Jatkoajan maanantaijää, viikko 7: Ovista ja ikkunoista

LIIGA / Artikkeli
Sointuuko kulta oranssin kanssa?
Kuva © Mikko Pylkkö mikko.pylkko@jatkoaika.com
Takana on liigaviikko, jona HIFK menetti olennaisia osia joukkueestaan ja Hakametsässä syynättiin Michael Keräsen vammaa. Ässät ei ole enää mitään, kun taas Kärpät on entistäkin enemmän. Maanantaijäässä mietiskellään myös Tapparan mahtia.

Helmikuun ensimmäinen täysi peliviikko sai Tampereen haukkomaan henkeä. Kultakypärä Michael Keräsen loukkaantuminen edellisviikon Jokerit-ottelussa laittoi pistetykin loppukauden vaakalaudalle. Kaksien kuvausten jälkeen keskiviikko toi kuitenkin iloisia uutisia, sillä pahaksikin pelätty vamma pitää Ossi Väänäsen alle jääneen Keräsen sivussa vain parin viikon ajan.

Siihen asti Ilveksen on silti pärjättävä ilman tähteään. Kissapaidat taistelevat jopa suorasta pudotuspelipaikasta. Perjantaina Ilves kohtaa runkosarjan viimeisessä Tampereen paikallisottelussa Tapparan, joka puolestaan jahtaa kärkipaikalla yhä paistattelevaa Kärppiä.

Kärppien kaula kirvesrintoihin on kymmenen pistettä, vaikka Tappara oli hetkellisesti kuromassa eroa umpeen. Vastauksena tamperelaiskirille ja Jokerien kilpavarusteluun Kärpät poimi markkinoilta kaksi kivikovaa vahvistusta: Esa Pirneksen ja Adam Masuhrin.

"Loistavasti rakennettu ja roolitettu joukkue, jota valmentaa viiden SM-finaalin mies"

Lappeenrannassa SaiPa täydensi loukkaantumisten runtelemaa ryhmäänsä hyökkääjä Dave Spinalla ja puolustaja Jakub Cuttalla. Varamiehiä kaipaisi myös HIFK, joka menetti viime viikolla sairastuvalle niin maalitykki Juuso Puustisen kuin avainpuolustaja Toni Söderholminkin. Samalla helsinkiläisten peli on takkuillut ja sijoitus pudonnut lähemmäs alempaa playoff-viivaa.

Sen viivan alapuolella HPK yrittää yhä pitää pudotuspelihaaveitaan elossa. Kerho on ainoa kymmenen kärjen ulkopuolinen joukkue, jolle nousu viivan yläpuolelle on vielä tavoiteltavissa. Eroa Ilvekseen on kuitenkin jo kymmenen pistettä, eikä hiljattainen pistetahti lupaa suuria.

Häntäpään kolmikosta Ässät reagoi mahdollisuuksiensa murenemiseen purkamalla Pekka Virran sopimuksen kauden 2013-2014 osalta. Loppukauden pata pelailee ilman tähteään Niklas Hagmania, joka jätti viikonlopun ottelut väliin kuumien siirtoneuvottelujen vuoksi ja matkaa Sveitsiin.

Ässien luovuttamista, kilpavarustelun kliimaksia, HIFK:n sinnittelyä ja Keräsen loukkaantumiseen johtanutta tilannetta pyörittelevät tänään Jatkoajan Liiga-toimituksen päällikkö Matias Strozyk, päätoimittaja Antti Wennström ja Oulun-toimituksen Janne Onnela.

Kärpät ja Jokerit väänsivät voimasuhteista myös pelaajamarkkinoilla.
Kärpät ja Jokerit väänsivät voimasuhteista myös pelaajamarkkinoilla.
Kuva © Antti Romsi - http://www.romsi.net

Olisiko Ossi Väänästä pitänyt rangaista tapaus Michael Keräsestä?

Matias Strozyk: Tämän tapauksen suhteen arviointi ja kommentointi lähtivät lapasesta aivan käsittämättömällä tavalla.

