Kari Lehtonen ja kuulumisia Dallasista

NHL / Artikkeli
Kari Lehtonen on ollut Dallas Starsille jälleen äärimmäisen tärkeä pelaaja.
Kuva © Getty Images
Dallas Starsin kausi on alkanut ailahtelevasti. Jatkoaika haastatteli Kari Lehtosta Friscossa, Texasissa.

Ailahtelevasti kautensa aloittanut Dallas Stars ei ole onnistunut tavoitteidensa mukaisesti. Tätä mieltä on myös Kari Lehtonen, jota Jatkoaika haastatteli Texasissa 19. marraskuuta.

Miten kausi on lähtenyt käyntiin?

Kari Lehtonen: Aika vaikeaa on ollut. Tavanomaisesta poikkeavaa, en muista, koska viimeksi olisimme esittäneet näin ailahtelevaa peliä.

Tuntuu vähän, että kun minulla menee hyvin, joukkue ei saa tehtyä maaleja. Ja kun joukkue pelaa hyvin, niin minulla taas ei ole oma peli toiminut. Se on ollut vähän raskasta, mutta kautta on paljon jäljellä. Toivottavasti saamme muutettua joukkueen kurssia.

Joukkueella on ollut enemmän ongelmia kotona kuin vieraissa. Mistä tämä johtuu?

Olemme yrittäneet vähän kaikkea kotipeleissä. Yliyrittämistä, ja välillä taas ei pelata tarpeeksi simppeliä peliä. Kun mennään vieraspeleihin, se on enemmän repimistä ja raastamista. Ei yritetä pelata niin kaunista peliä, ja se on toiminut paremmin.

Se on helpommin sanottu kuin tehty, että pelataan samalla lailla kotona ja vieraissa. Tai kyllä me nyt ollaan yritetty, mutta ei olla vielä löydetty sitä meidän omaa juttuamme.

Stars sai paljon uusia vahvistuksia. Kuinka he ovat sopeutuneet joukkueeseen?

Ihan hyvin. Jason Spezza on aika maailmanluokan pelaaja ja pystyy sopeutumaan joukkueeseen kuin joukkueeseen. Ehkä sitten Ales Hemskyllä on ollut vähän vaikeampaa, mutta uskon, että kyllä se siitä vielä muuttuu. Aikamoinen velho sekin on kiekon kanssa.

Kun homma kääntyy, hän alkaa varmasti vetää hyviä suorituksia. Sitten pakkipuolella on myös muutamia muutoksia.

Kovasti yritetään vielä löytää sitä meidän omaa pelitapaamme. Yleensä se siinä kahdenkymmenen pelin kohdalla löytyy, ja toivottavasti niin käy tänä vuonnakin.

Starsilla on paljon nuoria puolustajia joukkueessa tällä kaudella. Miten tämä on vaikuttanut sinun pelaamiseesi? Vaikka koordinaatioon pakiston kanssa? Esimerkiksi eilisessä pelissä Carolina Hurricanesia vastaan näytti että teillä oli aika paljonkin sanottavaa hetkittäin toisillenne.

Kyllä se vie vähän aikaa oppia, miten kukin puolustaja pelaa ja tykkää mennä. Ja muutenkin, että siitä tulee sellainen automaatio.

Kauemmin joukkueessa pelanneiden pakkien, kuten Trevor Daleyn ja Alex Goligoskin kanssa ei tarvitse niin paljoa miettiä sitä minun hommaani.

Ihan hienosti ovat nuoret kaverit kuitenkin pelanneet, ja kovaa on ollut yritys. Jyrki Jokipakka on tuonut minulle vähän haasteita, kun ei ole ollut suomalaista pakkia pitkään aikaan. Ei varmaan melkein kymmeneen vuoteen samassa joukkueessa. Sitä ensin huutaa englanniksi ja sitten vähän suomeksi, ja sen kanssa vähän kestää. Siinä on vähän oppimista minullekin.

Onko joku nuorista pakeista noussut yksilönä esille verrattuna muihin? Esimerkiksi John Klingbergin kehitys sitten Jokerit-aikojen on ollut valtavaa, mutta onko sinulle noussut joku tietty puolustaja esille?

