HCK aikoo heiluttaa tahtipuikkoa karsintasarjassa

Pelkästään joukkueiden kokoonpanolistoja vilkaisemalla voisi sanoa, että HCK on karsintasarjassa materiaalinsa puolesta aivan omassa sarjassaan. Karsinnat ovat kuitenkin aina oma maailmansa, ja joskus vahvatkin ennakkosuosikit murtuvat paineen alla. Ensimmäisellä kaudellaan Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelannut HCK pystyi täysin tasavertaisesti haastamaan sarjan kovat kärkijoukkueet ja pelasi niitä vastaan todella hyvin.

Suurimmat kompastelut kaudella tulivatkin sarjan muita häntäpään joukkueita vastaan, joissa onnistuminen olisi ollut välttämättömyys. Tähän kompasteluun perustuukin Suomi-sarjan joukkueiden mahdollisuus HCK:ta vastaan.

HCK:n kautta Mestiksessä leimasi lievä vuoristoratamaisuus, mikä ei ollutkaan ihme, sillä joukkueen kokoonpano ei päässyt oikeastaan missään vaiheessa vakiintumaan kunnolla. Kokoonpanon vakiintumista ei niinkään haitannut yhteistyösopimus HIFK:n kanssa, vaan lukuisat sairastumiset, loukkaantumiset ja siihen nähden liian suppea omien sopimuspelaajien määrä.

Joukkue olikin vielä ahkerana pelaajamarkkinoilla siirtorajan koittaessa ja teki pari onnistunutta hankintaa. Siirtorajan umpeuduttua ja sairastuvankin hiljalleen tyhjentyessä joukkue löysi hyvän peruskokoonpanon, jolla haastoi väkevästi playout–sarjassa Kiekko-Vantaan ja pelasi ehkä koko kauden parhaita pelejään.

HCK:n suurimmat valtit ovat joukkueen hyvä ja tiivis yhteishenki, pelaajamateriaalin tasaisuus ja hyvä maalivahtipeli. Jokainen ketju pystyy luomaan vahvaa hyökkäystä eikä joukkue masennu helposti takaiskuista, vaan uskoo vahvasti omaan pelaamiseen ja sen tuloksellisuuteen.

Suurimmat iskut HCK:n kokoonpanoon kohdistuivat kauden loppupuolella hyökkäyspäähän. Joukkueen parhaista pistemiehistä Tomi Mustonen siirtyi ulkomaille ja Jesse Uronen sairastui pahasti. Lisäksi puolustuspäästä Tero Konttinen siirtyi siirtorajan alla Vaasan Sportiin loppukaudeksi. Uronen ei vieläkään ole aivan täysin pelikuntoinen, sillä toipuminen on kestänyt odotettua paljon pitempään. Loppukaudesta kokoonpanosta loukkaantumisten myötä putosivat myös Matias Kiiskinen ja Pasi Nielikäinen.

Peltoseen eivät keravalaisten karsinnat kaadu

Maalia vartioiva Aaro Peltonen on parhaimmillaan lähes maaginen ja todella vaikeasti ohitettava eikä ole missään vaiheessa kautta alisuorittanut pahasti. Peltonen onkin joukkueen selkeä ykkösmaalivahti ja ilman loukkaantumista hän tulee pelaamaan keravalaisten maalin suulla kaikissa otteluissa.

Peltosen hyvänä varamiehenä pelaa siirtorajan kynnyksellä Suomi-sarjassa pelanneesta mikkeliläisestä Hydraulic Oilersista Keravalle siirtynyt Pekka Lahikainen, jolla on myös kokemusta Mestiksestä SaPKon riveistä aiemmilta vuosilta.

Konttisen siirron jälkeen HCK:n onneksi puolustuspäässä Olli Korkeavuori on ottanut yhä isompaa roolia ja pelaa huikealla itseluottamuksella. Myös nuori keravalainen Nikke Kettukangas on kasvanut yhä isompaan rooliin päästyään loppuvuodesta pois varusmiespalveluksesta.

Hyökkäyspeli hyvillä kantimilla

Hyökkäys on ollut viime aikoina HCK:n paras puolustus. Etenkin Tomi Tuomisto, joka siirtyi KooKoosta tammikuun lopussa joukkueen vahvuuteen, on esittänyt erittäin vahvoja otteita ykkösketjun sentterinä. Tuomiston esimerkin innoittaminen ovat myös vanhat HCK:n luottomiehet Mikko Siren ja Toni Jeskanen äityneet huikeaan vireeseen. Hyökkäyspeli onkin keravalaisilla toiminut viime aikoina, joskin tulosta saisi tulla maalien muodossa enemmän.

- Siitähän ei meidän pelissä ole ollut kyse, etteikö pystyttäisi paikkoja luomaan. Se onnistuu kyllä meiltä, mutta nyt vaan täytyy pistää enemmän kiekkoja näistä paikoista sisään, kertoo HCK:n päävalmentaja Sami Ranta.

- Kyllä me siitä tässä karsintasarjassa lähdetään, että me heilutamme kentällä tahtipuikkoa.