Olin itse tapahtumahetkellä sikäli mediapimennossa, että katsoin toista ottelua ja myös Twitter oli kiinni. Sain viestin tilanteesta, kelasin sen muutamaan kertaan tallenteelta ja vasta sen jälkeen avasin sosiaalisen median arvaamattoman maailman. Yllätys oli kohtalainen, kun kaukalossa olikin nähty suurin piirtein kuolemantuottamus.

Tuomarit toimivat sikäli väärin, että tilanteesta olisi pitänyt tuomita Väänäselle kaksiminuuttinen kampituksesta. Sitä seurannut kaatuminen ja, analyytikkoja lainatakseni, "nyrkinisku takaraivoon" olivat yhtä kuin sattumaa ja kuvitelmaa.

Onneksi Keränen on kunnossa. Sehän on tärkeintä. Kyseessä on sarjan kuumimpiin kuuluva pelaaja ja Ilveksen menestymisen edellytys, jonka pelaaminen on kaikkien etu. Kun kaatuu jäähän sellaisessa asennossa kuin Keränen kaatui ja päälle putoaa vielä jääkiekkopelaajan kokoinen Väänänen, on parin viikon poissaolo vain hyvä uutinen.

Antti Wennström: Ei. Se mitä tämänkin tapauksen osalta peräänkuulutan, on esimerkiksi Matti Liljaniemen taannoisessa kolumnissaan vaatima parempi kommunikaatio tuomariston, yleisön ja joukkueiden välille.

Kun tämäntyyppinen tilanne käytäisiin asiallisesti ottelun jälkeen läpi, uskomukset, oletukset ja puhtaat harhaluulot tapahtuneesta eivät lähtisi kasvamaan korkoa pikavippejä suuremmalla korolla.

Eri mieltä saatettaisiin olla edelleen, mutta asian käsittely tapahtuisi paikan päällä ja keskustelu lähtisi tasaisemmin oikeilla raiteilla eteenpäin. Tämä onnistuu vain siten, että kaikkia osapuolia kuullaan. 

Janne Onnela: Väänästä olisi pitänyt rangaista kaksiminuuttisella kampituksesta. Enemmänkin olisi voinut antaa, mutta väkisinmakaamista ei jääkiekon sääntökirja tunne. Jos tuntisi, Väänästä olisi voinut rangaista myös siitä, sillä sen verran helpon näköisesti Väänänen satakiloisen ruhonsa Keräsen päälle tiputtaa.

Kuitenkin jokerikapteeni pelaa juuri kuten pitääkin. Maalinedustalla ei armoa tunneta. Kokeneena kettuna Väänänen osaa kääntää kovuutta pari napsua suuremmaksi, kun pelataan alivoimalla ja tuomareiden vihellyskynnys kasvaa.

Onneksi Keräsen loukkaantuminen ei lopulta ollut niin vakava kuin tunnekuohuissa annetut ensimmäiset kommentit Ilves-leiristä antoivat olettaa.

Ilves on ilman taituriaan pelättyä vähemmän aikaa.
Ilves on ilman taituriaan pelättyä vähemmän aikaa.
Kuva © Miikka Jääskeläinen - http://jaakiekko.kuvat.fi

Mitä Kärpät tekee Esa Pirneksellä ja Adam Masuhrilla?

Strozyk: Kaipa tuo Kärppien rosteri on ihan hyvässä kuosissa, kun Pirneskin tulee syvyyspelaajaksi. Pirnes on yhä huippusentteri ja alla on kaksi hyvää kautta AIK:ssa, yli 0,6 pistettä per peli SHL:ssä ja yhdessä sen huonoimmista joukkueista. Positiivista on myös se, että nyt Ivan Humlin ei todennäköisesti tarvitse ahtautua sentterimuottiin.

Masuhrin siirron näkisin näistä sinänsä merkittävämpänä, että pakkia Kärpät kaipasi hyökkääjää enemmän. Se tarvitsi kovatasoisen ja mieluiten kiekollisesti kyvykkään puolustajahankinnan haastaakseen keväällä esimerkiksi Tapparan ja Jokerit.

