Dialogi: Positiivinen Pelicans ja toinen aika jälkeen Smolenakin

LIIGA / Artikkeli
Hän on taas poissa. Radek Smolenak siirtyy tuulettelemaan maalejaan KHL:aan.
Kuva © Jarno Hietanen
Lahden turkoosipaidat yllättivät ison osan arvostelijoistaan syksyn esityksillään. Jatkoajan lahtelaistoimittajat Oskari Keskitalo ja Samu Saatsi päätyivät avaamaan Pelicansin alkukautta ja mietiskelemään onnistujia sekä epäonnistujia. Kaksikko päätyi myös puimaan, kuinka mastokaupungin joukkue pärjää ilman Radek Smolenakia.

Kuka on ollut Pelicansin syksyn suurin johtaja?

Oskari Keskitalo: Pelicansilla ei ole ollut yksittäistä liideriä, joka olisi kantanut koko joukkuetta harteillaan illasta toiseen. Tietysti Radek Smolenak ratkaisi useita otteluita Pelicansin hyväksi alkukaudesta, mutta tsekkihyökkääjä ei missään nimessä ollut täydellinen sateentekijä. Smolenak on perusominaisuuksiltaan keskinkertainen pelaaja SM-liigaan. Se, mikä erottaa kehnosti liikkuvan puukätisen hyökkääjän massasta, on Liiga-tasolle suvereeni maalintekovaisto. Smolenak ei ollut missään vaiheessa pelaaja, joka nostaisi viisikkopelin tai kiekollisen yleisilmeen tasoa. 

Nostaisin kuitenkin esiin Juha Leimun. Pelicansin varakapteeni on pelannut hämmästyttävän tasaisesti ja itsevarmasti koko alkukauden ajan. Leimu on ollut Pelicansin rohkean kiekollisen pelin ilmentymä. Sulavaliikkeinen puolustaja tekee kiekon kanssa luovia ratkaisuja, harppuunamaisia nousuja pakin paikalta ja laukoo heti, kun tilaa tulee tarpeeksi. Tehopisteet 7+3=10 ja teholukema +4 kertovat omaa kieltään. Leimulla menee lujaa.

Samu Saatsi: Minä sanon Jere Myllyniemi. Myllyniemi on ollut maalillaan yksi Pelicansin suurista hahmoista ja puolustuspään näkyvin palanen. Hän on pelannut Pelicansille useita kamppailuita mahdollisuuksiksi voittoon, samalla tavalla kun Radek Smolenak on tehnyt usein sen yhden voittoon tarvittavan maalin. Lahtelaisten ykkösmaalivahti johtaa puolustustaan äänekkäästi maalinsuultaan, venyy tärkeisiin koppeihin pelin aikana ja pitää mekkalaa kopissa yllä. Itseluottamus korkealla kun Mount Everestin huippu ja hymy on pysynyt lähes yhtä leveänä kuin Kiinan muuri. Uskallan väittää, että Myllyniemi tulee venymään vielä kovempiin suorituksiin jatkossakin.

Radek Smolenak lähti taas koittamaan onneaan KHL:aan. Viime kaudella miehen poistumisen jälkeen Pelicans lehahti lentoon. Mitä tällä kaudella tapahtuu?

Keskitalo: Viime kaudella Smolenakin lähdettyä Lahdesta, parani koko joukkueen peli. Huimalla tahdilla maaleja sylkevän, hiukan jopa pelityyliltään itsekkään pelaajan poistuminen pakotti muut hyökkääjät nostamaan tasoaan. Uskon, että nyt Lahdessa voidaan nähdä jotain samankaltaista. Nyt etenkin kauden ensimmäisissä otteluissa häikäisseen Tyler Redenbachin kentällisen on aika astua esiin. Uskon, että esimerkiksi Jesse Niinimäki tulee ottamaan lisää vastuuta hartioilleen maajoukkuetauon jälkeen.

Vaikka Tuomas Santavuori ei ole säväyttänyt lähiaikoina, on pehmeäkätisessä hyökkääjässä silti paljon potentiaalia parantamaan Pelicansin hyökkäystä. Ei Santavuori pysty tietenkään yksin korvaamaan Smolenakin maalintekovastuuta, mutta on mielenkiintoista nähdä, millaisella asenteella Santavuori palaa turkoosipaitaan. Kaikki mahdollisuudet napakymppiin ovat olemassa, sillä aikaisempi yhteistyö Hannu Aravirran kanssa toimi upeasti, ja kokenut valmentaja antaa varmasti Santavuorelle heti rehdin mahdollisuuden joukkueen kärkiketjuissa. 

