Läntisen konferenssin voittajana ja liigan toisena Ducks lähtee sarjaan ennakkosuosikkina. Viime vuoden pudotuspelien ensimmäisen kierroksen pettymyksen jälkeen Ducks on kasvanut joukkueena henkisesti. Nuoret pelaajat ovat nyt kypsempiä ja tietävät, ettei mikään tule itsekseen ja ettei runkosarjamenestys takaa helppoja pudotuspelejä.
Ducksin kausi lähti liikkeelle unelma-alulla. Joukkue pysyi kotijäällään ilman varsinaisen peliajan tappiota peräti 22 ottelun verran ja johti suvereenisti liigaa. Kulunut runkosarja jäi seurahistoriaan eniten voittoja ja eniten pisteitä keränneenä kautena.
Edes heikoilta näyttäneet toimet kauppatakarajalla: Dustin Pennerin myyminen ja huhuttu Ryan Keslerin hankinnan kariutuminen eivät näytä alun yskähtelyn jälkeen koituneen Ducksin kohtaloksi. Olympialaisten jälkeen joukkueen vire tuntui olevan pitkään hukassa, mutta on löytynyt jälleen juuri sopivasti pudotuspelien kynnyksellä.
| Tilastovertailu runkosarjasta | ||
|---|---|---|
| Tilasto | Ducks | Stars |
| Voittosaldo | 54-20-8 | 40-31-11 |
| 10 viimeistä | 7-2-1 | 5-3-2 |
| Maalisuhde | 266-209 | 235-228 |
| Ylivoima-% | 16,0 % | 15,9 % |
| Alivoima-% | 82,2 % | 81,4 % |
| Corsi 5 vs 5 close | 49,8 % | 51,4 % |
| Fenwick 5 vs 5 | 49,2 % | 50,8 % |
| Fenwick 5 vs 5 close | 50,2 % | 51,9 % |
| PDO close | 103,4 | 103,4 |
| Keskinäiset voitot | 1 | 2 |
Valtavasti kesällä uudistunut Dallas Stars saavutti jo kauden päätavoitteensa, pudotuspeleihin pääsyn. On silti selvää, että nälkä kasvaa syödessä eikä joukkue tyydy tähän. Starsin peli on kehittynyt olympiatauon jälkeen tasaisesti ja ennen kaikkea kurinalaisuus on ollut erinomaisella tasolla.
Tästä päävalmentaja Lindy Ruff saa sulan hattuunsa. Dallasin valttikortti on myös äärimmäisen kova nopeus ja viisikon jatkuva liike. Joukkue karvaa rohkeasti ja luo jatkuvasti painetta puolustajille. Vastustajan täytyy olla alituiseen hereillä.
Vaikka Dallasin selkeä vahvuus on kenties koko liigan paras tutkapari Jamie Benn - Tyler Seguin, ei joukkueen ylivoimapeli ole aiheuttanut hurraa-huutoja missään kohtaa kauden aikana. Alivoimapeli on keskivertoa parempaa.
Katseet kääntyvät myös Kari Lehtoseen. Aikanaan ainoissa NHL-pudotuspeleissään flopanneen Lehtosen on pakko säilyttää runkosarjan lopusta tuttu huippuvire.
Pudotuspelien untuvikot ja veteraanit
Anaheim Ducks: Ducksilla on mukava nippu veteraaneja ja uutta verta. Kannua Ducksin riveissä ovat nostaneet Teemu Selänteen lisäksi joukkueen tehokaksikko Ryan Getzlaf ja Corey Perry, sekä puolustuksen luottomies Francois Beauchemin.
Ensimmäistä kauttaan NHL:ssä pelaava Hampus Lindholm on ottanut vahvasti paikkansa kokoonpanossa. Loukkaantumisesta kärsinyt huippukautta pelaava Cam Fowler on toipunut sopivasti uransa kolmansiin pudotuspeleihin. Siirtorajalla Dallasista hankittu 37-vuotias Stephane Robidas kohtaa vanhan joukkueensa ja tuo nippuun oman kokemuksensa. Mielenkiintoista on nähdä saako välillä farmissa käynyt, mutta loistavia otteita väläytellyt ensikertalainen Sami Vatanen peliaikaa pudotuspeleissä.
Täysin vailla kokemusta NHL:n pudotuspeleistä kannujahtiin lähtevät myös Patrick Maroon, Devante Smith-Pelly, Rickard Rakell, sekä maalivahdit Frederik Andersen ja John Gibson.
Dallas Stars: Vaikka Stars on melko uusi tuttavuus pudotuspeleissä, on joukkueessa puolet enemmän Stanley Cup-sormuksia mitä Anaheimilla. Tyler Seguin, Rich Peverley (kausi ohi), Sergei Gontshar, Erik Cole, Ray Whitney, Aaron Rome, Tim Thomas sekä Alex Goligoski ovat olleet juhlimassa mestaruutta ennenkin. Johtajuutta joukkueesta siis löytyy, vaikka kauttaaltaan nuoresta ja ennen kaikkea nuorekkaasta joukkueesta puhutaankin. Pudotuspelivisiitti on ensimmäinen yhdelletoista pelaajalle, heidän joukossaan supertähti ja kapteeni Jamie Benn.
