Jokereiden pelaaja-arvostelut 2013-2014

LIIGA / Artikkeli
Jokereiden kausi oli tuskainen.
Kuva © Juuso Pellava - juuso.pellava@jatkoaika.com
Jokereiden viimeinen Liiga-kausi tältä erää päättyi valtaisaan pettymykseen pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella, kun HPK tiputti sen tylysti ulos jatkopeleistä otteluvoitoin 2-0. Jokereiden kausi eteni alusta loppuun saakka sekavissa merkeissä niin kentällä, kuin kentän ulkopuolellakin. Joukkue ei onnistunut löytämään pelillistä identiteettiään missään vaiheessa kautta, vaikka joukkue oli ladattu täyteen nimimiehiä.

Epätietoisuus tulevaisuuden pelipaikoista, organisaatiossa tapahtuneet muutokset sekä valmentajanvaihdos kesken kauden ohjasivat joukkueen kurssin vinoon, eikä sen oikaisemiseen löytynyt keinoja. Tämä eskaloitui tylysti kun yhtenäinen HPK-joukkue käveli rikkonaisen jokeripakan yli.

Jokerileiri on jo kääntänyt katseet tulevaan KHL-kauteen, mutta palataan vielä hetkeksi Jokereiden osalta menneeseen kauteen pelaaja-arvioiden muodossa. Jatkoaika arvioi pelaajien otteet asteikolla yhdestä viiteen. Arvioissa on otettu huomioon pelaajan onnistuminen suhteessa ennakko-odotuksiin ja rooliin.

Maalivahdit

Leland Irving

55 ottelua – T% 92.2 – PMK 2,14
Irving ahkeroi Jokereiden maalilla 55 runkosarjaottelua, joka on kunnioitettava määrä. Piti tasonsa korkealla koko kauden, ja antoi joka ottelussa joukkueelleen mahdollisuuden voittaa. Varma torjuja jolta nähtiin kauden aikana myös liuta huipputorjuntoja. Kevään tärkeimmissä peleissä ei pystynyt kuitenkaan ihmetekoihin rikkonaisen joukkueen takana. Ei lukeutunut aivan liigan terävimmän kärkipään veskareiden joukkoon, mutta maalivahtipeliin Jokerit ei kaatunut.

Miika Wiikman

8 ottelua - T% 91,85 - PMK 2,31
Tuli kesken kauden tuomaan taustatukea Irvingille. Vastuu jäi vähäiseksi ja pääsi torjumaan Jokereiden maalilla vain 8 ottelussa. Hoiti roolinsa hyvin.

Puolustajat

Jeremy Dehner

40 3+3=6 +12
Erittäin tasainen suorittaja, jolta harvoin nähtiin virheitä tai huippusuorituksia. Liike ja kiekollinen varmuus olisi Dehnerillä riittänyt suurempaankin rooliin, mutta on ajoittain ongelmissa pienen kokonsa vuoksi. Pelistä puuttui jokin pieni palanen, joka esti nousemisen kärkipuolustajien joukkoon. Laukauksessa edelleen parantamisen varaa.

Petteri Lindbohm

18 0+1=1 +1
Jokereiden kokoonpanossa 18 ottelussa. Sai vastuuta ja näytönpaikkoja, mutta ei onnistunut käyttämään niitä hyödykseen. Haparoi pelin avaamisessa, eikä puolustaminenkaan sujunut toivotulla tavalla. Nuoren miehen otteesta paistoi joko jännitys tai pelirohkeuden puute. Kävi välillä lainalla Ässissä, jossa peli kulki jostain syystä huomattavasti paremmin.

Ossi Väänänen

44 1+4=5 +-0
Joukkueen kapteeni ei aivan yltänyt edelliskausien tasolleen. Ajoittain oli totutusti puolustuksen johtohahmo, mutta tietynlainen Väänäselle ominainen jämäkkyys puuttui puolustajan otteista tällä kaudella. Oli suurimmassa osassa otteluissa hyvin näkymätön, mikä ei kuitenkaan välttämättä Väänäsen tapauksessa tarkoita epäonnistumista. Vaikka ei pisteistään olekaan tunnettu, niin pelasi tehojen valossa huonoimman kauden nykyisen jokerijaksonsa aikana.

Antti-Jussi Niemi

32 2+4=6 -3
Loukkaantumiset sotkivat jälleen Isännän kautta, mutta terveenä ollessaan pelasi melko hyvin. Oli puolustuspäässä varmemman oloinen kuin aikaisemmilla kausilla. Jalka ei liiku enää nuoruusvuosien malliin, mutta ehti silti edelleen jakamaan kovia taklauksia. Virheitä sattui tälläkin kaudella, mutta taisteluasenteen puuttumisesta Niemeä ei voi vieläkään moittia.

