Päivämäärä 8.4.1976 on painettu isoin kirjaimin kansainvälisen jääkiekon historian kirjoihin. Puola onnistui kaatamaan kotikisoissaan Katowicessa kansainvälistä jääkiekkoa ylivoimaisesti dominoineen punakoneena tunnetun Neuvostoliiton 6–4.
Yksittäisenä otteluna Puolan voitto on edelleen yksi koko jääkiekkohistorian merkittävimmistä ellei merkittävin yllätys.
Jättiläisen kaataminen jäi tuolloin laihaksi lohduksi Puolan pudottua kahdeksan joukkueen MM-kisoista seuraaviksi vuosiksi B-sarjaan. Sille tielleen Puola jäi. 70 ja 80-luvulla maa nousi kolme kertaa kahdeksan parhaan joukkoon pudoten aina takaisin B-sarjaan.
Jatkossa käynnit vain harvenivat. 90-luvulla maa selviytyi ainoastaan 1992 Prahan kisoihin, jolloin mukaan kelpuutettiin ensimmäistä kertaa 12 joukkuetta. Jälkimmäinen visiitti tapahtui myös laajennuksen ansioista. 2000-luvulle mentäessä kisat olivat jo paisuneet 16 maan kisoiksi.
2001 vuodesta lähtien aakkosista luovuttiin ja A-sarjan muuttuessa MM-kisoiksi. Entiset B, C ja D-sarjat korvattiin I, II ja III-divisioonilla.
Puola ponnisti Ranskassa 2001 pelatusta I-divisioonaturnauksesta vuoden 2002 Ruotsin MM-kisoihin. Mukana olivat maan NHL-supertähti Mariusz Czerkawski ja Kryztof Oliwa. Tällä kertaa Puolan olisi kuulunut pelillisillä ansioillaan säilyttää paikkansa.
Karsintasarjan kakkostila ei kuitenkaan riittänyt, koska viimeiseksi jälleen jääneelle Japanille myönnettiin Aasian edustajana kisapaikka myös 2003 Helsingin kisoihin.
Puolan arvokisamitalit on saavutettu kiekkohistorian jurakaudella. EM-hopeaa tuli 1929 ja 1931 vuoden kotikisoista, jolloin mitalit jaettiin MM-kisojen yhteydessä.
Odotettuja piristymisen merkkejä maan kiekkoilussa on viimeinkin nähtävissä. Puola on ollut lähivuosina kahteen otteeseen voiton päässä noususta. Unkarin IA-divisioonan MM-kisat alkoivat puolalaisten kannalta mainiosti.
Avausottelussa joukkue taipui niukasti Italialle johdettuaan ensin pitkään ottelua. Seuraavassa pelissä Puola yllätti kellistämällä turnauksen kovimmaksi ennakkosuosikiksi lukeutuneen Slovenian, ja joukkue oli hetken aikaa vahvasti mukana nousutaistelussa, mutta tappiot tasaisista peleistä Iso-Britannialle sekä Unkarille sysäsivät maan putoamistaisteluun.
Pettymyksiin tottuneet puolalaisfanit ovat odotuksissaan varovaisia. Nousua MM-tasolle toivotaan, mutta odotukset ovat varsin maltilliset.
− Nyt emme ainakaan nouse. Ehkä kolmen vuoden päästä korkeintaan. Ehkäpä vaihdamme valmentajaa. Ei ole pelkoa, että kohtaisimme Suomea lähivuosina. Suomi voittaisi varmaan 12–0, nauraa Danieliksi esittäytynyt puolalaiskannattaja tappioon päättyneen Unkari−Puola-pelin jälkeen.
Velkainen jääkiekkoliitto ja huonot olosuhteet menestyksen jarruna
Puolan harvoihin jääkiekkotoimittajiin kuuluva Piotr Chłystek ei piirrä maan tämän hetkisestä tilanteesta kovinkaan ruusuista kuvaa, vaikka maa on lähivuosina kolkutellut MM-kisojen porttia.
− Jääkiekon asema Puolassa on tällä hetkellä heikko johtuen jääkiekkoliiton talousvaikeuksista. Jääkiekkoliitto on velkaa joka puolelle. Sponsorit ja tukijat eivät ole kiinnostuneet divisioonatason kisoissa, siksi olisi tärkeää nousta MM-tasolle, Przegląd Sportowyn toimittaja Chlystek sanoo.
Maan pääsarja on heikko, hallit ovat huonoja, eikä niitä ole tarpeeksi. Pääkaupunki Varsovassa on vain yksi jäähalli. Montako teillä on siellä Helsingissä, Chlystek kysyy.
Jääkiekon asema oli aikoinaan Puolassa vankka, mutta ei enää. Lajin harrastamisen kalleus ei houkuttele tutustumaan lajin pariin. Syytä on haetaan jopa ilmastonmuutoksesta.
− Puola oli ennen jääkiekkomaa. Kesäisin pelattiin jalkapalloa ja talvet jääkiekkoa. Jääkiekkoa pelattiin joka paikassa, missä vain oli vähänkin jäätä. Laji on kallis. Varusteet ja pelaaminen on todella kallista, Chlystek sanoo.
Suomenkin kiekon asioista erittäin hyvin perillä oleva Chlystek on tyytyväinen maan uuteen päävalmentajaan, mutta epäilee yhteistyön katkeavan putoamisen sattuessa. Puolan kohtalo turnauksen lopussa on vaakalaudalla kuolemanottelussa Kazakstania vastaan.
