Jatkoajan SM-liigatoimituksen toimituspäälliköt Matias Strozyk ja Manu Lempinen puntaroivat kauden ajan edellisen liigaviikon tärkeimpiä tapahtumia ja puhuttaneimpia aiheita.
Viime viikolta pinnalla on poikkeuksellisesti vain yksi puheenaihe. Ensi maanantaina 9.9. ennakoidaan alkavaa kiekkokautta.
Onko Trevor Gilliesistä hyötyä HIFK:lle?
Manu Lempinen: Yksi hyöty oli siinä, että Gilliesin hankinnalla HIFK sai mediahuomion Jokereista takaisin itseensä. Toinen hyöty... se onkin jo vaikeampi keksittävä. Ehkä hän saattaa imagollaan toimia markkinointiapuna älyllisesti rajallisen kannattajaväestön suuntaan. Se on puolestaan jotain ihan käsittämätöntä höpötystä, että joku joukkue jättäisi petopaitoja vastaan vaikkapa jonkun taklauksen tekemättä, koska HIFK:n penkin päässä tuollainen kohelo pönöttää - jos on sattunut sillä kertaa kokoonpanoon mahtumaan.
Matias Strozyk: On, aivan varmasti. Kun Jos Gillies on jäällä, jokainen on varuillaan. Se on varma juttu ja silloin tuskin ainakaan tarkoituksella haetaan harmeja tai jaetaan isoja pommeja. Siihen päälle markkina-arvo ja mediahuomio. Gilliesistä on hyötyä HIFK:lle, ei kahta kysymystä. Toisi se ainakin itselleni jonkin lisäturvan jos tukena olisi Gilliesin kaltainen korsto - vaikka sitten pelkästään teoriatasolla.
Ja haluan nyt vielä korostaa, että Gillies ei ole mikään hirviö tai sekopää, vaan jääkiekkoammattilainen, joka haluaa luoda uran lajin parissa, mutta ei sovellu taitopelaajaksi. Eikä todellakaan ole ainoa kyseistä polkua kulkeva pelimies. Tapa, jolla uutista on puitu HIFK:n tiedotteen jälkeen on luonut kaverista monelle väärän kuvan, jota menneisyyden pari 10 ottelun pelikieltoa ja pelaaminen KHL:n sylkykupissa eivät korjaa.
Mutta kuten sanoin, valtaosa Gilliesin hyödyistä on riippuvainen hänen kentälläolostaan. Ei vaihtopenkiltä paljon pelotella sillä, että koko ilta tulee jos satutaan kohtamaan uudelleen joskus kolmen kuukauden päästä. Ja Gilliesiä ei ole varaa pitää jäällä edes kymmentä minuuttia ottelussa, koska hänen pelitaitonsa SM-liigassa hyödyllisten ominaisuuksien - luistelun, laukomisen, kiekonkäsittelyn - osalta eivät riitä tuomaan lisäarvoa HIFK:n pelaamiseen.
Lempinen: Olisin myös aavistuksen käärmeissäni, mikäli olisin seuraavana edustuksen portteja kolkutteleva nuori hyökkääjä. Kuten todettua, pelillistä hyötyä Gilliesistä on niukalti jos lainkaan.
Strozyk: Kyllähän sen HIFK:kin tietää vallan hyvin, kun osasi sijoittaa miehen jo viikonloppuna 13. hyökkääjäksi.
Lempinen: Mielestäni on aiheellista kysyä, ohjaako HIFK:n toimintaa rohkeuden sijasta pelko?
Strozyk: Mitä kohtaan? Jokereita? Vai sitä, että legendaarinen brändi kokee taas kolauksen vastajoukkueiden otteiden vuoksi?
Lempinen: Onhan niitä "brändin näköisiä jätkiä" eksynyt Ilmalan puolelle ihan kiitettävä määrä. Kun paikallispelissä annetaan muutama kova ja puhdas taklaus, onhan se kiva tyrväistä vastustajaa turpaan.
Mitä poliisi tekee SM-liigassa?
Strozyk: Tämä on se avainkysymys. Gillies on maailman parhaita ja SM-liigan paras roolissaan, mutta sen roolin pelaajalle ei ole täällä käyttöä. On pelaajia, jotka varmasti tarvittaessa puolustavat ja suojelevat omiaan, mutta viemään joukkuettaan paremmin eteenpäin myös pelin ollessa käynnissä. Tom Nybondasin mukaan HIFK haluaa keskittyä jääkiekon pelaamiseen ja se on ilmeisesti SM-liigan kaltaisessa turvattomassa ja brutaalissa sarjassa mahdotonta hankkimatta joukkueeseen pelaajia, jotka eivät oikeastaan osaa pelata jääkiekkoa.
Gillies luo hypoteettisen pelotteen tarkoituksenaan on turvata HIFK:n taitopelaajien koskemattomuus. Jos HIFK-ihmiseltä nyt kysyisi esimerkkejä tuoreista tilanteista, joissa näillä taitopelaajilla ei olisi turvallista, listan muodostaisivat Semir Ben-Amor ja Markus Nordlund. Yksi lähes ainutkertainen tapaus, jonka juuret ovat syyskuuta 2012 kauempana ja yksi epäonninen vahinko.