Jere Karalahti

56 8+27=35 +11
Tuli suuren kohun saattelemana seuraan. Lähtökohdat kauteen olivat hankalat, kun osa omista faneistakin oli miestä vastaan. Osoitti jälleen kerran kylmäpäisyytensä ja vähät välitti siitä, mitä muut hänestä ajattelivat. Oli Jokereiden paras puolustaja ja voitti koko Liigan puolustajien pistepörssin. Oli pelaaja, joka pystyi henkilökohtaisilla suorituksillaan kääntämään Jokereille tiukkoja pelejä voitoksi. Pystyi pääsääntöisesti kompensoimaan rajoittunutta liikettään pelinäkemyksellään ja sijoittumisellaan, vaikka ajoittain olikin auttamattoman myöhässä tilanteista. Oli tyrkyllä jopa olympiajoukkueeseen vahvojen otteidensa vuoksi.

Teemu Eronen

43 7+17=24 +5
Erosen kausi oli kaksijakoinen. Oli joukkueen johtohahmo syksyllä, kantoi pitkään jopa kultaista kypärää tehottomassa joukkueessa. Muistutti ajoittain hyökkäyspään tehokkuudellaan jopa edellisen kauden pakkipariaan Erik Karlssonia, jonka oppi oli selvästi mennyt perille. Kevätkaudella kärsi kuitenkin loukkaantumisista, ja itseluottamus katosi pelaamisesta täysin. Teki koko kevätkaudella vain kuusi tehopistettä, eikä peliaikaakaan herunut enää alkukauden malliin. Osoitti syksyllä miten hyvin pystyy parhaimmillaan pelaamaan, mutta on arvoitus olisiko hyvä vire jatkunut ilman loukkaantumisia koko kauden.

Mikko Kousa

57 5+13=18  0
Kousa ei pystynyt lunastamaan häneen kohdistettuja odotuksia. Hankittiin tuomaan tehoja takalinjoille, mutta tehottomuus vaivasi puolustajan otteita koko kauden. Yrityksen puutteesta tehottomuus ei johtunut, sillä Kousa oli Liigan ahkerimpia laukojia. Harmillisen usein laukaukset vain paukkuivat yli, tai vastustajien polvisuojiin. Yritti panostaa hyökkäyspeliin puolustuspelin kustannuksella ja tämä johti räikeisiin virheisiin omassa päässä. Paransi aavistuksen kevättä kohti ja oli HPK-sarjassa Jokereiden paras puolustaja.

Esa Lindell

44 2+3=5 +8
Nuori puolustaja otti tällä kaudella askeleita parempaan suuntaan, mutta kiekollisen puolustajan saappaita Lindell ei pystynyt vielä kiitettävästi täyttämään. Tehopisteitä kertyi nuorukaiselle liian vähän, vaikka sai pelata jonkin verran myös ylivoimaa. Teräväisen lisäksi myös Lindell paransi peliään onnistuneiden nuorten MM-kisojen jälkeen. Osoitti tällä kaudella kehittyneensä liigatason pelaajaksi.

Oskari Manninen

6 2+0=2 +3
Pääsi haistelemaan liigaympyröitä kuuden ottelun verran. Onnistui laukomaan liigauran kaksi ensimmäistä maalia. Puolustajavajeen helpotettua ei ollut kuitenkaan enää asiaa edustusjoukkueen kokoonpanoon.

Niko Peltola

24 3+3=6 +2
Tuli Ilveksestä lainalle Jokereihin paikkaamaan sen hetkistä puolustajavajetta. Hyppäsi suoraan Karalahden pariksi Jokereiden ykköspuolustuspariin, eikä sen jälkeen enää luopunut paikastaan. Sai lainapestin jälkeen loppukauden kattavan sopimuksen ja kellotti illasta toiseen isoja minuutteja. Avasi peliä nopeasti ja selvitti itsensä lähes aina hyökkääjien paineen alta pois. Yhteispeli Karalahden kanssa toimi hyvin. Erittäin positiivinen yllätys Jokereiden muuten kovin ankeassa keväässä.

Hyökkääjät

Ben Walter

23 2+5=7 +1
Saapui Jokereihin tammikuussa Örebrosta. Ei saanut peliään rullaamaan kunnolla missään vaiheessa. Vaikutti hitaalta ja pyöri etenkin hyökkäysalueella suurimman osan ajasta pelin ulkopuolella. Oli tehoton, eikä pystynyt tekemään laitureistaan parempia vaikka vahvuudet piti olla juurikin pelin rakentamisessa. Tippui lopulta sentterihierarkiassa puolustavampaan rooliin kolmossentteriksi.

