Kolme toivomusta: Mölyä katsomoon heinolalaiset

MESTIS / Artikkeli
Marko Tuomaisen ensimmäinen Mestis-kausi päävalmentajana on sujunut yllättävänkin hyvin.
Heinolan Peliitat lähti joulutauolle sijalta seitsemän. Alkukauden vaikeuksien, sekä joulukuun tappioputken myötä joukkue oli valahtaa ulos pudotuspeleihin oikeuttavilta paikoilta. Paljon jäi parannettavaa kevättä kohden.

Tälle kaudelle Heinolan Peliittojen peräsimeen hypänneen Marko Tuomaisen syksy on ollut kaksijakoinen. On nähty pitkiä voitto- sekä tappioputkia. Joukkue on onnistunut pelaamaan välillä todella tehokasta, mutta myös todella tehotonta jääkiekkoa.

Peliittojen yksi suurimmista pelillisistä ongelmista löytyy kokoonpanon vaihtuvuudesta. Yhteistyöseura Lahden Pelicansin loukkaantumisputki on sekoittanut pahasti myös heinolalaisjoukkueen rivejä, minkä takia lähes peliin kuin peliin joudutaan sorvaamaan uudet ketjulliset.

Heinolan Peliittojen toivomuslista keskittyy lähinnä samoihin kaavoihin, jota se on huutanut jo vuosia tai jopa vuosikausia.

1. Erikoistilannepelaamiseen tarkkuutta

Peliittojen tämän syksyn yhdeksi kompastuskiveksi on koitunut oma ylivoimapelaaminen. Kiekkoa pyöritellään välillä todella mallikkaasti, mutta lopullinen viimeistely päättyy yleensä joko todella vaaralliseen poikkisyöttöön tai puolustajan laukaukseen ensimmäistä miestä päin.

Tämä on yleensä avannut vastustajille ylivoimahyökkäyksiä, jotka ovatkin tällä kaudella olleet liiankin tehokkaita heinolalaisten mielessä. Tässä vaiheessa kautta Peliittojen verkkoon on isketty seitsemän alivoimamaalia, mikä on selkeästi eniten koko Mestis joukkueista.

Joukkueen alivoimapelaaminen on ollut sen sijaan tällä kaudella erittäin tehokasta. Peliittojen verkkoon onkin tehty koko Mestis joukkueista vähiten maaleja joukkueen kärsiessä rangaistuksia. Suurimmat ongelmat alivoiman aikana löytyy purkukiekkojen toimittamisessa pois alueelta.

Liian monet kerrat loistavan purkutilaisuuden koittaessa jäädään kiekon kanssa leikkimään omalle alueelle, jonka seurauksena vastustajien karvaajat saavat jälleen paineen Peliittojen alueelle.

2. Viisikkopuolustaminen

Alkukaudesta sekä varsinkin syyskauden viimeisen kuukauden aikana joukkueen verkkoon tehtiin luokattomat monta maalia ottelua kohden. Joukkueen yhteinen puolustaminen tuntui unohtuvan jatkuvasti, jonka seurauksena vastustajille avautui runsaasti ylivoimahyökkäyksiä.

Mikäli Heinolassa halutaan nähdä tänä keväänä pudotuspelikiekkoa tulee joukkueen alkaa puhaltamaan yhteen hiileen. Joukkueena hyökätään sekä puolustetaan, mutta riskejäkin saa ottaa.

Peliittojen pitäisi keskittyä myös omalla puolustusalueella selkeästi kovempaan karvauspelaamiseen. Välillä tuntuu että joukkue antaa liiankin helposti vastustajille tilaa liikutella kiekkoa, sekä luoda vaarallisia maalintekopaikkoja.

Christian Silfver on ollut Peliittojen puolustuksen tärkein palanen. Tasaisuutta kaivataan kuitenkin kevättä kohti mentäessä.
Kuva © Timo Savela

3. Meteliä katsomoon

Peliittojen syyskauden katsojamäärät olivat lähes poikkeuksetta alle 500 silmäparin. Tämä on ollut lähes todellinen fiasko, sillä joukkue pelaa viihdyttävintä kiekkoa vuosiin. Kuitenkaan se ei ole saanut heinolalaisia innostumaan kannustamaan omiaan.

Vaikka hallille päästäisiinkin paikalle, ollaan siellä kuin kirkossa. Onko se normaalia, että ottelun melskeessä ja vilinässä kuulee kaukalon toisella puolella räyhäävien valmentajien kommentit sanasta sanaa selkeästi? Ei ole.

Vuosia hallilla mekkalaa pitänyt rumpuryhmä on kadonnut lehtereiltä, eikä sitä kovin iloisesti otettu missään vaiheessa vastaan heinolalaisyleisön silmissä. Tälle porukalle ei ole kuitenkaan löytynyt minkäänlaista vastinetta. Enemmänkin tyydytään istumaan kädet puuskassa ja puhisemaan kiukusta mikäli oma joukkue ei pärjää.

Juuri sillä hetkellähän joukkue kaipaisi kipeästi kuudennetta kenttäpelaajaa avuksi, eikös vain heinolalaiset? Jos jokainen lähes 500 silmäparista laittaisivat käsiä yhteen yhdessä tuumin, hallissa olisi jo huomattavasti mukavempi tunnelma, joka varmasti sytyttäisi oman joukkueen vielä kovempiin suorituksiin.

Nyt esitänkin toiveen koko heinolalaisyleisölle. Kättä yhteen ja huutoa oman joukkueen puolesta. Ilman teidän apuanne joukkue ei tule näkemään pitkää kevättä!

» Lähetä palautetta toimitukselle