HIFK:ssa junioritoiminnan rakenteet ovat samanlaiset kuin muissakin jääkiekkoseuroissa. HIFK:lla on oma kiekkokoulu, joka on nimeltään Calle Branderin kiekkokoulu. Kiekkokoulu on lähtökohtaisesti 4-6-vuotiaille lapsille. Siellä juniorit aloittavat jääkiekon pelaamisen.
− Ensimmäiset kolme vuotta menevät nykyään niin, että pelataan pikkukentän pelejä. Jääkiekkoliitto lopetti jo parisen vuotta sitten G-junioreiden eli ekaluokkalaisten sarjatoiminnan. Käytännössä joukkueet harjoittelevat ja pelaavat epävirallisia harjoitusotteluita. Toisena luokkalaisena alkaa Leijonaliiga-sarjapelit pyörimään, HIFK:n junioripäällikkö Jari Riihinen kertoo.
Toisen vuoden jälkeen pelaajilla lisääntyvät harjoituskerrat. Lapset harjoittelevat viikonloppuisin, minkä lisäksi arkena on yksi harjoitusvuoro ja saliharjoittelu.
− Perusperiaate tekemisessä on, että annetaan kaikkien kukkien kukkia, ei ole minkään sortin tasovaatimuksia. Tiedämme, että seitsemän-, kahdeksan- ja yhdeksänvuotiaista pitää saada lätkästä kiinnostuneita lapsia ja koukuttaa heitä lajiin, Riihinen toteaa.
Pääkaupunkiseudulla on jääjakojärjestelmä, josta tulee tietyn ikäisille tietty määrä jäävuoroja. Se on sama jokaiselle helsinkiläiselle seuralle. Järjestelmä kaipaa Riihisen mukaan kuitenkin hieman viilausta.
− Sitä on mietitty ja varmaan kehitellään, että se perustuisi myös vähän harrastajamäärään - eikä vain siihen, kuinka monta joukkuetta sinulla on.
Yksilö edellä
HIFK:n tavoitteena on tehdä inhimillinen ja miellyttävä ympäristö harrastaa nuorille ja lapsille.
"Pitkän tähtäimen tavoite on näyttää, että jääkiekko on osa kulttuuria"
− Pitkän tähtäimen tavoite on näyttää yhteiskunnalle ja yhteiskunnan päättäjille, että jääkiekko on osa kulttuuria, jossa koulutetaan ja kasvatetaan hienoja ihmisiä, HIFK:n valmennuspäällikkö Tommi Hämäläinen toteaa.
− Sen takia, että yhteiskunta ja sen päättäjät ajattelisivat urheilusta samalla lailla kuin me. Se on iso osa meidän kulttuuria, joten kaikki tuet saattaisivat tulla enemmän jääkiekolle, kuin mitä nyt tällä hetkellä ja yleensäkin urheilulle, hän jatkaa.
HIFK pyrkii juniorituotannossaan tekemään niin kokonaisvaltaisia pelaajia kuin mahdollista. Tavoitteena on kehittää joka osa-aluetta, mutta tarkoituksena olisi, että HIFK saisi omia junioreita ihan Calle Branderin kiekkokoulusta lähtien liigajoukkueeseen asti.
− Se on äärimmäisen hyvä ja kunnianhimoinen tavoite. Kun kilpailu on kovaa, modernissa jääkiekossa ja modernissa yhteiskunnassa se on auttamattomasti se juttu, millä voimme voittaa SM-kultaa ja olla menestyksekkäitä Liigassa, Hämäläinen kertoo.
− Pyrimme vahvistamaan vahvuuksia, emme halua kaikista pelaajista samanlaisia. Ei ole mitään roolittamisia. Kaikista tehdään mahdollisimman hyviä pelaajia, jotka ymmärtävät peliä itsessään ja pystyvät tekemään oikeita ratkaisuja kentällä, Riihinen puolestaan kertoo.