Kärppien top 4 - Lasse Kukkonen, Atte Ohtamaa, Ville Pokka ja Masuhr - näyttää Kukkosen palatessa Sotšista mainiolta. Kukkonen ja Masuhr ovat rooleissaan sarjan kermaa, Ohtamaa ja Pokka puolestaan edustavat Kärppien juniorityötä ja nuoren kaksikon nousua johtaviksi pelaajiksi.

Masuhrin kokemus, kiekollinen varmuus ja KalPan surkeudessa turtunut suoritustaso ovat varmoja palasia vahvistamaan Kärppien alakertaa. Ehkä se puolen pisteen ottelutahtikin palkitaan vihdoin mitalilla.

Liigassa pelataan kyllä kovien kokoonpanojen kautta. Niin Tappara ja Jokerit kuin Kärpät ja Lukkokin ovat liikkeellä paperilla huimilla riveillä. SaiPan mestaruus sopisi siis tähän kuvioon mainiosti.

Wennström: Pirnes tuo Kärppiin kokemusta ja kovissa paikoissa onnistumista. Lisäksi Pirnes tuo mukavasti Kärpät-historiaa ja joitain faneja kuohuttaneita muistoja.

Pirnes jätti aikanaan Kärpät epäonnistuneen "varman" nousun jälkeen. Tilannetta provosoi silloinen valmentaja Juhani Tamminen, vaikka siirtyminen Espooseen ja SM-liigan puolelle oli täysin oikea askel kehittyvälle pelaajalle.

Myöhemmin osa oululaisista faneista suuttui siitä, kun Tapparassa mestaruuden voittanut Pirnes hehkutti nauttivansa ratkaisusta juuri Raksilassa oululaisyleisön edessä. Kyseessä oli oikeasti vilpitön riemu perheen ja sukulaisten edessä onnistumisessa.

Pirnes on halunnut tulla takaisin Ouluun pari kertaa aiemminkin, mutta siirto on kariutunut milloin vaimon työpaikan ja milloin NHL-työsulun sopimustilanteen takia. Nyt tarinalle haetaan vihdoin onnellista loppua ja ympyrän sulkeutumista.

Kärpät keskushyökkääjinä 2013-2014
Pelaaja Ottelut Tehot +/-
Ben Maxwell 38 16+17 11
Joonas Kemppainen 48 17+13 21
Jari Viuhkola 44 5+20 7
Joonas Komulainen 18 6+2 4
Juho Keränen 38 4+4 2
Mika Pyörälä 6 0+2 1
Sakari Manninen 2 0+0 0
Toni Kähkönen 1 0+0 -1
Ivan Huml 1 0+0 0
(tilastot keskushyökkääjänä pelatuista otteluista)

Onnela: Pirnes tullee Jari Viuhkolan paikalle ja sysää seuraikonin neloskentän sentteriksi. Näin Kärpät saa paremmat tehot irti muun muassa Mika Pyörälästä. Viuhkola on arvokas lisä neloskentään ja sieltä hänet on helppo nostaa ylempiin kenttiin tarvittaessa.

Pakin tarve on ollut Oulussa tiedossa jo pitkään. Sekä Ari Vallin että ennen kaikkea Mikko Niemelä ovat kevättä ajatellen liian suuressa roolissa. Mikko Lehtonen on jatkuvasti rikki. Oikealta ampuvia pakkeja Kärpillä ei ole yhtään liikaa. Särkymävara pakistossa on olematon. Siinä lienee tarpeeksi perusteita Masuhrin hankinnalle.

Uudet pelaajat tuovat mukanaan myös pienen uhkakuvan. Kärppien joukkuedynamiikka on ollut hämmästyttävän hyvässä kuosissa, vaikka joukkueessa on Ivan Humlin ja Juhamatti Aaltosen kaltaisia egoja. Uudet hankinnat järkyttävät joukkuedynaamiikkaa aina, varsinkin kun kumpikaan ei tunnetusti ole mikään pukukoppipelaaja.