Hän on nyt pelannut kolme, neljä peliä tässä ja ollut aikamoinen äijä siellä. Hyviä ratkaisuja kiekon kanssa, ja hän on vahva ja uskaltaa tehdä ratkaisuja. Se on ollut suuri yllätys minulle, tai no ei ehkä yllätys, mutta asia, joka on pistänyt silmään.

Muut ovat vähän eri tyylisiä, puolustavampia. Ei nähdä niin paljon hienouksia siellä. Klingbergin näin kaksi vuotta sitten ensimmäisen kerran, ja hän oli sellainen hyvä kiekollinen pelaaja, mutta on nyt sitten tosi hyvä. En tiedä, miten se jokeriaika meni, oliko siellä vielä kasvukipuja.

Toinen, joka on pelannut tosi hienosti, on Jamie Oleksiak. Hän on ottanut isoja askeleita koko ajan ja jopa dominoi pari vaihtoa hyökkäyspäässä viime pelissä, mikä oli hieno nähdä.

Olet pelannut jälleen aika paljon. Miltä se on tuntunut toistaiseksi?

Kroppa on tuntunut hyvältä ja olen jaksanut pelata, mutta se on tietysti vähän raskaampaa, kun ei tule voittoja koko ajan.

Kun voittoja tulee, päivät menevät paremmin, ja siksi tämä on ollut vähän aiempaa raskaampaa. Kun ollaan lennetty kotiin tappion jälkeen, lentokin voi tuntua kahden tunnin sijasta viiden tunnin lennolta. Se on yksi semmoinen juttu, joka toivottavasti pystytään muuttamaan.

Sitten kun tulee enemmän voittoja, pystyy pelaamaan enemmän helpommin. Ei ole silti mitään ongelmia vielä, kausi on kuitenkin niin nuori, että kyllä tässä jaksaa pyristellä.

Kari Lehtonen on saanut nauttia terveydestä Dallasissa.
Kuva © Getty Images

En puhu vammoista, mutta otetaan toinen aspekti. Olet saanut nauttia paljon enemmän terveydestä Dallasin aikoina. Miten harjoittelu on ollut erilaista? Jos katsoo kuntokäyräsi evoluutiota ja ihan olemustasi, näytät hyvin eri mieheltä kuin Jokerien ja Atlantan (Trashersin) aikoina. Mikä on ollut erilaista täällä?

Jokeriaikana ei paljoa tarvinnut tehdä hommia. Se oli vähän huono asia minulle, mutta taitotaso mahdollisti pärjäämisen löysemmällä treenaamisella. Siitä tuli sitten tapa, koska pärjäsin liigassa tosi hyvin vain sillä, että pamahdin hallille tuntia ennen treeniä, vähän venyttelin ja hyppäsin kaukaloon.

Sitten Atlantassa huomasin, ettei se riitä täällä. Pelejä on niin paljon ja reissaamista samoin. Siinä kesti vuosikaupalla oppia ymmärtämään, että pitää tehdä hommia. Sitten yritettiin löytää, että mitkä jutut toimisivat ja että millaisia alkulämmittelyjä kannattaa tehdä.

Kun tänne (Dallasiin) tulin, se oli kyllä ihan hyvä herätys. Yksi joukkue antoi minun lähteä. Tajusin, että tässä pitää ruveta oikein kunnolla tekemään hommia, jos meinaa vielä pelata. Täällä on yritetty tehdäkin niitä kovasti. Nyt vielä kun vanhemmaksi tulee, tuntuu, että joutuu kahta kauheammin tekemään hommia saadakseen samat tulokset kesäaikana.

Onko sinulla ollut erilainen treenivalmentaja? Jos muistan oikein, olit ensimmäisen Dallasin kautesi jälkeisen kesän vielä Atlantassa ja sait siellä jo oman kuntovalmentajan ja sitten tänne muuttaessasi tämä jatkui paikallisen kuntovalmentajan kanssa.

Silloin sen ekan siirron jälkeen - minut kaupattiin helmikuussa - olin vielä Atlantassa. Meillä kävi Dallasin kuntovalmentaja Atlantassa katsomassa minua ja puhumassa, millaisia juttuja minun kannattaisi tehdä. Sitten treenasin kesän siellä, ja nykyisin vietän kesäisinkin paljon aikaa täällä.