HIFK:n pyrkimyksenä on antaa junioreille aikaa kehittyä, mihinkään ei ole kiire. Ketään ei pudoteta, vaan jokaiselle löytyy pelipaikka. HIFK on tehnyt organisaation sellaiseksi, että heidän ei tarvitse sanoa "ei" kenellekään. Tätä varten eri ikäluokissa on haastajajoukkueita.
− Näytämme, että uskomme heihin, annamme heille aikaa. On toki toisenlaisiakin keinoja, mutta tällä hetkellä ajattelemme myös pitkäjänteistä markkinointiakin, Hämäläinen miettii.
− Kaikista ei tule jääkiekkoilijoita, mutta kaikilla pitää olla hyvä fiilis, jos jossain vaiheessa jättää meidät. Olemme tehneet toimintamme sellaiseksi junioreissa, että meidän ei tarvitse sanoa kenellekään missään vaiheessa: "Emme ota" , tai että tarvitsisi pudottaa ketään. Meillä on kaikille paikka pelata, hän jatkaa.
Kun junioreita lähdetään kehittämään, keskiössä on yksilön kehitys ennen joukkueen menestystä. Joukkueen edessä puhutaan joukkueesta, koska jääkiekko on kuitenkin joukkuepeli.
− Teemme kuitenkin koko ajan asioita, jotka edesauttavat yksilön kehittämistä. Mielestäni yksilön kehittäminen ihan millä tasolla tahansa johtaa menestykseen, Hämäläinen painottaa.
HIFK pyrkii painottamaan heti juniori-iästä lähtien, että arki ja arjen työnteko täytyy olla kunnossa, mikäli mielii menestyä urheilijana. Pelaajille painotetaan, että menestyminen on ainoastaan oire arjen hyvästä työnteosta. Kehityksessä mennään yksilö, pelaaja ja ihminen edellä.
Hämäläinen avaa tätä esimerkillä.
− "Et voittanut sen takia, että tämä oli tärkeä peli, josta myös paljon jauhettiin. Voitit sen takia, että olit tehnyt jo neljä vuotta töitä ja pystyit suorittamaan tässä pelissä ilman minkäänlaista painetta."
− Sinua rohkaistaan tekemään töitä ja virheitä - ne eivät meitä haittaa. Sinua rohkaistaan oivaltamaan. Se on ainoa oikea tie mielestämme ihmisen kehittymiseen. Kun ihminen kehittyy, ihmeellisesti ne lajitaidotkin samalla kehittyvät, hän jatkaa.
HIFK palkittiin viime kauden päätteeksi Aaro Kivilinna-palkinnolla, joka tulee parhaalle seuralle, kun mitataan menestystä. Sekä Hämäläinen että Riihinen ovat sitä mieltä, että HIFK on onnistunut juniorituotannossaan.
Silti, yleisesti jääkiekkokeskustelussa on vähätelty HIFK:n juniorituotantoa.
"Liigassa on 44 pelaajaa, joilla on HIFK:n junioritaustaa"
− Harmittaa tavallaan. Olen tässä kahdettakymmenettä kautta mukana ja jotenkin on sellainen yleinen käsitys, että HIFK:n juniorituotanto ei tuota mitään ja kaikki on ihan surkeaa, Riihinen harmittelee.
− Liigassa on tällä hetkellä 44 pelaajaa, joilla on HIFK:n junioritaustaa - se on mielestäni hyvä määrä. Niistä melkein 20 on kuitenkin HIFK:n rosterissa, mutta silti mielestäni aika paljon, hän jatkaa.
Vaikka HIFK on menestynyt tuloksellisesti juniorijoukkueillaan, parannettavaa löytyy silti. Hämäläinen painottaakin, että vaikka nuoret pelaajat ovat saaneet liigasopimuksen, siihen ei voi olla tyytyväinen. Heillä ja HIFK:lla työ vasta alkaa, jotta heistä saadaan kansainvälisiä tai kansallisia tähtiä.
