä. Väite: Aleksandar Georgijev on pudotuspelien alkaessa TPS:n ykkösvahti.
Virtanen: Ei ole. TPS:n veskaritandemin keskinäinen voimasuhde on todella tasainen, mutta maalivahtiluotsi Fredrik Norrenalla ja muulla valmennuksella on ollut aavistuksen verran enemmän luottoa kaksi vuotta Georgijevia vanhempaan Oskari Setäseen.
TPS laittaa ratkaisuotteluun maaliin Setäsen
Setänen on aloittanut muutaman pelin Georgijevia enemmän, ja venäläisen huipputilastot selittyvät osaksi sillä, että hän on ollut tolppien välissä helpompia joukkueita vastaan. Torjuntamäärät ja päästettyjen maalien keskiarvo ovat pysyneet pieninä peliminuutit huomioiden. Voittoprosentti on vakuuttavasti 76, mutta sekä Georgijevin että Setäsen on myös kiittäminen Henrik Tallinderin johtamaa puolustusta.
Setänen käytti viime keväänä Teemu Lassilan pitkän pelikiellon ansiosta siunaantuneen tilaisuuden Georgijevin nenän edestä, ja ilman Setäsen loukkaantumista Palloseura olisi hyvin todennäköisesti lähtenyt tuolloin pudotuspeleihin Lassilan syrjäyttäneellä Setäsellä.
Georgijev on Setästä teknisesti parempi maalivahti, ja sen on Setänen itsekin myöntänyt. Jälkimmäisen akrobaattinen ja hyökkääjiä haastava torjuntatyyli ei ole oppikirjasta, mutta TPS-valmennus luottaa aktiiviseen ja hyvin liikkuvaan Setäseen. Jos pudotuspelisarja on katkolla ja peluutus on ollut siihen saakka tasaista, TPS laittaa ratkaisuotteluun maaliin Setäsen.
HPK aloitti kevätpuolenkin loistavasti kolmella voitolla kolmesta ottelusta. Joko Pallokerho pitää ottaa tosissaan?
Wennström: Pronssilta haisee!
Vakavasti ottaen Hämeenlinnassa on nyt erittäin positiivinen pöhinä kiekossa. Joukkue pelaa kokonaisuutena erittäin tiivistä ja aktiivista kiekkoa, joka tuottaa pelistä toiseen mukavan määrän maalipaikkoja. Viime viikolla näistä tuli lisäksi runsaasti osumia, siinä missä viime vuoden puolella oli niukempimaalisia jaksoja.
taivas on rajana, kunhan vaan Tappara ei satu heti vastaan.
Tärkeintä on nostaa se, ettei kyseessä ole mikään kupla. Kerhon pelaaminen on modernia ja joukkue hallitsee kiekkoa enemmän kuin vastustajansa. Tilanteita ennakoidaan ja tunnistetaan hyvin, mikä tekee pelaamisesta hyvin rytmitettyä ja puolustusvalmista. HPK pyrkii kääntämään peliä nopeasti, mutta pelaa viiveellä jos tilanne niin vaatii. Pelinopeus pysyy kovana.
Jos sen päälle vielä jokaisen pelaajan otteet olisivat yhtä ennakkoluulottomia kuin Teemu Turusella, olisivat pullat entistä paremmin uunissa. Mathias Porseland on myös nyt sellaisissa liekeissä, joita ei ole nähty sitten Craig Schiran parhaiden hetkien sekä...Porselandin parhaan aiemman kauden.
On tietysti aikaista vielä puhua pudotuspeleistä. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan mitään sellaista konkreettista uhkaa, joka hidastaisi tahtia niin paljon, ettei HPK selviäisi pudotuspeleihin. Siellä sitten taivas on rajana, kunhan vaan Tappara ei satu heti vastaan.
Kokonaan toinen juttu on nimittäin se, että Lukon, Kärppien ja JYPin taaperrettua kukin vuorollaan ovat voimasuhteet nyt hyvin paljon laajemmalla. Tappara on selkeä mestarisuosikki numero yksi, mutta heidän lisäkseen finalisti voi tällä kertaa tulla vähän mistä maakunnasta tahansa. Pakka on mukavan levällään, ja se on osittain Liigassa myös haisteltu, kun pieniä ja isompiakaan vahvistuksia ei ole pelätty nyt hankkia. Nyt jos joskus maakunnista tuulee!
Liigassa nähtiin jutun alussa lueteltuja hankintoja. Mitä näkemyksiä nostaisit heistä esiin?
Runsas: Ihan ensimmäiseksi on pakko nostaa Miklikin huikea sisääntulo esiin. JYP hankki miehen tuomaan lisää tehoja peliinsä ja mies totisesti vastasi huutoon. Neljä maalia kahdessa pelissä on komea saavutus kelle hyvänsä.
Miklik oli pelannut jo kolmessa eri joukkueessa tällä kaudella ja HC Kosicessa Slovakian Extraligassa sekä SHK 37 Piestanyssä Slovakian kolmannella sarjatasolla oli syntynyt kovaa jälkeä. Tšekin Extraligan HC Kometa Brnossa sen sijaan hän jäi nollille, joten lähtökohdat olivat epävarmat.
Miklikin lisäksi toinen pisteiden takomisen kannalta mielenkiintoinen tapaus on Sportiin tullut Paukku. Mies iski Jokipojissa Mestiksessä komeat 26 pistettä 28 peliin ja yhden ottelun HPK-lainallaan kaksi maalia yhteen peliin. Paukusta voi kehittyä vielä vaikka mitä. Myös Ainali on mielenkiintoinen tapaus. Pisteitä on syntynyt Suomen juniorisarjoissa hyvin, mutta miten käy aikuisten peleissä?
Tampereella nähtiin kaksi hyvin erityyppistä hankintaa. Tapparan Linglet on kokenut kehäkettu, joka on pystynyt pistetehtailuun sarjassa ja maassa jos toisessakin. Miehestä tulee varmasti olemaan iso apu kirvesrinnoille vielä pitkälle kevääseen.
Ilveksen Kunnas sen sijaan on tuntemattomampi tuttavuus pelattuaan viisi viime kautta Pohjois-Amerikassa. Kissapedot ovat kärsineet pitkin kautta jatkuvista loukkaantumisista, joten Kunnas tulee tuomaan kilpailutilannetta ja kovuutta nuoreen puolustukseen. Mies on kuitenkin täysin kirjoittamaton kortti aikuisten peleissä.
Tapparasta Kouvolaan siirtyneet Tuhkanen ja Heikkilä ovat varmasti mahdollisuudesta mielissään. Kumpikin on jäänyt Tampereella pieneen rooliin, joten peliaika Kouvolassa tulee tarpeeseen. Ratkaisussa voittivat kaikki osapuolet.
Viikon pelaaja: Michel Miklik, JYP
Kaksi peliä, neljä maalia. Mitä muuta pitää sanoa pelaajasta, joka näyttää heti sytyttävän tehottoman joukkueensa voittavaksi dynamoksi? Näillä otteilla nousee kevään seuratuimpien pelaajien joukkoon.
Viikon Twitaatti:
Miklikillä toinen peli #JYPliiga:ssa ja varmaan ens pelissä jo JYPin kultakypärä. #liiga
— Laura Purontakanen (@LPurontakanen) 30. joulukuuta 2016