Ei siinä sirkuskikkoja ole.

Jos pitäisi kesän ja kauden harjoitusohjelmia verrata, mikä olisi suurin ero? Kesällä Dallasissa saattaa olla vaikeampi saada luistelumahdollisuuksia?

Kaupungeissa (Atlanta/Dallas), joissa olen kesiäni viettänyt, ei ole hirveästi mahdollisuuksia päästä jäälle. Täällä on ollut muutamia mahdollisuuksia ja olin Atlantassa kesällä kolme viikkoa - vaimo on sieltä kotoisin. Kävin samalla luistelemassa vanhassa treenihallissa, ja se oli ihan hauskaa.

Mutta ei jäällä tule käytyä hirveän paljoa kesällä, tänä kesänä olen ollut kerran viikossa. Salia enemmän. Eikä sielläkään mitään hirveitä penkkipäiviä, vaan enemmän kokovartalotreeniä pienillä painoilla ja uintia.

Olet läheinen maalivahtivalmentaja Mike Valleyn kanssa. Mitä asioita olette eniten treenanneet yhdessä ja mikä on ollut tärkeintä kehityksesi kannalta?

Ehkä isoin asia oli se, että Atlantassa maalivahtivalmentaja halusi minun olevan paljon aktiivisempi ja yrittävän suunnilleen "syödä kiekon", kun se tulee kohti. Täällä on menty siinä taaksepäin ja keskitytty siihen, että olen rauhallisempi ja odotan, mitä pelaajat tekevät.

Mike on puoliksi ruotsalainen ja pelannut esimerkiksi AIK:ssa ja tietää enemmän, mitä eurooppalaisten, kuten vaikka minun päässä liikkuu. Treeneissäkin ollaan menty enemmän tyyliin perustorjuntatoistoja ja niin, että yritetään tehdä meidän treenistämme yksinkertaisempaa kuin mitä itse pelissä tapahtuu. Pelissä kun tapahtuu nopeasti kaikkea. Tuntuu, että on enemmän aikaa reagoida niihin, kun on treenannut sitä.

Puhuin itseni pussiin vähän, mutta yleensä kun tehdään tuolla hommia, lähdetään nollasta. Tehdään alkuun helppoja juttuja. Ja sitten siitä ylöspäin kuin porrasasteikolla. Sitten kun treeni alkaa, on jo sata lasissa, ja se on ollut ihan eri kuin Atlantassa.

Onko se syy miksi tulette ensin jäälle ja saatte olla siellä hetken ennen kuin muu joukkue saapuu?

Joo, ennen yritettiin tai maalivahtivalmentaja yritti tapella päävalmentajan kanssa, että ekat kolme kiertoa pitää olla maalivahdin lämmittelyjuttuja, ja ne eivät tietysti palvele pelaajia yhtään.

Lyötiin sitten päämme yhteen ja tajuttiin, että mitä jos me valmistamme itsemme. Kun pelaajat tulevat jäälle, on jo sata lasissa ja olemme valmiina. Se on auttanut paljon ja ei mene treeneissä hermot siihen, että kylmänä pamahtaa heti kovia lämäreitä alkuun.

Kausi on nuori ja Stars ei ole menettänyt vielä mitään.
Kausi on nuori ja Stars ei ole menettänyt vielä mitään.
Kuva © Getty Images

Miten fanit ovat suhtautuneet joukkueeseen vaikealla alkukaudella? Kun katsoo kesän hankintoja ja hyvin mennyttä viime kautta, täällä on taas innostusta lajia kohtaan. Ydinjoukko on ollut koko ajan vahva, mutta onko tullut lisää muitakin faneja ja yleistä innostusta?

On kyllä paljon enemmän. Kun kaupungilla pyörii, tulee enemmän ihmisiä juttelemaan ja kysymään jääkiekosta, mikä on ollut tosi hienoa nähdä. Verrattuna vaikka siihen, mitä oli pari vuotta sitten. Silloin kiinnostusta oli vähemmän.