Jättääkö joku taklaamatta siksi, että siellä vaihtopenkillä on se yksi pelote? Ei taida jättää. Meneekö pelaajaturvallisuus eteenpäin siksi, että siellä vaihtopenkillä on se yksi pelote? Ei taida mennä. Onko koodilla edes merkitystä sarjassa, jossa jokainen tarkoituksella käynnistynyt tappelu on ei-spontaani ja pelikiellon arvoinen? Ei.
Lempinen: Tässä näenkin ainoan positiivisen mahdollisuuden tässä surkuhupaisassa yhtälössä. Ymmärrän olevani naiivi, mutta näen edes pienen toivonrippeen siitä, että Gillies-kauden jälkeen pääsisimme eroon käsitteistä pelote ja koodi sekä lakkaisimme miettimästä spontaania ja ei-spontaania. Ja tämä kaikki tapahtuisi ihan spontaanisti, alettaisiin vaan pelata jääkiekkoa. Ei tää voi olla niin vaikeeta, kuten Turussa on joskus sanottu.
Strozyk: Lyhyesti sanottuna poliisille ei ole mitään käyttöä sarjassa, jossa taklaaminen on erityinen taiteenlajinsa ja joka on tähdännyt tappelemisen kitkemiseen poikkeuksellisen aktiivisesti. Jos ja kun Gillies ennemmin tai myöhemmin jonkun lahtaa, oli syytä tai ei, hän istuu ainakin seuraavan ottelun pelikiellossa.
Muutoin hän istuu noin 50 minuutista ylöspäin per ottelu vaihtopenkillä siltä varalta, että yhden SM-liigajoukkueen kohdalle ehkä kahdesti tai kolmesti kaudessa tuleva kohutaklaus vaatisi edellisen vuosituhannen tai uuden mantereen kostotoimenpiteitä - ja niitä ei yleensä edes pääsisi suorittamaan saman ottelun puitteissa, koska aiempi rikollinen lähtee suihkuun.
Lempinen: Yleisesti ottaen poliisiylijohtajakin on viime vuosina ollut liigassa perinteistä kaukalopoliisia kiireisempi. Tappelut ovat pannassa, paimenkirjeitä lähetellään ja sitten vielä ne valtion tukirahatkin. Mutta pelkään ja luulen tämän muuttuvan. Tehkääpä seuraava prosessi: Lukekaa Raimo Summasen puheet luontoäitijääkiekosta. Ajatelkaa Trevor Gilliesiä. Lukekaa Summasen luontoäitipuheet uudelleen. Ihmettelen, ellette halua tämän tehtyänne soittaa poliisille.
Strozyk: Ja tuskin tarkoitat Jeremy Yablonskia, Joel Rechlicziä tai muuta vastaavaa lainvalvojaa. Kiekkokoodin huvittavin erikoispykälä on klassinen A taklaa B:tä, C ja D tappelevat -skenaario, siitä ei tarvita lisäesimerkkejä.
Mikä on HIFK:n brändi?
Strozyk: No ei ainakaan kovaa taklaava ja tarvittaessa tappeleva lätkäjätkäjengi. Sen toivottavasti näkee jo jokainen.
HIFK on perinteikäs suomalainen urheiluseura, jolla on resurssit pelata mestaruudesta jokaisena vuotena, mutta joka on hassannut aiemmat tilaisuutensa huonojen henkilöstovalintojen tai pelillisten epäonnistumisten vuoksi. Nyt etsitään uutta tapaa karttaa menestystä keskittymällä epäolennaisuuksiin. Samalla on vielä fiksua asettaa oma osaaminen kyseenalaiseen valoon perustelemalla kaksi päivää ennen jokerikohtaamisia tehtyä goonihankintaa pelillisillä syillä. Vuoden 2013 SM-liigassa.
HIFK:n brändi henkilöityy nykyisin enemmän tonisöderholmeihin kuin jerekaralahtiin. Ja se on ihan ok.
Lempinen: Niin, allulähteenmäet, pitkät kalsarit, edarimeininki. Esimerkiksi näihin asioihin HIFK:n brändi edelleen yhdistetään. Eikä siinä sinällään mitään, mutta kun se yhdistetään pelkästään tällaisiin vääriin ihanteisiin. Pentti Matikainen piti mielikuvaa yllä vielä lähimenneisyydessä, osin ehkä tahtomattaankin. Hän joutui epämukavaan välikäteen Jere Karalahden ollessa milloin missäkin vaikeuksissa.
Onhan HIFK paljon ehtinyt hölmöilläkin, sitä ei voi kiistää. On suuri sääli, mikäli törttöilymielikuvien alle jäävät kaikki legendaarisen seuran värejä vuosikymmenten aikana kantaneet upeat pelaajat. Ja on vielä suurempi sääli, jos nykyinen päävalmentaja on liian epävakaa sekoittaakseen pakkaa entisestään. Pelkään pahinta, mutta olen mielelläni väärässä.