Jatkoajan maanantaijää, viikko 6: Jäikö Kuopioon edes kunniaa?

LIIGA / Artikkeli
Keltamustasta KalPa-nutusta on tullut raskas kannettava.
Kuva © Atte Rissanen - atterissanenphotography.com
Mitä jää jäljelle, kun seura menettää pelaajia, yleisön ja leijonanosan budjetistaan? Sitä sopii miettiä Kuopiossa. Maanantaijäässä tutkitaan myös HIFK:n maalivahteja, Jokerien hyökkäystä ja vääntöä viimeisistä pudotuspelipaikoista.

Runkosarjan viimeistä edellinen kuukausi on käynnissä ja pudotuspelit häämöttävät useimmilla joukkueilla tusinan ottelun päässä. Sinne jatkavat joukkueet ovat jo pitkälti selvillä, kun sarjataulukon peräpäähän jumittuneiden Ässien, KalPan ja TPS:n haaveet kauden jatkumisesta maaliskuuta pidemmälle ovat kokeneet kovia.

Kärpistä tuli viikonloppuna ensimmäinen sadan sarjapisteen ylittänyt joukkue. Runkosarjakärki jyräsi yli KalPan ja jatkaa viiden pisteen etumatkalla. Oululaiset edellisviikon kärkikamppailussa kaatanut Tappara on yhä toisena, eikä ole lainkaan kohtuutonta odottaa näiden joukkueiden päättävän runkosarjan samoilla sijoituksilla.

"Faneilla on loppukaudella varmasti suuri kynnys lähteä hallille katsomaan KalPan konttaamista"

Maanantaijää huilasi viime viikon, ja sillä välin kotimaan pelaajamarkkinat kävivät kuumina. Eric Perrin ja Ossi Louhivaara tekivät jatkosopimukset Jyväskylään, Lauri Marjamäki ja Tomi Karhunen puolestaan pysyvät Oulussa. Helsingissä Broc Little tuli vahvistamaan Jokereita.

Littlen debyytissä Jokerit murskasi TPS:n huimin 7-1-lukemin. Paikalliskilpailija HIFK:lla on ollut raskaampaa ja joukkue on kolmen ottelun tappioputkessa. Viidessä viime ottelussaan punanutut ovat tehneet vain kahdeksan maalia, kun taas kaukalon toisessa päädyssä Ville Husso on joutunut urakoimaan kahden edestä Joakim Lundströmin haparoidessa. Siitä huolimatta HIFK on vain kolmen pisteen päässä Jokereista kamppailussa suorasta pudotuspelipaikasta.

Savossa tunnelmat ovat toisenlaiset. KalPalla ei ole enää asiaa pudotuspeleihin ja loppukauden tavoitteena on lähinnä vahinkojen minimoiminen. Sen näkyvin seuraus on pelaajakaupparuljanssi.

Ensimmäisenä lähti maalivahti Pekka Tuokkola, joka aloitti SHL-uransa synkästi päästämällä kolme maalia debyyttiottelunsa avausvartin aikana. Puolustaja Adam Masuhr on ollut liipaisimella jo tovin. Kokoonpanonsa täydentämiseksi KalPa on turvautunut pelaajalainoihin Kärpiltä ja Ilvekseltä.

Kuopiolaisten katastrofia, pääkaupunkiseudun iskukykyä ja pudotuspelitaistoa pohtivat tänään Jatkoajan Liiga-toimituksen päällikkö Matias Strozyk, päätoimittaja Antti Wennström ja Tampereen-toimituksen Leo Runsas.

Tutut miehet edustavat hurrikaania jatkossakin.
Tutut miehet edustavat hurrikaania jatkossakin.
Kuva © Jaakko Stenroos - https://jaskan.kuvat.fi/

Onko Jokerien hyökkäys nyt Suomen kovin?

Matias Strozyk: Syksyn rymistelyjoukkueessa on nyt upea tasapaino eliittitason ratkaisupelaajien ja kokeneiden kolmos- ja nelosketjun hyökkääjien välillä.

Hankintojen ohella poissaolijoiden paluu on ehkä tehostanut vaikutelmaa terästäytyneestä - vai teräväistyneestä? - hyökkäyskalustosta enemmän kuin pitäisi. Teuvo Teräväisen uudelleensyntyminen on itsessään laajemman tarkastelun arvoinen ilmiö joka vaati muutakin kuin hyvät U20-pelit, kuten Lake Placidin mainiot esitykset elokuulta ja silti seurannut vaisu liigasyksy osoittavat.

