Kärpät-HIFK: Voittajalle palkintona vain kasvojen menettämisen välttäminen

LIIGA / Artikkeli
HIFK ja Kärpät joutuvat taistelemaan puolivälieräpaikasta vaikeamman kautta.
Kuva © Sami Kemppainen
Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella kohtaavien Kärppien ja HIFK:n taistossa kaksi asiaa on varmaa: Pelaaminen tulee olemaan tasaista ja toisen pettymys maksimaalista.

Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella kohtaavat joukkueet, joiden ei budjettiensa puolesta pitäisi joutua taistelemaan puolivälieräpaikasta viimeisen oljenkorren turvin.

Koko kausi oli joukkueille vaikea, ja kauden kehnoimpiin aikakausiin peilattuna jopa pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle pääseminen oli tietynlainen saavutus. Esimerkiksi Kärpät valahti pahimmillaan koko sarjataulukon toiseksi viimeiselle sijalle.

Joukkueiden keskinäiset ottelut menivät lähes tyylipuhtaasti HIFK:lle, mutta etenkin runkosarjan loppupuoli antaa viitteitä tasaisesta otteluparista. Kauden päättyminen pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella tulee olemaan massiivinen pettymys kummalle tahansa. Helsingin toimituksen Sami Iilomo ja Oulun toimituksen Juho Sarajärvi pohtivat lähtökohtia tulevaan mittelöön.

Neljä väitettä

Ennen kauden alkua HIFK:n hyökkäyskaluston piti olla koko Liigan syvin. Pudotuspeleihin lähdettäessä Kärpillä on kuitenkin laajempi ratkaisuosasto.

Sarajärvi: Molempien joukkueiden kärkiketjut ovat toimiessaan samalla tasolla. Kärpiltä löytyy kuitenkin sen lisäksi myös toinen, ajoittain lähes kärkiketjun tasolle parhaimmillaan yltävä yhdistelmä Saku Mäenalanen - Antti Kalapudas - Ville Leskinen. Tämä kolmikko teki tuhojaan aina siihen asti, kun Mäenalanen loukkaantui ja joutui olemaan pitkään sivussa.

Maalintekoonkin kykenevä neloskenttä Jari Sailio - Miska Humaloja - Toni Kähkönen/Sami Anttila taas toimii oivana vastustajan ratkaisumiesten jarruttajana.

Kolmen toimivan ketjun lisäksi Kärpiltä löytyy useita kokeneita pelaajia, joille ei kuitenkaan ole löytynyt mitään varsinaisesti vakiintunutta ketjua. Tällaisia pelaajia ovat esimerkiksi Jesse Saarinen, Mikko Lehtonen ja Mikael Ruohomaa. Kolmikon potentiaali menee hukkaan ilman toimivaa ketjukoostumusta, tosin kätisyyksien puolesta kolmikko voisi muodostaa jo itsessään yhden hyökkäysketjun.

HIFK:lla on yksi pelaaja jollaista Kärppien riveistä ei löydy - Joe Finley. Finleyn pelaaminen sääntöjen puitteissa saattaa lamaannuttaa kärkimiehet ja Kärppien kannalta pahimmassa tapauksessa tuhota tehokkaita hyökkäysketjuja.

Iilomo: Finley on HIFK:lle samaan aikaan uhka sekä mahdollisuus. Pelaajana Finley on Helsingin ulkopuolella selvästi aliarvostettu, mutta toisaalta jokainen taklaus saattaa päättää pahimmassa tapauksessa sekä Finleyn että HIFK:n kauden. 

HIFK:n kannalta parhaassa mahdollisessa tapauksessa Finley pystyy kovilla taklauksillaan nostamaan oululaiset varpailleen, jolloin osa energiasta katoaa Finleyn seuraamiseen. Lisäksi HIFK on ollut tällä kaudella parhaimmillaan, kun pelin intensiteetti on kasvanut.

Vaikka Finley ei esittäisikään kyseenalaisia taklauksia, puolustusalueella järkäle on mies paikallaan. Finley otti runkosarjassa koko joukkueen puolustajista eniten aloituksia vastaan omassa päädyssä, vaikka mies joutui jättämään väliin lähes neljäsosan otteluista. Silti Finley joutui todistamaan vastustajien maaleja tasaviisikoin vain 19 kertaa runkosarjan aikana.

Kärppien erikoistilannepelaaminen on ollut koko kauden mitalla niin paljon laadukkaampaa, että joukkueen pitäisi marssia selkeästi jatkoon.

Sarajärvi: Kärppien ykkösylivoima vahvistui entisestään Brock Trotterin liityttyä joukkueeseen. Lisäksi hyvänä erikoistilannepelaajana tunnetun Ruohomaan paluu sairastuvalta tuo jälleen lisää mahdollisuuksia ylivoimakoostumuksiin.