Saatsi: Kun Smolenak läksi edelliskaudella joulujunan mukana kohti Venäjää Pelicans alkoi napsimaan voittoja karmean alkukauden jälkeen. Tällä kaudella voittoja on jo tullut reippaammalla kädellä ja uskon että turkoosit pystyvät myös jatkossa voittamaan, vaikka eräs numero 70 puuttuukin maalintekosektorilta. Jos ennen kautta esitetyt povaukset Pelicansin sukeltamisesta saivat lahtelaismiehistössä aikaan mielettömän näytönhalun, niin varmasti myös tämäkin tapaus lisää sitä.

Smolenakin roolia maalinedustan tehokkaana irtokiekon maaliin lyöjänä tuskin pystyy kukaan korvaamaan, mutta muuten mies on paikattavissa. Tshekkihyökkääjän tekemä maalimäärä on kuitenkin todella iso kysymys. Kuka astuu esiin ja tekee niitä otteluita viime sekunneilla ratkaisevia tai tasoittavia osumia? Siinä on todella iso kysymys Pelicansin urheilutoimenjohtaja Mika Saariselle, joka vahvistusta metsästää. Etsimessä on luultavasti kuitenkin monipuolisempi peluri, kun mitä Smolenak oli.

Ketkä ovat olleet Pelicansin positiivisen alkukauden pettymykset?

Keskitalo: Odotin, että Joonas Hurri olisi tehnyt mahdollisesti jonkinnäköisen läpimurron hyvän tason SM-liigapuolustajaksi jo tällä kaudella, mutta toisin on käynyt. Vahvasti viime kauden loppupuoliskolla esiintynyt 22-vuotias lahtelainen on ollut valtava pettymys. Hurri on ollut hyvin epävarma kaikissa ratkaisuissaan. Hurri hiihtelee kaukalossa edelleen kiikaritehoilla 0+0. Jos Pelicansin puolustajamateriaali olisi yhtään leveämpi, Hurrilla ei olisi mitään asiaa pelaavaan kokoonpanoon.

Hyökkääjistä Tyler Redenbach on sukeltanut kovan startin jälkeen. Redenbach ei varsinaisesti ole pettänyt odotuksia, mutta tason on pakko nousta viimeaikaisista otteista, kun Liiga taas pyörähtää käyntiin maajoukkuetauon jälkeen. Redenbach ei näytä tällä hetkellä ykkössentteriltä, johon voisi luottaa. Redenbach kaipaa pirteyttä otteisiinsa. Kenties ratkaisu Redenbachin vaisun olemuksen muuttamiisen voisi löytyä pienestä ketjukoostumusten ravistelemisesta. Olisi mielenkiintoista nähdä nousuvireinen Ilkka Pikkarainen takomassa one-timereita Redenbachin ja Niinimäen A-luokan lättysyötöistä.

Saatsi: Kukaan ei ole vetänyt täysin vihkoon. Se on Pelicansin kannalta iso juttu. Tasonnostoa kaipaisin edellä mainittujen lisäksi Jarkko Immoselta. Odotin häneltä hyvää kahdensuunnan sentterin roolin vetämistä ja myös hieman hyökkäyspään tehojenkin parantumista. Mies on kuitenkin uinunut alkukauden, valahtaen selkeäksi nelossentteriksi. JYP-ottelu ennen maaottelutauon alkua antoi kuitenkin pienen pilkahduksen siitä, mitä Immonen pystyy hyvänä päivänään tarjoamaan. Jos Immonen ei pysty antamaan enempää mitä on nyt saanut aikaiseksi, pitäisi valmennuksen antaa jollekin toiselle mahdollisuus hänen tontillaan.

Vili Sopanen on yllättänyt positiivisesti.
Vili Sopanen on yllättänyt positiivisesti.
Kuva © Janita Onnelainen

Entäpä onnistujat turkoosien riveissä?