Ladislav Nagyn, Broc Littlen ja Ben Walterin hankinnoilla Jokerit kuitenkin rakensi mielenkiintoisen "puskurin" Teräväisen ympärille. Suorituspaineet jakautuvat enemmän heille, ja ennen kaikkea Teräväisen ei enää tarvitse olla koko joukkueen ydin ja voiton avain. Walter tuli kahden suunnan taitajaksi, Little jopa potentiaaliseksi KHL-vahvistukseksi. Tilanne on varsin lupaava, varsinkin kun Nichlas Hardtin ja Steve Mosesin pelaamisessa on vielä tehostumisen varaa.

Milloin mitäkin ketjua täydentävä Henrik Koivisto ja kahdeksaan otteluun neljä maalia kolmosketjusta iskenyt Jani Rita puolestaan tarjoavat tasaista secondary scoringia. Takalinjoilla Jere Karalahti otti vastuulleen Teemu Erosen hyytymisen paikkaamisen - viidessä viime pelissä 3+4.

En tiedä voiko yhtäkään eritellä "parhaaksi", mutta Jokerien hyökkäys on pomminvarmasti yksi Liigan parhaista. Ainakin monipuolisuudessaan se on omaa luokkaansa.

Antti Wennström: "Kovin" on hyväksyttävissä oleva termi. Sen sai kokea viimeksi Michael Keränen, sillä tämä miehistö osaa pistää sopivasti läskiä tummumaan.

Se, kenellä on paras, ratkaistaan minun näkemykseni mukaan Kärppien ja Tapparan välillä. Kaikki kolme ovat joka tapauksessa syviä ja hyvin roolitettuja. Keväällä nousevat muutenkin vielä yksittäiset duunarit ratkaisurooleihin.

Jokerien osalta kevään menestyksen ratkaisee kuitenkin eniten pakisto. Mikko Kousa ja Teemu Eronen eivät ole tällä hetkellä mestaruusvireessä. Kaikki kunnia Niko Peltolalle, mutta Karalahden rinnalta pitää löytyä ratkaisuhetkillä muita nimiä.

Leo Runsas: Nimilista ainakin on melkoista luettavaa. Keskushyökkääjäosasto sai kaipaamansa vahvistuksen Walterista. Teräväinen ja Riku Hahl ovat pätevät kakkos- ja kolmossentterit, ja Tomi Mäki esiintyi hyvin lauantaina Ilvestä vastaan.

Laitahyökkääjäkaartikaan ei kalpene. Uusi hankinta Little on osoittautumassa pelimieheksi ja riveistä löytyy jo valmiiksi Mosesin, Jarkko Ruudun, Nagyn, Ridan, Hardtin, Janne Lahden ja Antti Tyrväisen tasoisia pelimiehiä.

Jokereiden hyökkäys on siis todella hyvällä tasolla, eikä joukkue kaadu siihen pudotuspeleissäkään. Kunnollisen kakkosmaalivahdin puute ja puolustuspään pitävyys ovat helsinkiläisten potentiaaliset kompastuskivet jatkossakin.

Jokerien arsenaali on laaja.
Jokerien arsenaali on laaja.
Kuva © Jaakko Stenroos - https://jaskan.kuvat.fi/

Ketkä ovat turvassa pudotuspelipaikkojen suhteen?

Strozyk: Nopeinkin vilkaisu sarjataulukkoon paljastaa, että pudotuspelipaikat jaetaan 11 joukkueen kesken. Seitsemän kärki ei enää ole putoamassa, joten taistelu käydään Ilveksen, Bluesin, Pelicansin ja HPK:n välillä. Näistä yksi jää rannalle.

Uskon, että lopullinen vääntö jää Pelicansin ja HPK:n mittelöksi. Lupaa siis hyvää, että nämä lauantainakin kohdanneet joukkueet pelaavat vielä yhden keskinäisen kahta viikkoa ennen runkosarjan päättymistä. Lauantain mittelössä Pelicans näytti tasonsa silloin kun ratkaisevat palaset - Tyler Redenbach, Jesse Niinimäki, Timo Pärssinen ja Jere Myllyniemi - ovat samana iltana osaamistasollaan. Pelicans oli aggressiivisempi ja aktiivisempi, sen myötä HPK:n kaksi johtoasemaa kolmannessa erässä kääntyivät lahtelaisten 4-3-voitoksi.