Ylivoimatehokkuudessa on kuitenkin edelleen kovia heittoja. Ensimmäisessä ylivoimassa maali saattaa tulla alle kymmenessä sekunnissa, seuraavassa taas jo vastustajan siniviivan kontrolloitu ylittäminen tuntuu olevan vaikeaa.

Erikoistilannepelaamisessa Kärpillä saattaa olla etumatkaa vastustajaansa verrattuna, mutta uskon tämän otteluparin ratkaisujen tulevan vähäisillä ja tasakentällisin tehdyillä maaleilla.

HIFK:n maalivahtitandem on laadultaan huomattavasti tasaisempi kuin Kärpillä. Hyvä maalivahtipeli yhdistettynä Kärppiä parempaan viimeistelyyn kallistaa vaakakupin lopulta HIFK:n puolelle.

Iilomo: HIFK:n maalivahtikaksikko on tosiaan leveyden puolesta askeleen Kärppiä edellä, mutta yksittäisiä vahteja mitattaessa kenellä tahansa kolmikosta Jussi Rynnäs, Niklas Bäckström ja Kevin Lankinen on tasavertainen mahdollisuus nousta ottelun hahmoksi, joten HIFK:n kannalta harmillista on, että vain yhtä maalivahtia saa peluuttaa kerrallaan. 

Viimeistelyn tasostakin voi olla montaa mieltä, sillä runkosarjan aikana Kärpät iski enemmän maaleja kuin helsinkiläiset. Viime otteluissa HIFK on toki ajoittain viimeistellyt tehokkaasti, mutta joukkue on näyttänyt ennenkin, että maalintekovire voi kadota yhdessä yössä. Kauden synkimmällä hetkellä teetti tuskaa jo yhden maalin iskeminen, eikä pudotuspeleissä tunnetusti tila ainakaan lisäänny. 

Pelihuumorin löytyessä HIFK on lähes pitelemätön joukkue. Huumori on vain ollut tällä kaudella koetuksella. Yksittäiset onnistumiset tosin todennäköisesti vaikuttavat enemmän HIFK:hon kuin Kärppiin. 

Seurattavat pelaajat

HIFK: Juhamatti Aaltonen

Runkosarja sujui Aaltoselta ailahtelevasti. Parhaimmillaan mies oli täysin pitämätön, huonoimmillaan miehen erotti kentällä lähinnä kiekonmenetyksien ja harhasyöttöjen ansiosta.

Varsinkin loppukaudesta miehen sihti oli hukassa, mutta kylmäpäinen Aaltonen on profiililtaan niitä pelaajia, jotka eivät purista mailaa rystyset valkoisina kevään koitoksissa. Runkosarjassa Aaltonen viihtyi myös kasvattajaseuraansa vastaan, sillä kuudessa ottelussa syntyivät tehot 4+4.

Aaltosen merkitys on siinäkin mielessä suuri, että ykkösketjun takaa kaivataan nyt tehoja. Tässä kohdassa katseet kääntyvät juuri Aaltosen suuntaan, sillä vierelle löytyy laadukkaita pelaajia aina Corey Elkinsistä Mikael Johanssoniin.

Myös ylivoimalla vaaditaan nähtyä parempaa suorittamista. Runkosarjassa Aaltonen teki vaatimattomat kolme ylivoimaosumaa, vaikka peliä kierrätettiin pitkälti kultakypärän kautta ja laukaisupaikkoja siunaantui ylivoimavaihdosta toiseen.

Kuva © Sirpa Pöyhönen sirpa.poyhonen@jatkoaika.com

Kärpät: Saku Mäenalanen

Mäenalanen pääsi ketjukavereidensa kanssa hurjaan liitoon kauden puolivälin tienoilla, mutta tämä liito katkesi ikävästi loukkaantumiseen ja pitkään poissaoloon.

Paluu pelikentille tapahtui vasta runkosarjan viimeisillä kierroksilla, joten kovin montaa peliä ei Mäenalanen ehtinyt pelata ennen pudotuspelien alkua. Pitkä poissaolo ei kuitenkaan liiemmin näkynyt kentällä, sillä maalihanat aukesivat uudelleen jo ensimmäisessä paluun jälkeisessä ottelussa.

Kauden 2016-2017 oli tarkoitus olla Mäenalasen läpimurtokausi, mutta loukkaantumiset vaikeuttivat nousukiitoon lähtemistä. Pudotuspeleissä Mäenalasella on kuitenkin oivallinen tilaisuus iskeä tutuista pelaajista koostuvan hyökkäysketjun lenkkinä.

» Lähetä palautetta toimitukselle