Steve Moses

42 12+11=23 +7
Mosesin toinen kausi Jokereissa oli pettymys. Paukutti viime kaudella 22 maalia, joten lähti kauteen suuret odotukset niskassaan. Tällä kaudella ruuti oli kuitenkin märkää, sillä Moses osui tolppien väliin vain 12 kertaa. Oli kentällä yhtä energinen ja nopea kuin viime kaudella, mutta terävyys maalipaikoissa oli kadonnut johonkin kesän aikana. Loukkaantuminen marraskuussa oli harmillinen, sillä oli päässyt juuri ennen loukkaantumista hyvään vireeseen.

Tomi Mäki

57 4+2=6 -2
Mäen kausi oli perusvarmaa suorittamista. Ei esittänyt tälläkään kaudella ihmeitä. Raatoi alivoimalla ja pelasi nelosketjussa tehtävänään vastustajan pelin rikkominen. Ei voi odottaa urotekoja pienessä roolissa, mutta ei pystynyt antamaan näyttöjä suurempaakaan roolia varten.

Semir Ben-Amor

41 2+4=6 +5
Ben-Amor hoiti tonttinsa nelosketjussa varmuudella. Taklasi ja sotki tekemisellään vastustajan pelaamista. Sijoittui joukkueen jäähypörssissä toiselle sijalle 86 jäähyminuutilla.

Markus Hännikäinen

18 3+3=6 +5
Palloili lähes koko kauden Jokereiden ja Kiekko-Vantaan välillä. Pelasi erittäin kovalla asenteella aina pelaamaan päästessään. Oli aika ajoin yllättävänkin suuri hyökkäyspelote. Ilman hätäilyä maalintekopaikoissa ja ratkaisevissa syötöissä olisi voinut tehdä paremmatkin pisteet. Edelleen parannettavaa kiekollisessa pelissä.

Broc Little

14 2+3=5 +2
Saapui Jokereihin AHL:stä tammikuun lopulla tuomaan joukkueeseen lisää tehoja. Aloitti räväkästi iskemällä kaksi maalia ensimmäisessä ottelussaan, mutta tämän jälkeen maalihanat tyrehtyivät koko loppukaudeksi. Väläytteli nopeuttaan, mutta ei pystynyt hyödyntämään sitä tehojen muodossa. Kuskasi kiekkoa välillä näyttävästikin, mutta ajautui liian usein kulmiin. Tippui HPK-sarjassa jopa kokoonpanon ulkopuolelle.

Jarkko Ruutu

51 10+11=21 +17
Jarkko Ruutu jatkoi samaa rallia, mitä häneltä on nähty kaikki Jokerikaudet. Aika ajoin erittäin arvokas pelaaja joukkueelleen, josta kertoo komea teholukema +17. Liian usein kuitenkin käänsi joukkueen positiivisen ilmeen negatiiviseksi omilla hölmöilyillään. Häsläsi kentällä paljon asioita, mutta kaiken muun ohessa naputti ihan kelvollisen pistemäärän 10+11. Otti jälleen liikaa turhia jäähyjä ja pelikieltoja.

Ladislav Nagy

34 12+20=32 -4

Nagy tuli Jokereihin kesken kauden kotimaansa Slovakian pääsarjasta. NHL-statuksen myötä Nagyyn ladattiin erittäin kovat odotukset, ja mies pystyi vastaamaan odotuksiin kiitettävästi. Juonikas slovakialainen oli pelipäällä ollessaan Liigan parhaita hyökkääjiä. Aika ajoin vaelteli pelin ulkopuolella, mutta usein näissäkin otteluissa nousi esiin ylivoimalla tai ottelun ratkaisuhetkillä. Yhteispeli Teräväisen kanssa oli ajoittain hienoa katseltavaa. Onnistunut hankinta.

Jani Rita

60 11+10=21 +13
Kukaan ei varmaan enää odottanutkaan Liigan entiseltä maalikuninkaalta 20-maalin kautta, mutta oli edelleen hienoinen alisuorittaja. Ridan pelistä puuttuu juonikkuus, jonka johdosta peli on väkinäisen näköistä. Hyvää peruspelaamista, mutta muun joukkueen haparoidessa Ridan kaltaisten kokeneiden pelaajien olisi pitänyt pystyä nousemaan esiin.

Riku Hahl

42 2+14=16 +9
Oli yksi joukkueen tärkeimmistä pelaajista. Sentterin pelin taso ei ailahdellut, ja Hahlin pystyi laittamaan kentälle missä tilanteessa tahansa. Osoitti tällä kaudella pystyvänsä ottamaan ainakin väliaikaisesti myös hyökkäävämpää roolia. Jälleen kuitenkin loukkaantumiset sotkivat miehen pelaamista liikaa ja oli lasaretissa silloin, kun joukkue olisi häntä eniten tarvinnut.

