Myyrmäen jäähallissa vieraillessa ei voi olla huomaamatta EVU:sta ponnistaneiden entisten sekä nykyisten huippupelaajien kuvia ja pelipaitoja. Hallin seinää koristaa tutuilla nimillä varustettuja pelipaitoja, minkä lisäksi hallin kahviosta löytyy tauluja muun muassa Ruudun ja Filppulan veljeksistä. Myös Antti Pihlström poseeraa yhdessä kuvassa.
Mutta mitä seuralle kuuluu tällä hetkellä? Valmennuspäällikkö Kari Karvinen kertoo lisää.
– Oikeastaan oikein hyvää, sillä meillä on kohtuullisen hyvin pelaajia tällä hetkellä. Iso mutta on kuitenkin pitää kustannukset pieninä, kun ajat ovat mitä ovat tällä hetkellä, Karvinen huokaa.
Karvinen viittaa mediassakin paljon esillä olleeseen puheenaiheeseen jääkiekon kallistumisesta ajan kuluessa.
– Eihän tämä ole esimerkiksi jalkapallon kanssa samanhintaista, mutta se ei ole selitys sille, että päästetään kustannukset karkaamaan niin, että joku putoaisi sen takia kelkasta pois, Karvinen täsmentää.
Valmennuspäällikkö taistelee päivittäin kustannusten kanssa. Kaikkeen ei pystytä seuran sisältä vaikuttamaan.
– Me pystymme vaikuttamaan siihen, ettei matkusteta liikaa. Turnaukset valitaan järkevästi, ja ulkomaan turnauksia pitää miettiä tarkkaan. Muihin asioihin on vaikea puuttua. Esimerkiksi jääkulu on se, minkä kaupunki meille antaa, Karvinen kertoo.
Myös valmentajien on kehityttävä
Taloudelliset huolet eivät kuitenkaan vaikuta valmentajien päivittäiseen tekemiseen. Myös juniorivalmentajien on päivitettävä osaamistaan jatkuvasti.
– Tämän päivän valmentajan pitää tietää paljon enemmän kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Valmentajan on oltava tietoinen oheisharjoittelun tärkeydestä ja herkkyyskausista. Niitä yritetään huomioida päivittäisessä työssä lasten kanssa. Se on yksi syy miksi harjoitusmäärät ovat kasvaneet, Karvinen linjaa.
EVU:ssa junioreiden kanssa keskitytään ensisijaisesti kehittämään perustaidot kuntoon. Pelaajan kehittymisen kannalta Karvinen nostaa yhden taidon ylitse muiden.
– Jääkiekossa luistelu on niin saamarin tärkeätä. Jos et kunnolla pysty luistelemaan, niin ei ole hirveän pitkälle polkua edessä.
Monille jääkiekko on pelkkä harrastus, mutta aina löytyy myös junioreita, jotka tähtäävät lajissa mahdollisimman pitkälle. Kuten muissakin seuroissa, EVU:ssa kaikille junioreille pyritään tarjoamaan mahdollisuus omiin tarpeisiin.
– Meillä pitää olla tavallaan kaksi puolta, joista toinen on harrastuspuoli, mutta toisaalta meillä pitää olla myös kilpaurheiluun tähtäävä puoli. Se ei tarkoita, että kaikista tulee kilpaurheilijoita, mutta meidän pitää mahdollistaa se junioreille, Karvinen kertoo.
Lahjakkaille junioreille pyritään rakentamaan polku ylöspäin, koska EVU:lla ei ole tarjota korkeatasoista edustusjoukkuetta.
– Jokereiden ja Kiekko-Vantaan junioreiden kanssa tehdään tänä päivänä yhteistyötä. Me olemme sitoutuneet ohjaamaan meidän huippupelaajat sinne.
Päiväjää vaihtoehtona pihapeleille
Huippupelaajien kehittäminen ei ole seuralle ykkösjuttu, mutta niiden tuottamiseksi seurassa tehdään päivittäin töitä.
– Ei me siitä oikeastaan paljon puhuta, mutta on se kuitenkin meillä tavoitteena, ja jatkuvastihan niitä ammattipelaajia tulee. Teemu Pulkkinen on viimeisimpänä noussut NHL-pelaajaksi.
Jääkiekon parissa työskentelevät ovat pitkään olleet huolissaan siitä, että nuorten omatoimisuus ja urheilullisuus ovat vähentyneet rajusti. Niin sanottu pihapelikulttuuri loistaa poissaolollaan. EVU:ssa tähän on kehitetty nerokas apukeino.
– Yksi merkittävä asia on, että meillä on kolme kertaa viikossa päiväjää, johon kaikki EVU:n ikäluokat saavat osallistua. Jonkun verran harjoitellaan jäillä, mutta siellä jaetaan kenttä kolmeen osaan, ja jokaiselle kentälle oma ikäluokka. Juniorit pelaavat siellä ihan pihapeliä pääasiassa päiväjään ajan.
Karvisen mukaan EVU:ssa ollaan oltu tosi tyytyväisiä päiväjäätoimintaan.
– Keskiarvo jäillä on ollut 38 lasta tämän vuoden puolella. 08-syntyneet ovat nuorimpia ja 01-syntyneet vanhimpia. Päiväjäät ovat olleet erittäin hyvää toimintaa. Emme ainakaan vähennä jäitä, vaan päinvastoin niitä pyritään lisäämään.
Päiväjäät lisäävät lasten kuormitusta, mutta Karvisen mukaan ajatuksena ei ole väsyttää kouluikäisiä lapsia liikaa.
– Tarkoitus ei ole, että lapset ovat täällä joka päivä. He voivat käydä täällä koulun jälkeen silloin, kun heille sopii.
Päiväjäiden aikana lasten ravinnonsaannistakin pyritään huolehtimaan.
– Jäähallin kahviossa on lapsille tarjolla lounas, josta iso kiitos hallin henkilökunnalle. Lounas maksaa lapsille neljä euroa, mikä ei ole mielestäni ylivoimainen hinta, Karvinen sanoo.