Leijonat on taktisesti kovan paikan edessä. Kanada-peli osoitti, että Suomi ei pystynyt kovassa pelitemmossa luomaan riittävän laadukasta hyökkäyspeliä.

Emil Hansson www.HanssonsPhoto.net

Kuinka Leijonat vastaa vauhtilätkään?

Voiko Leijonat päihittää Yhdysvallat pelaamalla kovatempoista, nopeaa kiekkokontrollijääkiekkoa? Kanada-ottelu ei antanut hyviä viitteitä.

Liian hidasta. Liian passiivista. Liian vähän tunnetta.

Muun muassa tällä tavalla on Leijonien pelaamista arvosteltu turnauksen alussa. Sittemmin Lauri Marjamäki valmennustiimeineen on saanut aktiivisen leijonajoukkueen esiin. Norja-, Sveitsi- ja Kanada-ottelut olivat Suomelta aktiivista ja rohkeaa jääkiekkoa.

Kylmä totuus nopeasta kiekkokontrollijääkiekosta Suomen tasoisella pelaajamateriaalilla nähtiin Kanadaa vastaan. Jos joukkueiden pelitavoissa ei ole merkittävää eroa, paremman pelaajamateriaalin ja maalivahdin joukkue voittaa.

Niin myös kävi. Suomi pyrki pelaamaan aktiivista, kovatempoista kiekkokontrollipeliä, mutta Kanada osasi sen paremmin ja voitti ilman vaikeuksia.

Suomi paineisti, mutta Kanadan puolustajat lähinnä leikittelivät paineen alta pois. Suomi hyökkäsi pääsääntöisesti kahdella rytmillä eli nopeasti tai nopealla kontrollilähdöllä. Hitaat viivelähdöt olivat vähissä.

Toki Kanada paineisti, mikä osaltaan hieman muutti pelin rytmittämistä omalla alueella, mutta paikkoja myös hitaille lähdöille oli. Niitä vain ei käytetty.

Leijonat hyökkäsi repaleisilla viisikoilla ja pyrki pitämään temmon kovana. Leijonat ei onnistunut luomaan riittävästi laadukkaita hyökkäyksiä ja pitkiä kulmapelejä. Kanada sen sijaan huomattavasti paremman pelaajamateriaalinsa turvin pystyi kovassa pelitemmossa hyökkäämään laadukkaasti ja vaarallisesti.

Muuttaako Suomi pelaamistaan?

Marjamäki valmennustiimeineen on pahan kysymyksen edessä: kuinka Leijonat pärjää vauhtilätkässä? Torstain puolivälierässä vastaan astuu Yhdysvallat, joka yhtälailla pelaa kovatempoista, suoraviivaista ja nopeaa jääkiekkoa, kuten Kanada.

Marjamäki totesi Kanada-ottelun jälkeen, että ottelu oli hyvä opetus joukkueelle. Mitä johtopäätöksiä opetuksesta tehdään? Uskotaanko, että Yhdysvallat on kaadettavissa tempolätkällä?

Toki aina on mahdollisuus vetäytyä kuoreen, puolustaa tiiviisti ja toivoa parasta. Kilpikonnapuolustukseen vetäytyminen on aina yksi vaihtoehto, kun pelataan ratkaisupelejä paras yhdestä. Silloin sattuman, hyvän päivän ja onnen osuus on suuri.

Siinä tapauksessa maalivahtipelin olisi onnistuttava täydellisesti, erikoistilanteiden oltava timanttia ja maalinteon tehokkuuden huipputasoa. Suomen aikaisempia otteluita tarkastelemalla mikään edellämainituista ei ole varsinaisesti loistanut.

Mitä Lauri Marjamäki oppi Kanada-ottelusta ja miten se näkyy kentällä Yhdysvaltoja vastaan?

Emil Hansson www.HanssonsPhoto.net

Kiekollisen pelin kannalta kilpikonnapuolustus tarkottaisi suurta määrää siirtokiekkoja etenkin omalla alueella. Hyökkäyssiniviiva pystyttäisiin ylittämään kiekon kanssa suhteellisen usein, mutta hyökkäykset olisivat vähissä. Maalipaikkojen osalta suurin toivo olisi ylivoimapelissä.

Tai sitten vaihtoehtona on kiekkokontrolli ja pelin temmon hidastaminen eli ikään kuin paluu "tylsään, passiiviseen ja hitaaseen". Se vaatisi äärimmäistä sitoutumista ja malttia joukkueelta. Jokainen tilanne omalla alueella tulisi tunnistaa äärimmäisen hyvin: milloin lähdetään nopeasti ja milloin otetaan viivelähtö?

Keskialueella pelin ja viisikon tulisi lähteä kiihtymään kohti vastustajan päätyä, jotta päätykiekoille ehdittäisiin ja kulmapeli saataisiin käyntiin.

Illan kamppailussa pelillisesti isoon rooliin nousee se, että kun Yhdysvaltojen viisikko menee vaihtoon, mitä Leijonat tekee. Lähteekö se nopealla kontrollilähdöllä, kuten Kanadaa vastaan, vai viivytteleekö se oman maalin takana samalla tappaen pelistä tempoa?

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös

Leijonien valmennus täydentyy Lauri Marjamäen entisellä kiistakumppanilla

MAAJOUKKUE | 28.6.2017 14:29
Suomen jääkiekkoliitto on julkaissut Leijonien ensi kauden apuvalmentajia. Lauri Marjamäen avuksi tulevat Tapparan urheilu- ja kehitysjohtaja Jussi Tapola sekä Kärppien liigajoukkueen päävalmentaja Mikko Manner. lue lisää

Suomen keskialueen trap − aggressiivisesta yltiöpassiiviseksi

MAAJOUKKUE | 27.5.2017 15:00
Riskittömyys ja passiivisuus olivat kantavia teemoja koko Leijonien kauden ajan. Kuinka se näkyi keskialueen puolustuspelissä? Kuinka keskialueen puolustuspeli on muuttunut muutaman vuoden sisällä Leijonissa? lue lisää

Säteri nousussa, Korpisalo ei

MAAJOUKKUE | 23.5.2017 14:00
NHL:ssä kakkosmaalivahtina pelaava Joonas Korpisalo sai tilaisuutensa Leijonien ykkösmaalivahtina. Nuorukainen ei kuitenkaan onnistunut näytönpaikassaan vaan menetti tonttinsa Harri Säterille, jonka ura saattaa kääntyä hyvien MM-kisojen myötä uuteen nousuun. lue lisää

Puolivälierävoitto pelasti Suomen MM-kisat − ja Marjamäen työpaikan

MAAJOUKKUE | 23.5.2017 13:00
Leijonat pelasi MM-kisoissa yhden kokonaisuutena onnistuneen pelin, jonka turvin joukkue eteni mitalipeleihin. Koska tulos on kelvollinen, saanee päävalmentaja jatkaa työtään, vaikka itse peli oli ajoittain jopa surkeaa. lue lisää

Ruotsi juhli, Suomi jäi mitaleitta − MM-kisojen yhteenveto videolla

MAAJOUKKUE | 23.5.2017 11:00
Pariisissa ja Kölnissä pelatut MM-kisat huipentuivat Kanadan ja Ruotsin väliseen finaaliin, jossa Tre Kronor vei pidemmän korren voittomaalikilpailussa. Jatkoajan Leijonia seuranneet toimittajat niputtivat yhteen koko kisamatkansa videon muodossa. lue lisää

Kommentit

Lisää artikkeleita