Lukon välitodistukset, syksy 2014

LIIGA / Artikkeli
Ville Niemisellä ja Lukolla on vielä pitkä matka poljettavana.
Kuva © Mikko Pylkkö mikko.pylkko@jatkoaika.com
Rauman Lukon syyskautta voi tarkastella kahdesta tulokulmasta. Se vähemmän mairitteleva katsontakanta on, että raumalaiset ovat hävinneet varsinaisen peliajan jälkeen pelaamistaan kolmestatoista ottelusta kymmenen. Positiivisesta näkökulmasta katsoen Lukko on jäänyt vain viisi kertaa kokonaan ilman pisteitä. Pelaajien suoritustaso vaihteli syyskaudella vähintäänkin yhtä värikkäästi lähes jokaisella.

Maalivahdit

RYAN ZAPOLSKI

Jenkkivahti lähti kauteen selkeän ykkösvahdin asemassa ja pitää valtikkaa edelleen. Ei ole kuitenkaan ollut kuin ajoittain varmuuden perikuva, jota totuttiin viime keväänä näkemään. Pelaamisen perustaso on hyvä, eikä taso heilahtele otteluiden välillä tai sisällä merkittävästi. Mutta ei ole pystynyt pelastamaan Lukolle haamutorjuntojen kautta lisää pisteitä. Täytyy terästäytyä, jotta pitää itsensä ykkösmaalivahtina ja Lukon haaveet mestaruudesta elossa.

OSKARI SETÄNEN

Kauden alussa oli vaikeuksissa ja helppoja osumia meni selän taakse liikaa, mutta sai Mestis-vierailujen ja CHL-kaukaloiden kautta vastuuta ja hyvien otteiden ansiosta oman itsevarmuutensa takaisin. Jos tämän kaltaiset otteet jatkuvat, on Setäselle luvassa myös jatkossa vastuuta maalinsuulla. Voi parhaimmillaan napata jopa ykkösveskarin paikan itselleen. 

Puolustajat

ILKKA MIKKOLA

Viime kaudella jopa puolustajien pistepörssin voitosta taistellut Mikkola on ollut tehojen osalta hiljaisempi. On kuitenkin ollut puolustuspään johtaja muilla avuilla, jota häneltä ensisijaisesti odotetaankin. Edelleen takuuvarma vaihtoehto tilanteeseen kuin tilanteeseen. Tasaista pelaamista ilman suurempia hienouksia. 

MIKKO KOUSA

Tuli Raumalle Leijonien päävalmentajan Kari Jalosen suosituksesta, kun aiemmin hankittu Jyrki Välivaara joutui lopettamaan pelaajauransa. Voisi jopa sanoa, että onni onnettomuudessa. Vaikka onkin ajoittain omissa vaikeuksissa, on selvinnyt velvoitteistaan kunnialla. Hyökkäyspäässä vaarallinen, uskaltaa laukoa kun on paikka.

HENRIK FORSBERG

Päävalmentaja Risto Dufva halusi hänet entisenä alaisenaan Raumalle ja on ylittänyt odotukset. "Paisuntapakiksi" hankittu puolustaja on vallannut itselleen paikan vakiokuusikosta vastoin odotuksia, pelaten periksiantamatonta ja viimeiseen asti taistelevaa puolustuspeliä. Syyllistyy ajoittain kiekollisena ratkaisuihin, joita voisi odottaa enemmän hänen sukunimikaimoilta Peteriltä ja Filipiltä. Pysyessään lestissään on vahvoilla peliajan suhteen myös jatkossa.

JUHO TOMMILA

Kärsi loukkaantumisesta, joka verotti nuoren puolustajan parasta tuntumaa pelaamiseen. On pikkuhiljaa päässyt paremmin kiinni peliin. Ei ole enää fyysisesti niin helposti horjutettavissa, kuin menneellä kaudella. Jos uskaltaa jatkossakin pelata siten, miten on aina pelannut, tulosta tulee väistämättä.

JANNE NISKALA

Palasi kotiin vuosikymmenen reissaamisen jälkeen. Alkukaudesta otteissa näkyi liika kireys ja jännittäminen eikä tulosta tahtonut tulla. On kuitenkin karistanut pahimman stressaamisen pois harteiltaan ja on ollut merkittävä pala Lukon ylivoimapeliä. Kolmenkymmenen pisteen kausivauhdissa.

ANTTI JAATINEN

Takana rikkonainen syksy loukkaantumisten ja vähäisen peliajan vuoksi. Joutuu taistelemaan myös keväällä tosissaan paikasta pelaavien puolustajien joukkoon.

JESSE VIRTANEN

Ottanut jälleen askeleita eteenpäin. Mennyt fysiikan suhteen eteenpäin, pelaa rohkeasti kiekon kanssa. Uran paras kausi miesten tasolla on käsillä niin tehollisesti kuin pelillisesti.

HARRI TIKKANEN

Jäänyt tehollisesti jälkeen, mutta vastaavasti ollut puolustuspäässä aiempaa parempi, vaikka ei edelleenkään pärjää fyysisissä väännöissä kovin hyvin. Ylivoimavastuu vähentynyt, kun kiekollista taitoa on puolustuksessa muutenkin. Plus-miinus-tilaston kärki omassa joukkueessaan.

HYÖKKÄÄJÄT

AARON GAGNON

Ykkössentterin ruutu on vastuullisesti niitä suurimpia kiekkojoukkueessa. Hoitanut sitä varsin kunniakkaasti suurella peliajalla. Kolikon kääntöpuolena on ollut omiin menneet maalit miehen ollessa kentällä. Vielä alkukaudesta ylivoimatehokkuus oli korkealla tasolla. Kova pelitahti ehkä hieman vaikutti hyökkääjän tekemisiin, ja sitä kautta parannettavaa jäi kevätkaudeksi.