Miten Ässien valmentajatiedote vaikuttaa loppukauteen?

Strozyk: Niklas Hagman lähtee ja Ässien kauden ainoa pitkäkestoinen tutkapari hajoaa. Kiinnostaakohan Dragan Umicevicia sen jälkeen vielä hirveästi pelailla? Henri Heino - nyt jo ykkössentteri - on pelannut viimeisen kuukauden noin piste per peli -tahtiin, tehnyt sinä aikana enemmän pisteitä kuin kukaan muu ässäpelaaja ja kaksi kolmasosaa koko kauden tehoistaan.

Perjantaina Ässät pelasi Turussa niin aneemisen ottelun, että panokset ja tason huomioiden se taisto olisi voitu mieluummin perua vaikka yleisöäänestyksellä. Ottelun jälkeen Virran apuvalmentaja Sami Karppinen tiivisti kaiken tarvittavan: "tämä oli ainakin henkilökohtaisesti tunteeton peli, pelattiin kun piti pelata". Niinpä. Kiva kun teitäkin kiinnostaa.

Näitä tunteettomia pelejä on jäljellä vielä herkulliset yksitoista kappaletta. Ei karsintoja, ei panosta. Virran ilmoitus oli vain viimeinen osa ketjussa, jossa Ässistä tuli kauden 2013-2014 kannalta merkityksetön joukkue.

Yksi putosi pelistä pois.
Yksi putosi pelistä pois.
Kuva © Pekka Rautiainen - www.illcommunications.fi

Wennström: Tiedote puhdistaa ilmaa mukavasti ja näyttää medianhallinnan kannalta hyvältä sekä Pekka Virran että Ässien suhteen. Kyseessä on sopuisa ero, jossa lähdetään erilleen ennen kuin ovet paukkuvat tosissaan.

Vaikka loppupeleissä ei ole tuloksen kannalta panosta, antaa tilanteen ratkaiseminen hyvän pohjan katseen siirtämiselle tulevaisuuteen. Pelaajille se voi toimia jopa parantavana sykäyksenä eteenpäin.

Onnela: Porissa vedettiin viimeinen ässä hihasta ja yritettiin kopioida viime kautta. Pekka Virta on tämän kauden Karri Kivi ja Niklas Hagman tämän kauden Stephen Dixon. Silmät kiinni, peukut ylös.

Viime kaudella Kiven ilmoitus siitä, ettei jatka ja Dixonin myyminen käänsi kurssin ja siivitti Ässät yllätysmestariksi.Tällä kaudella samaa ei nähdä.

Siinä missä Kiven ratkaisu oli rehellinen heittäytyminen tyhjän päälle, Virran yritys ei sitä ole. Se vie tästä sinänsä miehekkäästä ratkaisusta hieman terää. Ässillä on vielä yksitoista peliä tällä kaudella ja se on sitten siinä. Valmentajakuviolla ei ole enää lopputuleman kanssa mitään tekemistä.

Miksi Tappara on niin vahva?

Strozyk: Ylempänä käsiteltyä Kärppien ja aiemmin Jokerien pelaajatankkausta seuratessa tulee eittämättä mieleen yhteys tähän kysymykseen.

Tappara on se syy, miksi nämä kaksi muuta huippujoukkuetta täydentävät rivejään useammallakin tähtitason pelaajalla.

Uuden vuoden sarjataulukko
Sijoitus Joukkue Ottelut Pisteet P/O
1. JYP 15 31 2,07
2. Pelicans 15 30 2,00
3. Kärpät 15 30 2,00
4. Tappara 15 27 1,80
5. Lukko 16 26 1,63
6. Blues 15 24 1,60
7. SaiPa 16 24 1,50
8. Ilves 15 23 1,53
9. Jokerit 13 21 1,62
10. Ässät 13 20 1,54
11. HIFK 15 18 1,20
12. TPS 16 18 1,13
13. HPK 15 13 0,87
14. KalPa 14 7 0,50
(ottelut 3.1.2014 alkaen)

Tappara on se joukkue, joka pitää voittaa. Se joukkue, jolla on parhaat rakenteelliset edellytykset edetä mestariksi. Se joukkue, jonka voi tällä hetkellä odottaa todennäköisimmin nostavan tasoaan entisestään pudotuspelien alkaessa.