Mahdollisuudet pudotuspeleihin
Sijoitus Joukkue Todennäköisyys
6. Jokerit 99,6%
7. HIFK 98,4%
8. Ilves 92,9%
9. Blues 91,8%
10. Pelicans 83,1%
11. HPK 34,0%
12. Ässät 0,2%
(lähde: Sports Club Stats)

Pelicans pääsee vieläpä pelaamaan neljä ottelua sarjataulukon häntäkolmikkoa vastaan, joten lahtelaisten voi sanoa olevan kamppailussa edellä muillakin tavoin kuin neljän pisteen kaulalla. Muistetaan silti, että kauden päällimmäisen opetuksen mukaan Pelicansin suorituksia ei voi ennustaa. Tämäkin taisto ratkennee lopulta siihen, onko lahtelaisilla parin viikon päästä päällä umpisurkea vai huippuhyvä putki.

Loppuun saa varmaan jättää vielä varovaisen toiveen Juuse Saros vastaan Ville Husso -sarjasta? Siinäpä asianmukainen päätös maalivahtien osalta ainutlaatuiselle liigakaudelle.

Wennström: Minusta näyttää, että näennäisesti turvallisessa asemassa oleva Ilves on viivan yläpuolella olevista joukkueista suurimmassa vaarassa tipahtaa.

Keräsen loukkaantuminen on omiin uskovia faneja suurempi lovi hyökkäykseen. Todella monen pelaajan täytyisi nyt nostaa pelaamisensa tasoa suuresti, jotta Keräsen dominoinnille löytyisi vastinetta. Ei näytä ollenkaan selviöltä.

Ilves pelaa edelleen fiksua kiekkoa Tuomas Tuokkolan johdolla, heillä on edelleen kuuma maalivahti, ja joukkueesta löytyy runsaasti odotuksiin verrattuna plus-merkkisiä suorituksia, mutta voitot ovat tiukassa loppukauden aikana. Niin mukava loppu tarinalle kuin se olisikin, Ilves on vaarassa tipahtaa pudotuspeleistä.

Runsas: Varmuudella voidaan sanoa, että TPS:n, KalPan ja Ässien pukukopeissa ei pudotuspelitunnelmaa haistella.

HPK kärsi kirvelevän tappion lauantaina Pelicansia vastaan, mutta sillä on yhä mahdollisuudet kymmenen joukkoon. Sijat 7-10 ovat muutenkin hyvin mielenkiintoiset, sillä HIFK, Ilves ja Blues ovat kaikki iskuetäisyydellä myös kuuden kärjestä ja suorasta pudotuspelipaikasta. Jokerit ja Lukko puolestaan ovat uhkavyöhykkeellä sieltä putoamisen suhteen.

Sarjan kärkipäässä Kärpät, Tappara ja SaiPa voivat olla jo melko varmoja kuuden parhaan joukkoon pääsemisestä. Piste-etumatka takana tuleviin on sen verran suuri, että sitä on hankala kiriä enää kiinni. JYPillä on myös oma sanansa sanottavana kotietua ratkaistaessa.

Kaiken kaikkiaan runkosarjan lopusta tulee hyvin mielenkiintoinen, vaikka karsintaotteluiden puuttuminen tältä kaudelta vähentää häntäpään kolmikon stressin aiheita. 11 muulla joukkueella on silti vielä täysi rähinä päällä. Mikään joukkue ei voi olla täysin varma sijoituksestaan, eikä iso osa joukkueista siitäkään, pystyykö se välttämään pudotuspelien ensimmäisen kierroksen.

Alemmalla viivalla väännetään vielä tosissaan.
Alemmalla viivalla väännetään vielä tosissaan.
Kuva © Pekka Rautiainen - www.illcommunications.fi

Miltä KalPan tilanne näyttää?

Strozyk: Niin masentavalta, että se saa sivullisetkin nyyhkyttämään. Vuodenvaihteen jälkeen 12 tehtyä maalia 12 ottelussa! Maalikuninkaat: Miika Koivisto (23v., kaksi maalia), Saku Kinnunen (19v., kaksi maalia), Miikka Pitkänen (17v., kaksi maalia) ja onneksi sentään Janne Kolehmainen (27v., kaksi maalia). Näillä mennään pääsarjatasolla.

