Oulun Kärppien ja Helsingin IFK:n välieräsarjan neljäs ottelu oli oululaisten näkökulmasta kaksijakoinen: joukkue hallitsi peliä, mutta tulos jäi uupumaan.
IFK karkasi kolmannen erän alussa jo 3–0-johtoon, eikä Kärpät siitä enää noussut. Loppulukemat kirjattiin 4-1 helsinkiläisille.
Kärppien leirissä oli hieman erilaisia näkemyksiä siitä, toimiko viisikkopelaaminen vai ei. Yhdestä asiasta oltiin kuitenkin samaa mieltä: maalinteon tehokkuus oli kehnoa.
– Meillä olit omat paikkamme emmekä niitä hyödyntäneet. Jääkiekossa on kyse siitä, kumpi pystyy omat momentuminsa hyödyntämään, päävalmentaja Mikko Manner totesi pelin jälkeen.
– Itse kusimme pelin tänään. Emme olleet tehokkaita, kun olisi pitänyt, hän harmitteli.
Manner kaipaa nopeutta
Viisikkopelin osalta Kärpät ajoittain esitti tuttua vauhdikasta kiekonliikutteluaan. Päävalmentaja Manner sanoikin ottelun jälkeen, että viisikkopelaaminen meni aika lailla käsikirjoituksen mukaan.
− Pystyttiin kaikki tekemään niin kuin haluttiin.
Mannerin mukaan merkittäviä muutoksia ei ole tiedossa.
– Nopeutta yritämme saada lisää, mutta IFK tekee siitä vaikeaa puolustamalla hyvin ja pelaamalla hyvää viisikkopeliä.
Esimerkiksi sarjan kolmannessa pelissä Oulussa Kärpät vetäytyi tai joutui vetäytymään puolustuskannalle. Keskialueen trap ei ole ollut oululaisten tavaramerkki tällä kaudella, mutta tässä sarjassa sitäkin on nähty.
– IFK pelasi niin hyvin viisikkona, että emme päässeet omaan peliin käsiksi, Manner kertasi kolmannen pelin tapahtumia.
Nyt Kärpät oli kuitenkin hyökkäyskannalla, mutta tulos ei seurannut. Oululaisten ykkösketjussa viilettäneen Julius Junttilan mukaan hyökkäyspelin ajoitukset tökkivät ainakin hänen oman ketjun osalta.
– Ei oikein saatu luotua mitään. Sellaista pyörimistä, hän pohdiskeli.
Kärppien ykkösvitja oli tutussa muodossaan, sillä Junttilan rinnalla pelasivat Charles Bertrand ja Mikael Ruohomaa.
Junttilan mukaan ongelmia oli laitahyökkääjien pelaamisessa, kun joukkue yritti murtaa HIFK:n keskialueen sumppua.
– Jos heitämme kiekon päätyyn, meillä on vähän pysähtyneenä äijät emmekä pääse karvaamaan ja se peli kääntyy nopeasti.
Parempi karvaaminen ja sen myötä laadukkaampi hyökkäysalueen pelaaminen vaatisivat kovempia vauhteja koko viisikolta. Se toisi Kärppien pelaamiseen Mannerinkin kaipaamaa nopeutta.
– Kun joudutaan nakkaamaan päätykiekko trapia vastaan, niin siihen pitäisi olla menossa kolme äijää ja pakit. Laiturit makaavat nyt liikaa sinisen kulmassa. Muut asiat ovat seurausta siitä, Junttila analysoi.
Kärpät on koko kauden hyökännyt venyvällä viisikolla, jossa laitahyökkääjien aikaiset nousut hyökkäyssiniviivan tuntumaan ovat olleet enemmän sääntö kuin poikkeus.
– Siten olemme paljon pelanneet tällä kaudella, että saisimme vastustajan viisikkoa levälleen. Se ei nyt oikeen tänään toiminut ainakaan meidän ketjulla, laitahyökkääjä mietti.
Kurinalaista ja tiivistä HIFK:ta vastaan on hyökkääjien liikesuuntia muutettava.
– Täytyy varmaan alkaa hakemaan ainakin neljällä, jopa viidellä kiekollisen viereltä. Uskon, että sitten saadaan lyhytsyöttöpeliä ja painetta päätyyn, Junttila sanoi.
Kärppien kiri tyssäsi jäähyilyyn
Kärpät näytti käynnistelevän runkosarjasta tuttua kiriään, kun Shaun Heshka kavensi päätöserässä 3–1:een kahdeksan minuutin kohdalla. Sen jälkeen Kärppien tunnetaso hieman ryöpsähti, ja kiri katkesi muutamaan jäähyyn.
Huipentuma oli lopulta viisi minuutti ennen loppua Otto Karvisen ja Kristian Vesalaisen käytösrangaistukset samaan aikaan.
Kärppien päävalmentaja Manner ei myöntänyt, että joukkueellaan olisi tunnelataus mennyt yli.
– Isolla sydämellä molemmat joukkueet pelaavat. Siellä oli sellaista tunnetilaa, mitä semifinaaleissa pitääkin olla.
Hän kuitenkin harmitteli turhia hyökkäyspään jäähyjä.
– Tunnetila on kova. Tilanteet ovat marginaalisia. Meidän pitää olla kylmäpäisempiä, jotta emme ottaisi noin paljon hyökkäyspään jäähyjä.
Kärppien kapteenin Lasse Kukkonen näki, että tunne saattoi ottaa vallan.
– Tietty tunnekylmyys täytyy säilyttää. Nyt annoimme ehkä hieman tunteen viedä liikaa ja meille tuli virheitä.
Pudotuspelit ovat tiukkaa taktista, henkistä ja fyysistä vääntöä. Henkisellä puolella korostuu se, että tunnetta pitää olla mutta se ei saa mennä yli.
– Sellaista tasapainoilua tämä on. Isolla tunteella, maltti ja viisaus pohjalla, kokenut kapteeni päätti.