Matti Lamberg

22 1+0=1 -2
Nousi alkusyksystä pelaavaan kokoonpanoon, mutta loukkaantui loppusyksystä, jonka jälkeen ei pelannut enää Jokeripaidassa. Ihmiskuula taklasi kentällä kaikkea mikä liikkui, ja satutti näissä tilanteissa välillä jopa itseään. Keskittyi välillä liikaakin pelkkään fyysiseen peliin.

Nichlas Hardt

57 16+19=35 -1
Palasi loukkaantumisen pilaaman viime kauden jälkeen takaisin omalle tasolleen. Oli yksi harvoista jokeripelaajista joka pelasi hyvin koko kauden. Teki kelpo määrän pisteitä, mutta sen lisäksi taklasi paljon ja teki tilaa kanssapelaajilleen.

Janne Lahti

49 13+10=23 -1
Odotuksiin nähden joukkueen suurin pettymys. Kauden 2010-2011 maalikuningas oli vain varjo siitä Lahdesta, joka Ilmalassa nähtiin edellisillä jokerikausilla. Kadotti pieleen menneellä idän reissullaan itseluottamuksensa täysin. Haparoi epätyypillisesti maalipaikoissa ja ajoittain myös kokonaan maalipaikoille pääseminen oli vaikeaa. Väläytti yksittäisissä otteluissa maalintekopotentiaaliaan, mutta jo seuraavassa ottelussa saattoi hukata monta tekopaikkaa. Tarvitsee kipeästi itseluottamuksensa takaisin.

Henrik Koivisto

39 6+13=19 +6
Nousi alkukaudesta loukkaantumisen myötä pelaavaan kokoonpanoon, ja suoraan kakkossentteriksi. Aloitti erittäin pirteästi, mutta vakiinnuttaakseen paikkansa ei pystynyt pelaamaan tarpeeksi korkealla tasolla illasta toiseen. Pelasi välillä Kiekko-Vantaassa, kun Jokereissa ei ollut kiekollista roolia tarjolla. Potentiaalia taitavalla keskushyökkääjällä on runsaasti.

Teuvo Teräväinen

49 9+35=44 -2
Nuorukainen aloitti kauden nihkeästi. Ennen joulutaukoa Teräväisestä ei ollut kantamaan Jokereiden kiekollista peliä joukkueen ykkössentterinä. Huonot otteet karsivat miehen itseluottamusta. Jäällä tämä näkyi väärinä ratkaisuina ja turhautumisena. Pelasi loistavan turnauksen nuorten MM-kultaa voittaneessa joukkueessa ja tuli takaisin Jokereihin täysin uudella ilmeellä. Oli kevätkaudella kenties koko Liigan paras pelaaja nakuttaen nuorten MM-kisojen jälkeen tehot 6+27. Parhaimmillaan Teräväisen pisteputki venyi 13 ottelun mittaiseksi. Näytti positiivisella suorittamisellaan suuntaa koko joukkueelle. 

Antti Tyrväinen

41 5+9=14 +10
Tyrväisen kausi oli vaikea. Vaelteli ketjusta toiseen löytämättä itselleen sopivaa paikkaa. Otti liikaa turhia jäähyjä. Ei jäänyt mieleen erityisen hyvistä, eikä erityisen huonoista suorituksista.

Aleksi Rekonen

18 2+1=3 +2
Mahtui Jokereiden kokoonpanoon 18 ottelussa, ja nuorelle hyökkääjälle olisi toivonut enemmänkin vastuuta. Hoiti oman pienen ruutunsa kunnialla, oli yllättävän hyvä myös kiekollisena liigajäillä. Positiivinen yllätys.

Juhani Tyrväinen

36 4+6=10 +1
Sai alkukaudesta runsaasti kiekollista vastuuta. Suoriutui annetusta roolistaan kohtalaisin arvosanoin, mutta tehopisteitä tuli liian vähän. Ei ollut tarpeeksi hyvä kiekollisena ansaitakseen paikan kärkiketjuissa, vaikka yritystä löytyi. Sai väistyä tammikuussa Pelicansiin ulkomaalaisvahvistusten tieltä.

Aleksi Mustonen

8 0+0=0  0

Jäi erittäin pienelle vastuulle Jokereissa. Kausi jatkui tammikuussa Ilveksessä.

Philip DeSimone

8 1+2=3  0

Saapui akuutin sentteriongelman keskelle kovin odotuksin, mutta ei kyennyt tuomaan juuri mitään lisäarvoa joukkueeseen. Poistui joukkueesta koeajan jälkeen.

» Lähetä palautetta toimitukselle