Kolme syytä: Jokipoikien myrskyisä kevätkausi päättyi haaksirikkoon pudotuspeleissä

MESTIS / Artikkeli
Jokipojat kompastui keväällä K-Vantaaseen.
Vielä syksyllä Mestiksen kärkisijoilla keikkunut Jokipojat mureni kauden mittaan hiljalleen palasiksi. Rajuja ylä- ja alamäkiä sisältänyt etappi ei päättynyt vielä runkosarjaan, mutta pettymys oli edessä heti pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella.

Vielä kauden puolivälissä vaikutti lähes varmalta, että Jokipojat selviytyy ilman ihmeitä pudotuspeleihin. Pelilliseen kriisiin joutunut joensuulaisjoukkue joutui kuitenkin taistella paikastaan auringossa aina runkosarjan viimeiseen kierrokseen asti. Puolivälierissä Kiekko-Vantaata vastaan tuli kuitenkin nopea lähtö laulukuoroon, sillä vantaalaiset veivät sarjan suoraan voitoin 4−0.

1) Loppukauden notkahdus

Joukkue ajautui tammi-helmikuussa 11 ottelun tappioputkeen. Rajua faktaa on myös se, että kauden 18 viimeisestä ottelusta tuli vain yksi voitto varsinaisella peliajalla. Jo marraskuun maajoukkuetauolla alkanut alakuloinen vire heikensi asemia sarjataulukossa sen verran, että jatkopaikka olisi vaatinut paljon enemmän sekä pistesarakkeessa että pelillisessä ilmeessä.

2) Valmentajapotkujen ajankohta

Puolitoista kautta hyvää työtä tehnyt Ari Aaltonen joutui lähtemään tappioputken aikana. Peli oli ilmeetöntä ja halutonta, lisäksi tehotonta. Jouni Varis joutui taistelemaan myös kelloa vastaan, sillä peli ei ehtinyt kehittyä hänen näköisekseen vain kuukaudessa, joka oli pelitahdiltaan erityisen tiukka. Varis kommentoikin, että pelitavan ajaminen vaatii 50 harjoitusta, ja nyt siihen oli käytössä vain murto-osa.

Varis ehti saamaan joukkueen peli-ilmeeseen ja -asenteeseen kohennusta lyhyessä ajassa, mutta pelkästään tällä ei ollut jakoa taistella erinomaisesti organisoitua K-Vantaata vastaan pudotuspeleissä.

3) Paras pistemies lähti, muut ailahtelivat

Syksyn ykköstykki Jesse Paukku sai vuodenvaihteessa liigasopimuksen, ja joukkueeseen jäi iso lovi. Runkosarjan pisteykkönen Lauri Huhdanpää pelasi mainion debyyttikauden, mutta tasaisuus otteista oli kaukana. Joonas Larinmaan tasaiset otteet ja kylmä viimeistely etenkin kevätkaudella oli kaunista katsottavaa, mutta hänellä meni iso osa loppukaudesta sivuun loukkaantumisten takia. Joukkueelta puuttui yksinkertaisuudessaan kliinisen varmat tuloksentekijät.

Muun muassa näiden tekijöiden myötä joukkueen ylivoimapeli ei asettunut uomiinsa missään vaiheessa kautta. Säännöllisemmät onnistumiset tulivat yksittäisissä ryppäissä, eikä tasaisesti ottelusta toiseen.

» Lähetä palautetta toimitukselle