− Hämmästyin, kun kuulin valmentajan tulevan Kanadasta. Ted Nolan palkattiin tänne kahden vuoden sopimuksella. Saimme hänet, koska hän ei vaadi paljon palkkaa. Hän sanoo Puolan maajoukkueen valmentamisen olevan hänen uransa isoin haaste.
− Tavoitteena oli nousta kahdessa vuodessa MM-kisoihin. Luulen, että sopimus puretaan, jos putoamme IB-divisioonaan. Hän on muuttanut paljon maamme kiekkoilukulttuuria etenkin harjoittelun osalta. Hän on opettanut, että on tärkeää ajatella muutakin kuin kiekkoa.
Kokenut NHL-luotsi onkin ensi töikseen ravisuttanut maan harjoittelukulttuuria. Tunnollisina työmyyrinä tunnetut puolalaiset ovat saaneet huomata elämää olevan hallin seinien ulkopuolellakin.
− Töitä pitää tehdä, mutta joskus liika työnteko on pahasta. Täällä on harjoiteltu 12 kuukautta vuodessa. Jos teet töitä 15 vuotta vain jääkiekon eteen, niin sinulla ei ole muuta elämää. Amerikassa pelaajat pelaavat kesäisin esimerkiksi baseballia ja jalkapalloa, Nolan muistuttaa.
Neuvostoliiton romahdus kuin kosto 1976 nöyryytyksestä
80-luvulla Puola oli ensimmäisten joukossa kärkkymässä A-sarjan MM-kisapaikkoja. Neuvostoliiton romahdus 1991 mutkisti Puolan ja monen muunkin joukkueen matkaa A-sarjaan.
Kappaleiksi revitystä jääkiekon jättiläisestä irtosi kilpailijoiksi muun muassa Latvia, Kazakstan, Valko-Venäjä ja Ukraina. Myös Tšekkoslovakian jakautuminen kahtia toi yhden kovan joukkueen lisää.
Uudet valtiot joutuivat aloittamaan jääkiekon alimmasta D-divisioonasta, josta kukin maa aina nousi vuorollaan sarjaporras kerrallaan kohti A-sarjaa. Puolaa ei pelastanut A-sarjan laajentuminen 1992 12:sta joukkueen sarjaksi, eikä edes 1998 suuri mullistus, jolloin kisoihin kelpuutettiin jo 16 maata.
Piipahdus 2002 kisoissa jäi harmittavasti vain yhden kauden ihmeeksi Japanin viedessä Puolan paikan Aasian kiintiöedustajana.
− Yksi merkittävä asia meille on ollut Neuvostoliiton hajoaminen. Saimme monta kovaa kilpailijaa. Vuonna 2002 olimme mukana Ruotsissa, mutta Japani sai kiintiöpaikan seuraaviin kisoihin, vaikka se jäi kisojen viimeiseksi ja me olimme sijalla 14, Chlystek harmittelee.
Nyt Puola joutuu jo vilkuilemaan peräpeileistä takaa tulevia Liettuaa ja Viroa, jotka ovat pystyneet kehittämään tasoaan. Puolan kehityksen polkiessa vuosikymmeniä käytännössä paikallaan, on takaa tullut jo ohi muun muassa Tanska, Unkari ja Slovenia. Iso-Britanniakin näyttää pyyhältävän lujaa ohi.
Seurajoukkuetoiminnan osalta saarivaltiossa ollaan jo paljon edellä, josta todisteena Nottingham Panthersin CHL-menestys. Puolan Cracowia Crakow oli ainoa ilman pisteitä jäänyt joukkue liigassa.
Mistä uudet Czerkawszkit ja Oliwat?
Puolan maajoukkueen tulevaisuus on epävakaalla pohjalla. Maajoukkueessa pelaavat samat pelaajat vuodesta toiseen. Uusia kykyjä ei ole juuri näköpiirissä. Puolan oma "Raimo Helminen", kaikkien aikojen kovin pistemies Leszek Laszkiewicz lopetti maajoukkueuransa kolme vuotta sitten. Krzysztof Zapalalla on tuskin enää kovin monta pelivuotta jäljellä.
Kaikki odotukset näyttävät kohdistuvan yhteen mieheen, Alan Lyszczarczykiin. Kanadan OHL-liigassa lupauksia herättävästi esiintyneestä parikymppisestä Lyszczarczykista odotetaan maajoukkueen seuraavaa johtotähteä, mutta muita lahjakkuuksia ei ole juuri näköpiirissä.
Entiset NHL-pelaajat Mariusz Czerkawski ja kovanyrkki Krzysztof Oliwa ovat maan tunnetuimmat pelaajatähdet. Nähtäväksi jää, tuleeko Lyszczarczykista Czerkawskin veroinen supertähti.
− Lyszczarczyk on meidän seuraava hyvä pelaajamme. Hänet tullaan todennäköisesti varaamaan ensi kesänä NHL:ään. Uskon, että hänestä tulee hyvä pelaaja vähintään AHL-liigaan tai hyvään Eurooppalaiseen sarjaan.
− Muuten näyttää hiljaiselta. Alle 18-vuotiaiden maajoukkueemme tyri juuri nousun AII-divisioonasta voitettuaan heikkotasoisen Viron vasta varsinaisen peliajan jälkeen, Chlystek harmittelee.
Kolme vuotta Latvian maajoukkuetta valmentanut Nolan on omissa arvioissaan hieman optimistisempi, vaikka ei olekaan ehtinyt perehtyä vielä pitkään Puolan kiekkoiluun.
− Meillä on joitakin nuoria pelaajia tulossa. Jos nuoret saisivat esikuvakseen oman puolalaisen Sidney Crosbyn ja seuraisivat esimerkkiä, niin täällä olisi edessä loistava tulevaisuus.