Jukka Rautakorvesta voi olla ja ollaankin montaa mieltä, mutta valmentaa hän osaa ja Suomessa menestyminen on hänellä verissä. Sitten ne pelaajat ja roolitukset. Sentterit - syksyn kysymysmerkki - saatiin kiitettävään kuntoon viimeistään lainaamalla Jukka Voutilainen. Nykykalustona Voutilainen, Jan-Mikael Järvinen, Josh Green, Tomas Plihal. Laidoilla vielä Pekka Jormakoita, Olli Paloloita ja Ville Niemisiä.

Voutilainen oli mahtava hankinta, mutta eniten säväyttävät juuri kolmos- ja nelosketjut: kaksi kovaa ulkomaalaista sentteröimässä todellisia playoff-ketjuja: Ray Sawada, Ville Nieminen, Green ja Plihal ovat erityisesti sellaisia veteraaneja, joiden partakauden otteita odotellessa meinaa vähän jopa innostua. Kärkiketjujen laidoilla on jo nopeutta, tämä nelikko tuo kevään koittaessa ekstra-annoksen luonnetta.

Nollapelikärjelle ja vuonna 2014 eniten otteluita voittaneelle Juha Metsolalle jäi luultavasti viime keväänä jonkin verran hampaankoloon. Puolustuksessakin on paperilla kolme kovaa paria - tosin viikonlopun kolmen maalin tasoitukset vastustajalle ovat vähän turhia.

Tämä on loistavasti rakennettu ja roolitettu joukkue, jota valmentaa viiden SM-finaalin mies. Siksi Tappara on niin vahva.

Wennström: Metsola on avainasemassa kirkkaimman mitalin tavoittelun suhteen. Vireen pitää kestää loppuun asti. Muuten joukkueessa on parasta se, että menestyksestä huolimatta mukana on pelaajia, joilla on edellytyksiä vielä vähän parantaa.

Tappara on hyvin kasattu ja valmennettu joukkue, jossa älyllä paikataan yksittäisiä puutteita fysiikassa tai pelitaidoissa. Älyllä viittaan pelitapaan ja fiksuun roolitukseen.

Paras pelitapa on aina sellainen, joka tekee pelaamisen pieniä osa-alueita helpommaksi. Tämä näkyy pitkin kenttää tilanteina, joissa prosentit kääntyvät alueellisena ylivoimana aina Tapparan puolelle. Tila otetaan vastustajalta pois.

Roolitus on sitä, ettei pelaajia väkisin istuteta väärissä rooleissa. Toisessa joukkueessa jämänä ollut Plihal täyttää oman tärkeän tonttinsa mallikkaasti, vaikkei sitä Jatkoajan päätoimittaja osaisi aina arvostaa!

Onnela: Koska Liigan paras viimeistelijä. Koska Liigan toiseksi paras maalivahti. Syitä on monia, mutta yksi nousee ylitse muiden: Jukka Rautakorpi. Tappara pelaa valmentajansa näköistä lätkää.

Tapparan keskialueen puolustus on todella tiivis, eikä vastustajan ole helppo murtautua Tapparan puolustusalueelle nopeilla hyökkäyksillä. Tämä sopii Tapparan suhteellisen hitaalle puolustukselle paremmin kuin hyvin. Taktiikka korostaa heidän vahvuuksiaan ja vähentää heikkouksien merkitystä. Puolustuspelaaminen kokonaisuutena on Tapparan vahvin ase.

Rauhallinen, nöyrä ja sitoutunut. Siinä adjektiivit, jotka kuvaavat tämän hetkistä Tapparaa. Ehdoton mestarisuosikki Kärppien ohella.

Selviytyykö HIFK ilman Juuso Puustista ja Toni Söderholmia?

