Ei mitään uutta itärannikolla

NHL / Artikkeli
Mitä syntyy kun kaukalossa pyörivät liigan pistepörssin neljänä viime kautena voittanut tsekkilaituri, viime kauden syöttöpörssin voittanut veteraanisentteri, viime vuosina eniten NHL:ssa maaleja tehnyt puolustaja, viime kaudella eniten ylivoimamaaleja tehnyt 45 maalin slovakkisnaipperi sekä 60:n maalin ”jarrukenttä”? Ei ainakaan maaleja täysin viisikoin!

Jo pelkästään yllä kuvatun porukan (Jagr, Oates, Gonchar, Bondra, Konowalchuk-Halpern-Dahlen) voisi luulla takaavan joukkueelleen maaleja ja sitä kautta voittoja. Listaa voisi vielä jatkaa hyvät harjoitusleirit pelanneiden Trevor Lindenin ja Dainius Zubruksen nimillä, jolloin kasassa olisi lähes kolme maalintekoon pystyvää ketjua. Lokakuu näytti Washington Capitalseille etteivät pelkät nimet ja vanhat saavutukset auta NHL-pisteitä jaettaessa. Suurin tavoittein kauteen lähtenyt joukkue oli suuri pettymys ensimmäisen kuukauden aikana. Joukkueen suurin ongelma on edelleen sama kuin aikaisempinakin vuosina: maalinteko.

Ylivoima kulkee, alivoima ei

Jaromir Jagrin hankinnan myötä moni uskoi Washingtonin suurimman ongelman eli maalinteon vaikeuden helpottavan. Vielä kun ensimmäisessä pelissä New Jersey kaatui kotona murskalukemin 6-1, näytti siltä, että joukkue on vihdoin ratkaissut seuraa koko sen historian ajan vaivanneen maalinteko-ongelman. Ensimmäisen ottelun maali-ilottelu jäi valitettavasti Rangers-voiton (5-2) kanssa poikkeukseksi, sillä muissa lokakuun otteluissa joukkuetta vaivasi sama vanha vitsaus eli maalinteon vaikeus.

Joukkue elää tällä hetkellä täysin ylivoimapelinsä varassa, tasakentällisin ei kiekkoa saada reppuun millään. Ylivoiman kulkiessa Capitals taistelee voitosta, mutta jos ylivoima ei toimi, niin silloin on pisteetkin tiukassa. Ensimmäisessä viidessätoista pelissä Capitals maalasi vain 34 kertaa ja näistä maaleista 16 tehtiin ylivoimalla. Joukkueen sisäistä pistepörssiä johtavat Bondra ja Gonchar ovat tehneet lähes kaikki pisteensä ylivoimalla ja Adam Oatesinkin seitsemästä syötöstä viisi on annettu ylivoimalla.

Toimivaa ylivoimaa kaipaa joka joukkue, mutta se ei yksistään riitä voittoihin pitkässä juoksussa. Ei auta vaikka itse tekisi kuinka paljon maaleja, jos kaveri tekee niitä vielä enemmän. Capitals on aina tunnettu hyvänä alivoimajoukkueena, mutta alkanut kausi on romuttamassa tuota mielikuvaa. Joukkueen alivoima on ollut luokatonta ja vastustajat ovat iskeneet tärkeitä maaleja nimenomaan ylivoimalla. Missä sitten vika?

Suurin puute löytyy Kölzigin edestä eli puolustajista. Capitalsin puolustus on pehmeä ja kun vastustajat tietävät tämän sekä Olien heikkouden eli kiekon seuraamisen maskin takaa, ei liene ihme, että vastustajat ruuhkauttavat maalinedustaa parhaansa mukaan. Toinen asia, joka vaikuttaa alivoimaan on se kuka istuu jäähypenkillä. Joukkueen jäähytilaston kärjestä löytyvät yllättävät nimet kuten Bondra, Halpern ja Reekie, joista etenkin kaksi ensimmäistä yleensä itse vastaavat paljolti Capitalsin alivoimapelaamisesta. Kyseisten heppujen istuessa boxissa joudutaan alivoimakoostumuksia sekoittamaan ja se puolestaan helpottaa vastustajien ylivoimapeliä yhä enemmän.

Ratkaisijoita löydyttävä lisää

Hyökkäysmateriaalin kapeudesta kertoo se, että lokakuun maaleista 21 syntyi joko Jagrin, Dahlenin, Bondran ja Nikolishin toimesta. Näiden neljän lisäksi hyökkääjistä vain Jeff Halpern ja Trevor Linden ovat osuneet kerran kehikoiden sisään. Kumpikin sentteri on pelannut kiitettävästi, mutta maalit ovat vain jääneet syntymättä. Erityisesti Lindenistä on muodostumassa vastustajien maalivahtien hyvä kaveri, sillä lähes joka pelissä veskari on päässyt ottelun highlightseihin torjumalla Lindenin vuoren varman maalipaikan. Halpern puolestaan tuntuu kaipaavan vierelleen loukkaantunutta aisapariaan Steve Konowalchukia. Dainius Zubruksen odotetaan avaavan maalitilinsä lähiaikoina. Zubrus on pelannut nousujohteisesti koko alkukauden keräten syöttöpisteitä ja järjestäen maalipaikkoja Nikolishinin ja Bondran ketjussa. Suurikokoisen laiturin itseluottamus on selkeästi nousussa ja oma paikka joukkueessa löytymässä.