− Sehän meidän tavoite on, että he onnistuisivat myös siitä (Liiga) eteenpäin. Siinä olemme aikaisemmin falskanneet ja siihen haluamme panostaa tästä eteenpäin, Hämäläinen kertoo.
− Ymmärrämme, että vaikkapa (Niklas) Nordgren, joka on tällä hetkellä Liigassa; hänelle ei ehkä riitä sama kuorma harjoituksissa kuin (Vili) Sopaselle. Eli meillä on erilaisia pelaajia. Toiset ovat vanhanliiton pro-pelaajia, he tietävät mitä tekevät ja harjoittelevat miten haluavat harjoitella. Näille nuorille pojille pitää luoda tietynlainen kulttuuri, jotta he pomppaavat sieltä oikeasti kunnolla parrasvaloihin, hän toteaa.
Nuoria lupauksia tulossa
Kun HIFK:n junioripelaaja saa liigasopimuksen, hänelle tehdään suunnitelma. Nuorelle lupaukselle annetaan aikaa harjoitella rauhassa junioreissa, ennen kuin aletaan odottamaan pomppausta ylöspäin.
− Kun tehdään kolmen tai neljän vuoden diili jonkun kanssa, siinä on tietty ajanjakso, jolloin pelaaja saa ihan rauhassa pelata ja harjoitella A:ssa, Hämäläinen avaa.
Hämäläinen nostaakin yhden ison asian valmentamisesta, mikä on unohtunut yleisestikin urheilukeskustelussa. Valmentaminen on ennen kaikkea opettamista, lajin saloihin perehdyttämistä. Sitä HIFK:ssa on pyritty nostamaan tikun nokkaan.
− Pitää tehdä oikeasti pelaajia. Se on sitä valmentamista, jota olemme junioripuolellakin yrittäneet nostaa - valmentamisen arvostamista.
− Se on jokseenkin Helsingissä heikoissa vetimissä. Aika moni sanoo olevansa valmentaja ja samaan aikaan toteaa: "Toi on huono, toi on hyvä, otan tuon hyvän pelaajan". Valmentaminen ei ole sitä. Olemme yrittäneet tehdä niin, että "meillä on nämä pelaajat ja näistä teemme pelaajia", Hämäläinen avaa.
HIFK ei pyrikään hankkimaan vastustajan pelaajia, tai ainakaan liian aikaisin. Helsingin ja etelän alueella onkin seurojen kesken sovittu herrasmiesopimus, että ennen nuorimman C-juniori -vaiheen aikaan ei tehdä mitään värväyksiä. Jokainen pelaaja pelaisi omassa kotiseurassaan lähellä kotiaan, eivätkä harjoitusmatkat olisi pitkiä.
− Varsinkaan kukaan samantasoinen pelaaja ei mene meidän pelaajiemme ohi, vaan niiden kanssa työstetään ja teemme töitä. Se on sitä vastuun ottamista niistä pelaajista, ihmisistä ja valmentamisesta, Hämäläinen painottaa.
− Meidän mallimme on se, että haluamme kehittää omista pelaajistamme ajan kanssa pelaajia. Jos tulee voittoja tai tappioita, niin ne kuuluvat lajiin. Jokainen pelaajahan - oli se A-juniori tai pikkujätkä - lähtee jokaiseen peliin sillä lailla, että haluaa voittaa. Ei meidän valmentajiemme tarvitse olla voitontahtoisia. Heidän pitää olla enemmän sellaisia, että he tahtovat opettaa sitä lajia, Riihinen puolestaan toteaa.
Hämäläinen nostaa muutaman HIFK-lupauksen, joita kannattaa seurata tällä hetkellä. Osa heistä on jo noussut mukaan liigarinkiin.
− (Juha) Jääskä tulee kovaa sieltä. Sitten on Nordgren ja (Elias) Ulander. Kaikki, jotka ovat sopimuksen päällä, kuten (Lauri) Kulmala ja (Teemu) Engberg.