Strozyk: IFK:n rosterista saa pudottaa aika monta miestä ennen kuin löytää parivaljakon, jonka poissaolo on yhtä kallista kuin tämän. Puustinen on HIFK:n maalintekijä. Nyt hän on poissa ja Iiro Pakarisenko pitäisi astua niihin saappaisiin? Vai Jason DeSantisin?

Monitoimimies Pakarisella on ihastuttavat 17 maalia, mutta Söderholmin pudotessa hän pelaileekin pakkina. Se kertoo IFK:n kompastuskivestä, eli puolustuksesta. Ville Peltonen ja Corey Elkins voivat omilla yksilötaidoillaan pitää HIFK-hyökkäyksen nenän vedenpinnan yläpuolella ja Ville Husso taistelee luukulla, mutta puolustus on ilman Söderholmia hyvänä iltana keskitasoa.

Kuuden kärkeen nousun kannalta nämä kaksi loukkaantumista ovat käänteentekeviä. HIFK on romahtanut alkukauden tasolleen. Nyt kompuroiva pelaaminen pitää muuttaa voittavaksi ilman kahta tähteä. Onnea, Blues, Pelicans, Ilves ja muut.

Viivan alle putoaminen on tässä vaiheessa vaikeaa, mutta Raimo Summanen saa piiskata melkoisen kuntopiikin puolentoista kuukauden päähän, jotta HIFK etenisi edes puolivälieriin Kärppiä tai Tapparaa vastaan.

Wennström: Ei selviä. Etenkin Söderholmin takana taso tipahtaa.

DeSantis ei ole tarpeeksi hyvä puolustussuuntaan, eikä Oscar Eklund ole ottanut odotettuja askeleita eteenpäin siirryttyään HIFK:iin. Pudotuspeleissä he näillä näkymin pysyvät, mutta viimeistään siellä kaksikkoa kaivataan kovasti.

Onnela: Riippuu siitä mikä lasketaan selviytymiseksi.

Jos sillä tarkoitetaan selviytymistä pudotuspeleihin, niin kyllä selviytyy. HIFK:n tahti ei juuri muuttunut näiden kahden pudottua riveistä, sillä neljä peliä ennen ja neljä peliä jälkeen Puustisen ja Söderholmin loukkaantumisen tuottivat helsinkiläisille täsmälleen saman tuloksen.

11. sijalla majaileva HPK on jo 12 pisteen päässä helsinkiläisistä, eikä se sitä eroa kymmenessä pelissä kuro umpeen. Puustinen on nykytiedon valossa pois enää kolmesta pelistä. Söderholmin tilanne on hieman vaikeampi, mutta hänkin ehtii toipua ennen tosipelejä, jotka HIFK:n osalta alkavat juuri playoff-karsinnoista.

Jäikö jokin nakertamaan? Kuka on väärässä, kuka oikeassa? Haluatko kysyä jotain ensi viikon Maanantaijäässä? Twiittaa kysymyksesi tai kommenttisi Jatkoajalle tunnisteella #Maanantaijää.

Kauden aiemmat Maanantaijäät:

Viikko 5: Jäikö Kuopioon edes kunniaa?
Viikko 4: Tarjoushintoja Turun tähtitukussa
Viikko 3: Pätevyysvaatimuksena maailmanmestaruus
Viikko 2: Vuoden mies
Viikko 52: Mestarisuosikki Lukko ja keltamustat tähdistökentälliset
Viikko 50: #BornaToBeWild
Viikko 49: Paljon melua Juusoista
Viikko 48: Taruolento joka sentterinä tunnetaan
Viikko 47: Vielä yksi kriisijoukkue
Viikko 43: Kärppä on Gilliesiä armottomampi
Viikko 42: Kerholla ei ole vaihtoehtoja
Viikko 41: Uusi mies liipaisimella
Viikko 40: Ramzi Abidin hermot, kakut ja sakot
Viikko 38: Tampereella on vain yksi joukkue
Viikko 37: Tuomiopäivä
Viikko 35: Poliisijää
Viikko 33: Comeback

» Lähetä palautetta toimitukselle