Ducks voittaa...
Saara Vähäkuopus: Koska heillä on etunaan yksi liigan tehokkaimmista hyökkäyskalustoista, etunenässä Ryan Getzlaf ja Corey Perry. Ducksin runkosarjan menestyksen salaisuus ei kuitenkaan ole yksin ykkösketjun tuloksessa, vaan maaleja on syntynyt tuhoisaan tahtiin myös alempien ketjujen miehiltä, kuten Mathieu Perreaultilta ja Andrew Coglianolta.Tehokkaasta hyökkäyspäästä huolimatta ylivoimapeli on osoittautunut Ducksille yllättävän haasteelliseksi.
Ducksin maalivahtiosastolla on suorastaan ylitarjontaa. Ykkösvahti Jonas Hillerin tonttia havittelee erinomaisesti torjunut Frederik Andersen. Myös USA:n alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa loistanut John Gibson on jo osoittanut pystyvänsä voittamaan pelejä NHL-tasolla. Ainoa ongelma onkin, kenet valmentaja Bruce Boudreau päättää nostaa pudotuspelien ykkösvahdiksi.
Boudreau jakaa vastuuta kaikille neljälle hyökkäysvitjalle, mikä on tuottanut runkosarjassa Ducksin pelaajamateriaalilla hyvin tulosta ja pitäisi toimia myös pudotuspeleissä. Kukaan Ducksin kokoonpanosta ei ole kasvanut joukkuettaan suuremmaksi.
Stars voittaa...
Jussi Luokomaa: Koska Dallas ei pelkää mitään, eikä heillä ole mitään menetettävää. Joukkueen peli on kehittynyt jatkuvasti ja se paras vire on päällä juuri nyt. Pelinopeus on parasta kenties koko NHL:ssä ja Stars rullaa neljällä ketjulla rohkean aggressiivisesti. Puolustus on nimetön, mutta mainettaan parempi. Kari Lehtosen kyvyt tietävät kaikki.
Jos Anaheim ei saa Seguin-Benn kaksikkoa kuriin, ankkalauma on vaikeuksissa.
Ratkaisija ja joukkueen yllättäjä:
Vähäkuopus: Ducksin ratkaisijaksi nousee runkosarjan maalipörssin kakkonen, kaukaloiden riiviö Corey Perry. Kun pelit kovenevat Perry on parhaimmillaan: ärsyttää, menee maalille ja vastustajan ihon alle. Perryn onnistuminen liitetään yleensä tutkapari Getzlafin peli-ilmeeseen, mutta Perrystä on ottelujen ratkaisijaksi Getzlafilla tai ilman.
Yllättäjäksi voi hyvinkin nousta Teemu Selänne, vaikkei sen kyllä pitäisi enää ketään yllättää. Pisteiden valossa vaisu kausi ei anna täyttä kuvaa miehen suorituskyvystä. Selänne on ollut sivussa 18 runkosarjan pelistä ja pelaamissaan otteluissa jääaikaa on irronnut niukanlaisesti. Tutkapariakaan ei ole oikein löytynyt. Olympialaisissa Selänne kuitenkin pelasi lähes vanhalla huipputasollaan ja pudotuspelit voivat hyvinkin olla tarvittava sytyke 43-vuotiaalle legendalle.
Luokomaa: Starsin ratkaisijoiksi nousevat päällään seisova Kari Lehtonen sekä huippuluokan tutkapari Tyler Seguin - Jamie Benn. Heidän laidallaan tulitukea antaa vasta 19-vuotias Valeri Nitšuškin, jonka otteita on mielenkiintoista seurata pudotuspeleissä. Yllätyskorttina kolmosketjun laidassa Starsilla on AHL:n ykköstähdistöön valittu Colton Sceviour, joka nousi tällä kaudella NHL:ään rytinällä.
Puolustuksen herra ja hidalgo ei ole Alex Goligoski, vaan Trevor Daley. Torontolaislähtöinen veteraani on ainoa pelaaja jäljellä Starsin 2008 pudotuspelijoukkueesta. Daley on monipuolisuutensa ja luotettavuutensa ansiosta yksi NHL:n aliarvostetuimmista puolustajista.
Arvio lopputuloksesta:
Vähäkuopus: Ducks jatkaa toiselle kierrokselle voitoin 4-2. Joukkue on oppirahansa maksanut, motivoitunut, eikä lähde peleihin runkosarjamenestyksensä sokaisemana. Hyökkäyspään leveys pääsee oikeuksiinsa kun joukkue luottaa vahvaan maalivahtiin omassa päässä.
Luokomaa: Ottelusarjassa kotiedulla ei ole valtavaa merkitystä ja molemmat joukkueet voittavat ainakin kerran vieraissa. Runsasmaalisessa sarjassa mennään seitsemänteen otteluun, jonka lopulta Ducks voittaa. Sarja ankoille 4-3.