VILLE VAHALAHTI

Vahalahti on jatkanut siitä, mihin viime kaudella Raumalla jo totuttiin. Ykkösketjun laitahyökkääjänä peliaikaa tulee tilanteessa kuin tilanteessa. Gagnonin tapaan oli alkukaudella maaginen ylivoimapelissä, mutta syksyn pimeinä iltoina on näkynyt mukavoitumista. Hyökkääjä toimii pääasiassa pelin tekijänä ylivoimalla, mutta kiekon liike sekä kuvioiden samanlaisuus ovat antaneet vastustajille mainiot eväät hyvän ylivoimapelin tuhoamiseen. Teholukema myös pakkasen puolella, joka aina verottaa arvosanaa.

JANNE LAHTI

Lahden syksyn aloitus oli kohtalainen, mutta ei mitään hirmutekoja ykkösketjussa. Ikävä loukkaantuminen vei kuitenkin miehen toipilaaksi pariksi kuukaudeksi, joten syyskauden pelimäärä jäi hieman päälle kymmenen. Ehti pelaamaan muutaman pelin ennen joulutaukoa, ja pystyi omalla työllään elävöittämään koko ykkösketjun peliä. Valmennuksella on kovat odotukset Lahdesta, kun kevätkausi käynnistyy.

JERRY AHTOLA

Ahtolalle tarjoutui ykkösketjun rooli Lahden loukkaantumisen myötä. Pelasi Gagnonin ketjussa syksyn aikana paljon, mutta ei päässyt oikein missään vaiheessa samalle aaltopituudelle ketjun kahden muun pelaajan kanssa. Lahden palattua kokoonpanoon uusi vanha pelipaikka löytyi kolmosketjusta. Ollut jo vuosia ennemminkin kevään pelaaja. Mennyt syksy tukee edelleen tätä väitettä.

TONI KOIVISTO

Koiviston pistemäärä on vain puolet pelattuihin otteluihin nähden. Ja se on liian vähän kakkosketjun pelaajalle. Kaikki vika ei kuitenkaan ole laitahyökkääjän, vaan ketjun keskushyökkääjän peli vaikuttaa oleellisesti koko ketjun tekemiseen. Nopeutensa puolesta pystyy aiheuttamaan paljon harmia vastustajien puolustajille. Tehottomuus oli myös Koiviston vaivana syyskaudella. Pystyy halutessaan parempaan.

HENRIK KOIVISTO

Nuorempi Koivisto sai itselleen hieman yllättäen joukkueen kakkossentterin roolin. Paikka osoittautui aika vaativaksi, ja nuorukaisen peliaika jäikin kymmenen minuutin suuruusluokkaan. Sitkeä opettelu ja harjoittelu tuotti kuitenkin tulosta ja Koivisto esitti juuri ennen joulutaukoa parasta peliään Lukon pelipaidassa.

TEEMU NURMI

Nurmen kohdalla voidaan todeta, että sitä saa mitä tilaa. Vastuuta on tullut myös ylivoimalla, eikä ollenkaan turhaan. Nurmi on parhaimmillaan lähellä vastustajan maalia. Valmennuksen luottomies jo vuosia, joka saa peliaikaa niin ali- kuin ylivoimillakin.

JESPER PIITULAINEN

Odotukset ja teot eivät ole kohdanneet Piitulaisen osalta. Pienikokoinen mutta taitava ja röyhkeä hyökkääjä on tuskaillut maaliteon kanssa koko syyskauden. Paikkoja on ollut paljon, mutta vain kerran on verkko heilunut osuman merkiksi. Tehottomuus ja huono teholukema ovat tiputtanut peliajan alle kymmenen minuutin. Paljon on parannettavaa kevätkaudella. Jos muut hyökkääjät ovat terveinä, pelipaikkakin voi olla kortilla.

JONNE VIRTANEN

Isomman Virtasen roolina on ollut käytännössä nelosketjun sentteri. Jalka ei liiku ihan nopeimpien virkaveljien tahdissa, mutta keskushyökkääjä on hoitanut tonttinsa varsin mallikkaasti. Lisäksi tehopisteet lupaavat ellei ihan omaa ennätystä, niin ainakin lähelle sitä ollaan menossa.

OLAVI VAUHKONEN

Vauhkonen saapui Raumalle isomman roolin perässä. Vastuuta onkin tullut, ja sitä kautta myös tehoja. Laukaus on kova ja tarkka, ja sitä voisi kevätkaudella käyttää enemmänkin.

FILIP RISKA

Riska on päävalmentajan luottoratsu ja hyvin on keskushyökkääjä roolinsa hoitanut. Alivoiman ykkösmies ja vastustajien tehoketjujen eliminointi kuuluvat Riskan rooleihin.

OLLI SIPILÄINEN

Sipiläinen täydentää mainiosti Riskan ketjun toista laitaa. Tekeminen on kokemuksen myötä rutinoitunut varsin vakiolle tasolle, eikä miehen kohdalla nähdä juurikaan ailahtelua pitkän kauden aikana.

VILLE NIEMINEN

Stanley Cup-voittaja sanoi tulleessaan Raumalle, että nautitaan runkosarjasta. Ja ollaan sitten kovia, kun kevään pudotuspelit alkavat. Tähän asti homma on mennyt juuri Niemisen kuvaamalla tavalla.

Eetu Koski ja Toni Suuronen ovat pelanneet niin vähän, että arvioiminen ei ole järkevää. Joni Nikko on pahan loukkantumisen takia huilannut koko syyskauden.

» Lähetä palautetta toimitukselle