Nyt oli ensimmäinen peli (Hurricanesia vastaan), kun oli vähemmän ihmisiä hallissa. Se on ymmärrettävää, kun ei ole tullut hirveästi menestystä kotipeleissä. Sekin oli hyvä nähdä, että sieltä tulee jo buuauksiakin. Se on hyvä asia, sillä ennen ei ole ollut niin paljon kiinnostusta.

Sehän tästä on tehnyt enemmän vaikeaa, kun kausi on alkanut huonosti. Viime kausi meni hyvin ja odotukset aina sitten suurenevat. Muutama hyvä pelaaja vaihtui ja joukkueeseen tuli muutama loistopelaaja. Odotukset siksi vain kasvavat ja se on asia, joka on vaikuttanut. Siksi meidän on käännettävä kurssimme.

Fanien lisäksi varmasti joukkue ja koko organisaatio ovat kuitenkin innoissaan tulevaisuudesta. Millaiset odotukset teillä on kauden suhteen? Pelaatte kuitenkin kivenkovassa Centralissa, jossa melkein jokainen joukkue vahvistui jollain tavalla.

Meillä on tavoitteena, että siitä mitä viime vuonna saimme aikaiseksi, otettaisiin askel tai kaksi eteenpäin. Ei me siitä olla luovuttu, vaikka on ollut vaikeata, mutta kyllä niitä jaksoja oli viime kaudellakin, että hommat eivät kulkeneet hyvin.

Nyt se on tullut tähän kauden alkuun ja on ollut asteen pidempi. Se tekee meidän tietämme pudotuspeleihin vaikeammaksi, mutta kyllä meillä on usko, että pystymme vielä itsemme sinne kampeamaan, ja siitä asettamaan uusia tavoitteita.

Mikä oli käänteentekevä kohta viime kaudella? Teillä oli pitkä huono jakso ja yhtäkkiä aloitte pelata ihan eri tavalla. Esimerkiksi toimitusjohtaja Jim Nill sanoi, että pukukoppi on hengeltään niin hyvä, ettei hän sitä aio rikkoa. Kun katsoo vaikka puolustajia Daley ja Goligoski, miesten esitykset eivät olleet kauden lopussa millään tavoin verrannollisia aiempiin.

Ei, ne ovat ihme juttuja, joita on vaikea selittää. Olisiko ollut tammikuun lopussa, kun hävittiin hirveästi pelejä ja oltiin ulkona pudotuspeleistä. Meillä oli myös vähän sama juttu viime vuonna, ettei pelattu ihan alkuun kotona niin hyvin kun oltaisiin voitu.

Sitten loppukaudesta se muuttui ja viimeisistä peleistä ei paljoa hävitty. Meidän hallistamme tuli todellinen kotiluola ja - aina kun kotiin mentiin ja tulee onnistumisia - sitä vain ajateltiin, että ei ole muuta vaihtoehtoa. Kaksi pistettä napataan, pelistä kuin pelistä. Se kantoi meitä.

On vain vaikea sanoa, että mistä se tulee ja kyllä se olisi jo kaivettu esiin, jos olisi joku nappula. mitä painettaisiin. Saataisiinpa samanlainen henki päälle kuin mikä oli viime kauden lopussa.

Sitten viimeinen vielä. Miten suuri on Jamie Bennin vaikutus on teihin? Vierestä katsottuna tuntuu, että joukkue menee minne kapteeni menee. Benn pelaa hyvin, se valuu ympärille, mutta miehen huono tuuri esimerkiksi maalien suhteen on vaikuttanut muuhunkin joukkueeseen.

Benn on meidän todellinen johtajamme. Vaikea sanoa tai en edes miettinyt tuota maalittomuutta. Mutta maalittomuus ja se, että pelimme eivät ole kulkeneet pitkään aikaan, on aika hauska yhteensattuma.

Sitä on vaikea nähdä fanien tai muiden näkökulmasta, kuka tätä orkesteria pistää eteenpäin kopin puolella. Jamie näyttää esimerkkiä ja on ollut hienoa nähdä - siitä kun tulin tänne ja hän pelasi ekaa kauttaan - kuinka parissa vuodessa hän on ottanut valtavia harppauksia eteenpäin ja nyt on ihan eliittipelaaja ja meidän johtohenkilömme. Olen iloinen että saan pelata herran kanssa.

» Lähetä palautetta toimitukselle