Keskitalo: Jo aikaisemmin esille nostamieni Leimun ja Smolenakin lisäksi on Vili Sopanen lähes pakko mainita, kun puhutaan Pelicansin onnistujista. Sopanen on noussut uudelle tasolle. Aikaisemmin vaivannut ailahtelevuus tuntuu olevan nyt menneisyyttä. Sopanen on löytänyt pelillisen identiteettinsä ja tulos on myös sen mukaista. Tehopisteet 4+14=18 ovat hyvä alku Sopasen kaudelle. Aivan kauden alussa, kun juttelin Hannu Aravirran kanssa Sopasesta, sanoi Ara, että tämä tulee olemaan kausi, jolloin Sopanen nousee aivan kotoisen liigamme eliittihyökkääjien joukkoon. Ja juuri niin Sopanen on nyt tekemässä.

Lisäksi Oskari Korpikari on ollut erittäin vakuuttava. Korpikari on ollut pussinokkien puolustuksen isäntä. Hän on ottanut vastuullisen roolin hienosti vastaan. Korpikari on oman maalin edessä ja kulmaväännöissä aivan sarjan parhaimmistoa.

Saatsi: Nostan tähän itse myös Sopasen, jonka rohkeus pelata on yllättänyt itseni täysin. Sopanen on taiteilijasielu, joka on jo ennenkin uskaltanut yrittää omia ratkaisujaan ja hakea näyttäviä suorituksia. Mutta se vahvuus, mitä mies esittää nykyisin pelatessaan kulmissa kaksinkamppailuja, on todella huikea. Sopaselle on tullut runsaasti voimaa lisää pitkän kuntoutusjakson myötä ja se näkyy, kun mies suojaa kiekkoa. Itseluottamus on miehellä tapissa ja luovia ratkaisuja syntyy joka käänteessä. Siitä osoituksena kultainen kypärä miehen päässä, kun pelit jatkuvat maaottelutauon päätyttyä. Tällä hetkellä yksi Liigan parhaimmista kiekon pitäjistä ja suojaajista hyökkäyspäädyssä, ehdottomasti.

Miten tästä eteenpäin? Riittävätkö Aravirran miehistöllä rahkeet metsästää jopa suora pudotuspelipaikka?

Saatsi: Pelicansin pitää irrottautua vuoristoradasta, johon se on ollut joutumassa viime aikojen otteillaan. Joukkueen pitää myös löytää uutta ratkaisuvoimaa jostain. Jos Aravirta pystyy pusertamaan pelaajistostaan lisää tarvittavaa asennetta ja halua esiin, uskon että Pelicans pystyy kääntämään tiukkoja otteluita jatkossakin itselleen. Joukkuepeli ja tiivis puolustus, niihin Pelicansin on vahva nojata ja niiden on oltava kunnossa.

Sija kymmenen parhaan joukossa on Pelicansin selkein tähtäin ja kuuden joukkoonkin pussinokat pystyvät tunkeutumaan kaiken peliin laittamalla, sekä pienellä onnella.

Keskitalo: Uskon, että suora pudotuspelipaikka ei ole mahdoton tehtävä Pelicansille. Tosin se vaatii sitä, että koko joukkueen on palattava sille tasolle, jolla se starttasi kauden. Pelicansin peliesityksiä on vaivannut viime aikoina huolimattomuus. Tiiviis viisikkopeli on muuttunut sekasortoiseksi säheltämiseksi, joka on johtanut maalintekovaikeuksiin. Pelicans on tällä kaudella menestynyt nimenomaan mahtavasti toimivan joukkuepelin, eikä suinkaan ylivertaisten yksilöiden avulla. Lahtelaisjoukkueen on nyt löydettävä uusia metkuja ylivoimaan, lisättävä fyysistä pelotetta peliinsä ja löytää jälleen tiukka kuri puolustuspelaamiseen. Lisäksi Smolenakin lähdön jälkeen Aravirran on sommiteltava hyökkäysketjut uuteen, toimivaan muotoon. Pelicans tarvitsee nyt maalintekovoimaa laajalta rintamalta.

Pelicans on pomminvarma playoff-joukkue tänä vuonna. Tosin kuuden parhaan joukkoon pääsy tekee tiukkaa. Uskon, että Pelicans etenee kevään peleihin runkosarjan sijalta seitsemän tai kahdeksan.

» Lähetä palautetta toimitukselle