− Sitten on 01- syntynyt (Anton) Lundell, sentteri, huikea pelimies ja 02- syntynyt (Christoffer) Seedolf. He ovat sellaisia, jotka varmaan pompahtavat jossain vaiheessa aika korkeallekin.
Hämäläinen painottaa samaan hengenvetoon, että takaa on tulossa myös ns. "myöhäisheränneitä".
− Sitten on sellaisia raatajia, jotka saattavat koska tahansa olla jokerina hihassa ja saattavat tulla sieltä. A-,B- ja C-junioreissa tehdään äärimmäisen hyvää työtä jalostuspuolella. Ikinä ei voi oikein sanoa, kuka heistä pompahtaa.
Kollit alempaan jatkosarjaan
Jatkoaika.com on tällä kaudella tuonut joka kuukausi junnukatsauksen A-nuorten sarjasta. HIFK:n A-nuoret, Kollit, sijoittuivat alkusarjassa sijalle 13. Kollien alkusarja menikin hieman penkin alle. Joukkue putosi alempaan jatkosarjaan.
− Se ei mennyt niinkuin piti, mutta se ei sinänsä meitä haittaa, siitä tulee ihan hyvä sarja. Meillä ei hirveästi katsella tuloksia ja sarjataulukkoa. Yritämme kuitenkin tehdä voittajia, joten on hyväkin, että se harmittaa vähän jätkiä, Hämäläinen kertoo.
− Jos joskus tekosyitä saa antaa joukkueelle, tällä kertaa voi antaa sen, että heillä on ollut hirveän rikkonainen syksy. Liigassa on ollut paljon loukkaantumisia ja olemme saaneet paikata niitä. Meille on ollut hyvä, että pelaajia on ollut hirveästi Liigassa ja he ovat saaneet Liigassa pelejä.
Kun HIFK:n liigajoukkueessa on ollut paljon loukkaantumisia, on HIFK joutunut nostamaan A-nuorista pelaajia liigajoukkueen mukaan. Tämä on tietenkin heikentänyt Kollien taivalta, mutta samalla se on ollut mainio mahdollisuus nuorille pelaajille.
"Se on heillekin vaikeaa, kun ollaan siellä, täällä ja tuolla"
− Se on heillekin vaikeaa, kun ollaan siellä, täällä ja tuolla. Siihen meidän pitää pystyä panostamaan. Se on äärimmäisen vaikea tilanne organisaatiolle, myös sille pojalle, jota heitellään edestakaisin. Samalla se on kuitenkin hirveän hyvä mahdollisuus, Hämäläinen toteaa.
HIFK:n liigajoukkueen mukana tällä kaudella ovat pelanneet muun muassa Nordgren, Engberg, Kulmala ja Ulander. He ovat olleet A-nuorten joukkueessa johtavia pelaajia.
− He ovat painaneet Liigassa hyvin hommia ja sitten A-junioreiden puolella vetävät kelkkaa. Näyttävät, minkälainen kulttuuri tänne on tehty, miten laivaa luotsataan. He ovat johtohahmoja koko junioriorganisaatiolle, eikä pelkästään joukkueelle, Hämäläinen kehaisee.
Hämäläisen mukaan Kollien ryhmä on hyvä. Ryhmä koostuu HIFK:n junioriputken läpi käyneistä pelaajista. Joukkueeseen ei ole otettu muualta hirveästi ketään. Paluumuuttajiakin on kuten Terry And.
− Äärimmäisen potentiaalisia, kovia tekemään töitä. Kun Liiga on kunnossa, siinä rosterissa on äärimmäisen paljon taitoa. Siinä on sellaisia, jotka voivat olla muutaman vuoden päästä hyviäkin liigapelaajia. On ajateltu vähän pidemmälle kuin, että tänä vuonna voitettaisiin tai nostettaisiin jotain pyttyä, Hämäläinen päättää.