Lauantain kierros oli aivan uusi huippu. Kärpiltä lainattu nuorisokolmikko ei saa pelata pääasiallista työnantajaansa vastaan ja joukkue räjähtää heti. Hyökkäysketjuja vain kolme, ykkössentterinä puolustaja ja jo puoliksi kaupattu Adam Masuhr mukana suunnilleen säälistä. Tuskastunut ykkösvahti myytynä Ruotsiin ja kakkosketjun laidalla kahden ottelun hätälaina Ilvekseltä. No turpaan tuli.

Urheilullisuuden, kilpailun ja oikeudenmukaisuuden käsitteitä voi venyttää taas vähäsen lisää. Henkilöstö on myynnissä, peleihin ei saada nytkään täyttä joukkuetta ja illasta toiseen teemana on tappio. Urheilussa aina yhtä huvittava "budjetoimme playoff-tuloja, joita ei sitten tullutkaan" -dilemma kiteytti kriisin.

KalPa ei juuri nyt ansaitsisi edes pelata ammattilaisliigassa.

Wennström: Näen edelleen tässä eniten Liigan ongelman; en vain yhden seuran ongelmaa. Kun urheilullista rangaistusta ei sarjasta putoamisen muodossa käytännössä ole, meidän pitää kiistellä siitä, tekeekö seura oikein vai väärin. Toiset taas kiistelevät siitä, ketä pitää kiittää ja ketä saa kritisoida.

Totuus on, ettei yksikään seura voi houkutella katsojia sloganilla "Tipumme pian loppukevääksi Veikkauksen listoilta". Pitäisi säilyttää edes joku selkeä suunta ja visio kuten "Paha palaa takaisin". Nyt pidän suurimpana kysymysmerkkinä taloudellisen selviytymisen ohella sitä, kuka joukkuetta jatkossa valmentaa.

Jari Laukkanen ei valitettavasti tätä joukkuetta tästä ahdingosta nosta tällä kaudella eikä pitkässä juoksussa. Rohkea valmentajakiinnitys antaisi sellaisenaan uskoa ja suuntaa seuraajille, näytti ensi kauden miehistö miltä tahansa. 

Runsas: Täytyy sanoa, että ei käy kateeksi KalPa-faneja. Tila, johon seura on ajettu, on surkuhupaisa. Perjantaisessa Kärpät-ottelussakin ottelukokoonpanoon kuului 16 kenttäpelaajaa ja kaksi maalivahtia ja loukkaantuneiden lista on pitkä kuin nälkävuosi. Faneilla on loppukaudella varmasti suuri kynnys lähteä hallille katsomaan KalPan konttaamista.

Pelaajien ja valmennusjohdon kannalta tilanne on yhtä lailla ankea. Seurajohto ilmoitti jo aiemmin, että käytännössä kaikki pelaajat ovat kaupan, jotta tilikauden tappiot voidaan minimoida. Pekka Tuokkola on jo poistunut joukosta ja Jukka Voutilaisen vaihdosta Arttu Ilomäkeen liikkuu huhuja. Käytännössä kukaan ei siis voi olla varma loppukauden pelipaikastaan. Toinen puoli kolikkoa on toki se, ketkä kuopiolaisten pelaajalistasta herättävät suurta mielenkiintoa muualla.

Varmaa on se, että edes kymmenen parhaan joukkoon KalPalla ei ole toivoakaan. Joukkueella on siis sinänsä paineeton paikka pelata ja iskeä. Ensi kauden pelipaikat siintävät toki kaikilla mielessä, mutta Kapasten klaanin suunnitelmista ei taida olla oikein kukaan vielä perillä. Päättyvän tilikauden tulos määrittää paljon sitäkin suuntaa, eivätkä näkymät ole hyvät. Syyllisten etsintä ja ratkaisujen hakeminen ovat varmasti jo käynnissä kulisseissa.

(lähde: kalpahockeyoy - YouTube)

Onko HIFK:lla maalivahtiongelma?

Strozyk: Ei niin kauan kun sillä on käytössään yksi kauden parhaista maalivahdeista.

Joakim Lundströmin suoritustaso oli huipussaan kahdessa ensimmäisessä ottelussa. Sen jälkeen tilastot ovat olleet säännöllisesti hyvin keskinkertaisia, eikä kolmen pisteen voittoja ole tullut ainuttakaan.

HIFK-maalivahdit tammikuussa
  Husso Lundström
Ottelut 6 6
V-T-H 2-2-1 1-1-4
Nollapelit 0 0
Torjunta% 93,14% (6.) 91,18% (16.)
PMK 2,05 (10.) 2,29 (12.)
(sijoitus Liigan maalivahtien keskuudessa)

Husso puolestaan pelaa pääsääntöisesti tasaisemmin. Mukana on muutama tilastollisesti heikompi peli. Se on ihan luonnollista, eikä ykkösvahdin viitta ole putoamassa hänen harteiltaan.

Tämä vain korostui tammikuun viimeisessä pelissä, jossa Raimo Summanen vaihtoi Husson maaliin ensimmäisen erän puolivälissä ja tämä piti nollan. Paremmalla hyökkäyspelaamisella se päätös olisi ollut ottelun käännekohta.

HIFK:lla ei ole maalivahtiongelmaa, mutta Lundströmiin luottaminen on arveluttavaa. Kokeneempi kaveri on hyvä pitää penkillä, mutta HIFK on nyt jälleen kerran Husson joukkue. Syksyllä hän osoitti, että pystyy kantamaan tätä joukkuetta ja nyt pitää sitten jaksaa kevääseen asti.

Kuten syksylläkin, Husson onnistuminen on HIFK:n voittamisen ensimmäinen ehto.

Wennström: Ei. HIFK:n maalivahtitilanne on luotettava. Kevään maalivahtikorttini ovat enemmän Jussi Rynnäs ja Tuomas Tarkki, mutta kannattajien ei tarvitse pelätä tämän kaksikon sulavan kuten HIFK:n maalivahdit niin useana keväänä menneiden vuosien aikana.

Se on tosin mainittava, että Lundströmin pitää pystyä pelaamisellaan antamaan huilivuoroja Hussolle ennen pudotuspelejä. Pelimäärä on ollut nuorelle maalivahdille sen verran runsas, ettei loppukauden kestävillä starttiputkilla hyvä heilu.

Runsas: Ei välttämättä. Husso on hyvin lupaava nuori maalivahti ja pelaaminen alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa on hyvä osoitus siitä, että taso riittää.

Husso jäi kisoissa sekä roolillisesti että pelillisesti Juuse Saroksen varjoon, mutta turhia miehiä ei kisoihin koskaan valita. Taakse jäi useampikin pelaaja. Liigassa torjuntaprosentti on 30 pelissä ollut 92,59, mikä ei todellakaan ole huono.

Lundström on myös aloittanut lupaavasti. Seitsemässä pelissä torjuntaprosentiksi on muodostunut 92,36. Haasteena, kuten Hussonkin kohdalla on se, ettei kokemusta pääsarjatasolla ykkösmaalivahtina pelaamisesta juurikaan ole. Kokemuksen puute voi muodostua pudotuspeleissä ongelmaksi, vaikka ruotsalaisella sitä alemmilta soilta onkin.

HIFK:lla on siis käsissään mielenkiintoinen maalivahtikaksikko. Kumpikin on pelannut Liigassa melko hyvin torjuntaprosenttinsa puolesta, mutta kestävyys pudotuspeleissä on epävarmaa. Maalivahtipelin toimiminen on oleellista helsinkiläisten menestystoiveiden kannalta, joten Summanen toivoo varmasti kyynärpäät ristissä, että jompi kumpi parivaljakosta pystyy nousemaan voittavan maalivahdin rooliin myös pudotuspeleissä.

Jäikö jokin nakertamaan? Kuka on väärässä, kuka oikeassa? Haluatko ensi viikon Maanantaijäähän jonkin tietyn kysymyksen? Tviittaa kysymyksesi tai kommenttisi Jatkoajalle tunnisteella #Maanantaijää.

Kauden aiemmat Maanantaijäät:

Viikko 4: Tarjoushintoja Turun tähtitukussa
Viikko 3: Pätevyysvaatimuksena maailmanmestaruus
Viikko 2: Vuoden mies
Viikko 52: Mestarisuosikki Lukko ja keltamustat tähdistökentälliset
Viikko 50: #BornaToBeWild
Viikko 49: Paljon melua Juusoista
Viikko 48: Taruolento joka sentterinä tunnetaan
Viikko 47: Vielä yksi kriisijoukkue
Viikko 43: Kärppä on Gilliesiä armottomampi
Viikko 42: Kerholla ei ole vaihtoehtoja
Viikko 41: Uusi mies liipaisimella
Viikko 40: Ramzi Abidin hermot, kakut ja sakot
Viikko 38: Tampereella on vain yksi joukkue
Viikko 37: Tuomiopäivä
Viikko 35: Poliisijää
Viikko 33: Comeback

» Lähetä palautetta toimitukselle