Suuri pettymys on ollut myös joukkueen nelosketju, joka ei ole pystynyt laittamaan kiekkoa vielä kertaakaan verkon perille. Nelosketjussa on pelannut jo kymmenkunta peluria eikä näistä kukaan ole pystynyt maalintekoon. Chris Simon on ollut suuri pettymys niin fyysisen pelaamisen kuin maalinteonkin saralla. Simon kehui ennen kautta olkapäänsä olevan kunnossa, mutta peliesitysten perusteella näyttää siltä ettei mies usko itsekään puheitaan. Capitals tarvitsisi kipeästi Simonin fyysisiä palveluksia, jotta kaukaloon saataisiin tilaa ja työskentelyrauhaa taitopelaajille. Mikäli Simosta ei ole enää parempaan kuin mitä hän nyt on näyttänyt tulisi Wilsonin kylmästi ottaa kokoonpanoon Simonin tilalle vakituisesti rookie Stephen Peat, joka on osoittanut olevansa innokas ja valmis puolustamaan joukkuetovereitaan.

Nelosketjun sentterinä aloitti rookie Brian Sutherby, mutta hänet lähetettiin seitsemän pelin jälkeen takaisin juniorijoukkueeseen. Niinpä nelosketjun sentterin paikan otti viime vuoden malliin Trent Whitfield ja samalla saivat kutsun ylös farmijoukkue Portlandissa hyvin pelanneet Chris Corrinet ja Matt Pettinger. Näyttääkin siltä, että kun joukkueen peli ei ole toiminut toivottuun malliin pyrkii valmentaja Wilson herättämään joukkueen samalla lailla kuin viime vuonna eli ottamalla nuoria, energisiä hyökkääjiä kokoonpanoon.

Loukkaantumisetkin vielä kiusana

Capitalsien peliesityksien vaisuuteen ovat vaikuttaneet myös avainpelaajien loukkaantumiset. Kun joukkueen taitavin pelaaja on pelannut vain kaksi ottelua täysikuntoisena ja paras vasenlaituri on sivussa neljä kuukautta sekä päälle vielä ykkössentterillä ja puolustuksen kulmakivillä on pikkuvaivoja, nämä eivät voi olla vaikuttamatta joukkueen esityksiin.

Jagr ehti pelata tasan kaksi ensimmäistä peliä terveenä kunnes Rangers-ottelussa Igor Ulanov teloi Tsekin polven huonoon kuntoon. Polvivamma oli sen verran paha, että Jagrilta jäi väliin kolme seuraavaa ottelua. Kun Jagrin monivuotinen jatkosopimus julkaistiin kuun puolivälissä, halusi Jagr välttämättä pelata kotiottelussa Montrealia vastaan vaikkei jalka ollutkaan 100% kunnossa. Habs-voiton jälkeen Jagr jatkoi puolikuntoisena pelaamista kunnes loukkasi Phoenix-ottelussa polvensa uudelleen. Jagrin paluusta ei ole tarkkaa tietoa, mutta hänen on arvioitu olevan sivussa ainakin pari seuraavaa viikkoa.

Jagrin puolikuntoisuus on varmasti ollut suuri menetys Caps-hyökkäykselle, mutta vähintään yhtä suuri menestys on kapteeni Steve Konowalchukin olkapääleikkauksesta johtuva neljän kuukauden tauko. Konowalchuk aloitti kauden hajallisella olkapäällä ja lääkärien suosituksesta olkapää korjattiin tässä vaiheessa kautta, jotta Kono ehtii vielä olympiatauon jälkeen kehiin. Konowalchukin puuttuminen tekee kokoonpanolle suurta hallaa, sillä hän on joukkueen harvoja pelureita, jotka ilmestyvät pelaamaan joka ilta sata lasissa ja nimenomana joukkueen eteen. Jo nyt on ollut nähtävissä, että joukkue kaipaa parhaan ketjunsa duunarilaituria näyttämään suuntaa ja etenkin Jeff Halpern on ollut kuin varjo viime kauteen verrattuna, eikä varmasti vähiten Konon puuttumisen vuoksi.

Jagrin ja Konowalchukin lisäksi Adam Oates on ollut viime peleistä sivussa saatuaan kiekosta nilkkaansa.Hyökkääjien lisäksi myös vakiopuolustajista Calle Johansson ja Brendan Witt ovat olleet sairastuvalla. Johansson loukkasi selkäänsä jo kauden toisessa ottelussa lentäessään päin laitaa Kyle McLarenin taklauksesta. Witt puolestaan loukkasi nivusensa Rangers-ottelussa ja oli sivussa pari ottelua.

Vihdoinkin kotiin

Capitals-alkukausi ei ole ollut helppo myöskään otteluohjelman puoleen. Joukkue pelasi 15 ensimmäisestä ottelustaan 11 vieraissa. Tuloksena saldo 5-2-8, joka itse asiassa näyttää paremmalta kuin mitä esitykset oikeuttaisivat. Capitals voitti ottelunsa mikäli pystyi tekemään enemmän kuin kolme maalia. Lopuissa kymmenessä ottelussa, eli voitottomissa, joukkue pystyi tekemään kolme maalia vain kerran, kaksi maalia kahdesti ja lopuissa seitsemässä ottelussa maalisaldo jäi yhteen tai nollaan. Ei siis ihme ettei pisteitä ole herunut kahtatoista enempää.

Marraskuussa joukkueella on mahdollisuus kääntää kelkkansa suunta, sillä silloin joukkue pelaa kymmenestä seuraavasta pelistä 7 kotonaan ja vierasottelutkin ovat itärannikon joukkueita vastaan. Ensimmäisten 15 ottelun aikana joukkueen peli kulki kotona suht hyvin (2-1-1), joten on lupa odottaa, että joukkueen pistetili karttuisi toisen kuukauden aikana eri tahtiin kuin ensimmäisen aikana. Mikäli joukkueen peliesitykset eivät kuitenkaan parane, on hyvin mahdollista, että muutoksia tulee tapahtumaan joko pelaaja- tai valmentajarintamalla.

» Lähetä palautetta toimitukselle