Leijonat on ollut mukana Saksassa tai Länsi-Saksassa järjestetyissä MM-kisoissa vuosina 1955, 1975, 1983, 1993, 2001 ja 2010. Ainoa mitali on vuoden 2001 kisojen hopea. Suomi aloittaa kevään 2017 MM-kisat Pariisin lohkossa, mutta Ranskassa pidetyissä arvokisoissa menestys on ollut vielä heikompaa.
Edellisen kerran Ranskassa on pelattu jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut vuonna 1968 Grenoblen olympialaisissa, joissa Suomi sijoittui viidenneksi. Puhtaat MM-kisat Ranska on isännöinyt viimeksi vuonna 1951. Pariisissa pidetyssä turnauksessa Suomi jäi viimeiseksi.
Vuonna 1975 Länsi-Saksassa pidetyissä kisoissa sijoitus oli niukasti neljäs, peräti kuudennen kerran peräkkäin.
Mitali oli lähellä -75 kisoissa
Vuonna -55 järjestetyissä kisoissa Suomi oli turnauksen viimeinen voitettuaan ainoastaan Sveitsin. Kahdeksassa ottelussa Suomi teki vain 16 maalia, mutta päästi peräti 72. Turnauksen voitti Kanada puhtaalla pelillä.
20 vuotta myöhemmin Leijonat oli jo merkittävästi vahvempi joukkue. Vuonna 1975 Länsi-Saksassa pidetyissä kisoissa sijoitus oli niukasti neljäs, peräti kuudennen kerran peräkkäin. Suomi voitti turnauksessa Yhdysvallat ja Puolan kahdesti sekä Ruotsin kerran.
Niukka 0−1-tappio Ruotsille ensimmäisellä kierroksella koitui kohtalokkaaksi, sillä Suomi ja Ruotsi olivat turnauksen jälkeen tasapisteissä, mutta paremman maalieron turvin Ruotsi nappasi pronssimitalin.
Suomalaispuolustaja Pekka Marjamäki valittiin sekä turnauksen että parhaaksi puolustajaksi että tähdistökentälliseen. Tappara-legenda nakutti kymmenessä pelissä tehot 6+2. Neuvostoliitto voitti turnauksen puhtaalla pelillä ja takoi kymmenessä pelissä peräti 90 maalia.
Huono tulos -83 kisoissa maksoi paikan seuraavan vuoden Kanada-Cupista
MM-kisoissa oli siirrytty systeemiin, jossa alkusarjan neljä parasta joukkuetta pelasivat erillisen mitalisarjan. Leijonilla ei kuitenkaan ollut mitalipeleihin asiaa, sillä joukkue voitti alkusarjassa vain Italian. Ruotsia vastaan tuli tasapelipiste. Lopullinen sijoitus oli toiseksi viimeinen.
Neljä parasta eurooppalaisjoukkuetta tienasivat itselleen paikan vuoden -84 Kanada-Cupiin, ja viimeinen paikka meni isäntäjoukkue Länsi-Saksalle, joka voitti alkusarjassa Italian, Suomen ja Itä-Saksan.
Maailmanmestaruuden voittanut Neuvostoliitto oli ykkönen sekä alkusarjassa että mitalisarjassa. Ainoa pistemenetys tuli mitalisarjan tasapelissä Tšekkoslovakiaa vastaan. Joukkueet olivat mitalisarjan jälkeen tasapisteissä, mutta Neuvostoliitto voitti paremmalla maalierolla.
Prahan menestys kääntyi pettymykseksi -93
Leijonat sai ensimmäisen MM-mitalinsa -92 Prahassa, joten vuoden 1993 Saksan MM-kisoihin lähdettiin kovin odotuksin. Pelit eivät kuitenkaan sujuneet toivotulla tavalla. Alkusarjan viidessä pelissä Leijonat teki vain seitsemän maalia. Isäntäjoukkue Saksakin onnistui yllättämään suomalaiset numeroin 3−1.
Puolivälierissä Leijonat kohtasi Kanadan, joka ei antanut armoa. Kolmannessa erässä kanadalaiset iskivät kolme maalia ja ratkaisivat selvän 5−1-voiton. Mark Recchi ja Dave Manson tekivät kaksi maalia mieheen.
vuoden 1993 Saksan MM-kisoihin lähdettiin kovin odotuksin. Pelit eivät kuitenkaan sujuneet toivotulla tavalla.
Suomen sijoitus turnauksessa oli seitsemäs. Kun edeltävinä vuosina oli vihdoin päästy mitalien makuun, niin lopputulos oli pettymys. Päävalmentaja Pentti Matikaisen sopimus kattoi vielä vuoden 1994, mutta ensimmäiset arvokisamitalit saavuttaneen valmentajan kohtalona oli olla ensimmäinen Leijonien päävalmentaja, joka saa potkut kesken sopimuskauden.
Maailmanmestariksi nousi alkulohkossa haparoinut Venäjä. Mestaruus oli Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän ensimmäinen. Seuraavan maailmanmestaruuden venäläiset voittivatkin vasta vuonna 2008.
Toinen MM-kulta oli lähellä -01
Vuoden 2001 Saksan MM-kisoihin Leijonat lähti kolmen vuoden mitaliputkessa. Edellisenä keväänä Suomen saaliina oli pronssia ja -99 sekä -98 hopeaa. Turnaus lähti hyvin käyntiin, kun Leijonat voitti helpohkon alkulohkonsa puhtaalla pelillä. Kolmen ottelun maaliero oli 18-3.
Suomi voitti myös kuuden joukkueen välisarjan, vaikka kärsikin heti avauspelissä 1−4-tappion Yhdysvalloille. Ukraina ja Ruotsi kuitenkin joutuivat nöyrtymään Leijonille. Puolivälierissä vastaan asettui isäntämaa Saksa, joka kaatui selvin 4−1-lukemin.
Välierissä Leijonat kohtasi Yhdysvallat, joka oli puolivälierissä pudottanut Kanadan. Suomi ei kuitenkaan toistamiseen amerikkalaisille hävinnyt, vaan Sami Kapasen kaksi kolmannen erän maalia varmistivat 3−1-voiton.
Finaalivastustajaksi Leijonat sai Tsekin, joka oli kahtena edellisenä keväänä voittanut maailmanmestaruuden. Suomi johti ottelua 2−0 kahden erän jälkeen, mutta Tšekki tuli tasoihin vajaat kuusi minuuttia ennen kolmannen erän päättymistä. Jatkoerässä David Moravec ratkaisi Tšekille kolmannen peräkkäisen maailmanmestaruuden.
Vastaavaan saavutukseen oli edellisen kerran pystynyt Neuvostoliitto 1970- ja 1980-lukujen taitteessa, jolloin maailmanmestaruuksia kertyi viitenä vuonna peräkkäin.
Turnauksen maalikuninkuuden voittanut Kapanen valittiin turnauksen parhaaksi hyökkääjäksi. Kahteen tähdistökentälliseen valittiin yhteensä kuusi suomalaispelaajaa – Kapanen, Petteri Nummelin, Pasi Nurminen, Sami Salo, Juha Ylönen ja Timo Pärssinen.
Ylönen ja Nummelin olivat pistepörssin kaksi parasta. Kapanen ja Salo mahtuivat myös viiden parhaan joukkoon. Välissä oli vain Tšekin paras pistemies Robert Reichel.
Mitalipelit jäivät väliin vuonna 2010
Ennen vuoden 2010 Saksan MM-kisoja Leijonat oli saavuttanut hopeaa 2007 ja pronssia 2006 ja 2008. Sveitsin kisoissa 2009 Leijonat putosi puolivälierissä, joten mitalinälkä oli kova. NHL-pelaajia Suomella oli kokoonpanossaan neljä − maalivahti Pekka Rinne sekä hyökkääjät Jussi Jokinen, Lauri Korpikoski ja Antti Miettinen.
Turnaus lähti liikkeelle huonoimmalla mahdollisella tavalla, kun avausottelussa Tanska yllätti Leijonat lukemin 4−1. Voitot Saksasta ja Yhdysvalloista kuitenkin takasivat Leijonille lohkovoiton alkusarjassa.
Jatkosarjassa Suomi voitti Valko-Venäjän ja Slovakian, mutta Venäjä ryöpytti Leijonia 5-0-voitolla. Semjon Varlamov torjui 36 laukausta, ja NHL-hyökkääjät Maksim Afinogenovin johdolla takoivat kiekkoja Petri Vehasen selän taa.
Puolivälierissä Leijonat kohtasi Tšekin ja joutui nöyrtymään voittomaalikilpailussa. Petri Kontiolan avauserän maalilla Suomi johti kolmannen erän alkuun asti, jolloin Tšekki tasoitti ylivoimalla. Voittomaalikilpailussa Kontiola ja Tšekin tasoitusta jäähyltä katsonut Jokinen epäonnistuivat, ja Jan Marekin maalilla Tšekki jatkoi välieriin.
Leijonien lopullinen sijoitus oli kuudes. Maailmanmestaruuden voitti Suomen mitalipeleistä pudottanut Tšekki. Nummelin oli tehoillaan 1+6 Leijonien paras pistemies ja valittiin turnauksen parhaaksi puolustajaksi sekä tähdistökentälliseen.
Juttua korjattu 27.4.2017 klo 19.24: Täsmennetty Grenoblen olympialaisten vuonna 1968 olleen viimeisimmät Ranskassa järjestetyt jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut.