Onko sinulla olympiakrapula? Ei hätää! Väkevällä tekstipatterilla sitä loiventavat Viasatin maapallon joka toisen sanallisen drinkin taitavat baarimikot Antti Mäkinen - Esko Seppänen.
Jäitä, pelejä ja oheisnaposteltavaa kantavat pöytään lisäksi NHL-toimituksen Tommi Kröger sekä Jatkoajan päätoimittaja, NHL-rulettipöydän pelivastaava Antti Wennström. Kenen tarjoilu maistui?
Ota kantaa ja vastaa sähköpostitse, Facebookissa, Jatkoajan tai Viasatin Twitteriin tai Viasatin osiossa Jatkoajassa.
| Sabres |  |
26.2.2014 02.05 |
 |
Hurricanes |
Mäkinen: Ted Nolan, entinen laitahyökkääjä on nyt uuden kasteen edessä. Hän oli Sotšissa Latvian puikoissa, ja nimiheikko maa haastoi suurempansa loistavalla otteella ja taktiikalla. Parhaana esimerkkinä Kanada-ottelu, jossa ei jaettu palaakaan ilmaiseksi. Nolan onnistui organisoimaan nimenomaan Latvian puolustuspelaamisen oman maalin tuntumassa. Muistatte varmasti, millaista juoksemista Sabresin pakittaminen on ollut NHL:ssä? Siitä ei ollut tuulahdustakaan.
Tästä syystä odotan, että Nolan nostaa myös Sabresin jaloilleen. Ei voittavaksi lätkäjengiksi, mutta loppukauden osalta sitä ei tarvitse hävetäkään. Kaikki lähtee liikkeelle puolustuspelaamisesta. Se on kuiva aihepiiri, mutta sillä voitettiin Sotšissakin kultaa. Nolan sai pakettinsa kasaan. Saiko hän pujotettua pakettinsa paluulennolle? Se selviää heti NHL:n lomaltapaluuottelussa.
Seppänen: Vaatii melko paljon munaa palata tauon jälkeen kehiin tällaisella ottelulla. Vaikka kyseessä on rästimatsi, niin onhan tämä nyt ihan sama asia, että Liiga-kausi alkaisi vaikkapa Bluesin ja TPS:n kohtaamisella. NHL:llä olisi ollut oivallinen sauma iskeä ilotulituspatruunat uuniin heti kärkeen. Mutta ei. Isäntänä tanhuporukka, joka lopetti kautensa joulukuuhun. Vastassa Carolina, joka ei onnistu voittamaan yhtäkään plakaatia tai viiriä, vaikka ryhmän rivistöstä löytyy Tuomo Ruutu.
Ainoa mielenkiintoinen seikka onkin Ruudun loppukausi. Saadaanko hänet kaupaksi ennen siirtorajaa? Löytyykö ottajia? Onko jossakin täsmärooli saatavilla? Ruutu voi pelillisesti pahoin Carolinassa, ja nyt olisi viimeinen satama voittaa jotakin NHL-maailmassa. Toivottavasti Ruutu saa vielä yhden mahdollisuuden.
Kröger: Tämä tammikuisen lumimyrskyn alta siirretty ottelu on kahden mitään sanomattoman porukan voimainkoitos. Kotijoukkue saa takaisin riveihinsä Nolanin ja keskushyökkääjä Zemgus Girgensonsin, jolle Sabres-leiri toivoo kasvaneen lisämuskeleita olympiaturnauksen hienojen otteiden johdosta.
Hurricanes pelasi vahvasti ennen pakollista taukoa ja toivoo toki vahvan vireen jatkuvan edelleen. Eric Staal sai, tai oikeammin joutui, huilailemaan ja harjoittelemaan kotikulmillaan Steve Yzermanin sivuutettua miehen olympiavalinnoissa. Jeff Skinner on lopultakin kaivanut itsestään sisäisen maalitykkinsä. Elegantisti luistelevan amerikkalaisen kanssa Sabres-puolustus saa olla tarkkana.
Wennström: En odota valtavia tämän ottelun viihdearvolta. NHL:ssä on kuitenkin hienoa se, että aina löytyy jotain seurattavaa. Aina.
Tässä pelissä seuraan Ruudun vauhtia NHL-paidassa, sillä Suomen paidassa teki tiukkaa. Myös Hurricanesin pakistossa on ollut tällä kaudella melko kirjava sakki. Kenelle loppupeleissä sieltä kannattaa jatkoa sorvata? Vieläkö John-Michael Liles osaa pelata? Aina löytyy vähintään kauppatavaraa ja päättyviä sopimuksia, joiden tulevaisuutta voi arvioida.
Niin, ja tietysti Jeff Skinner sekä Aleksandr Sjomin. Jälkimmäinen ei lukeudu NHL:n tasapainoisiin tai erityisen voitokkaisiin pelaajiin, mutta kiekon kanssa syntyy parhaimmillaan ihmeitä.
| Canadiens |  |
27.02.2014 02.35 |
 |
Red Wings |
Mäkinen: Carey Price torjui kultaa. PK Subban voitti arpajaisista hermoloman Sotshissa. Tomas Plekanec pelasi vahvat olympialaiset harmaan tshekkiesityksen ytimessä. Max Pacioretty jäi pieneen rooliin kera pirteän esityksen. Ja niin edelleen. Yritän tuota sitä ilmi, että Habs oli yksi olympiatauon voittajista. Ainoa kulutettu pelaaja oli Price, ja hänkin sai kaikkien aikojen itseluottamuspiristeen kirkkaimmasta mitalista.
Odotan ja vaadin, että teoreettiset vahvuudet ja onnistumiset nähdään heti verenä ja lihana jäällä. Ei siis konkreettisessa muodossa, vaan liikkeenä, aggressiivisuutena, tuoreutena. Montrealilla on kerrankin mahdollisuus saavuttaa jotakin. Jättääkö se jälleen korttinsa käyttämättä?
Seppänen: Pricen pään ei pitänyt kestää painetta. Hän oli Kanadan kultalaivueen heikoin lenkki viime viikonloppuun saakka. Sitten tukittiin kaikki turvat kahdella nollapelillä hyytävän varman esityksen jälkeen. Kultamitalit kaulaan ja henkilökohtaiset palkinnot takanreunukselle.
Mutta onko hänestä voittajaksi Bell Centren hornankattilassa? Enkä nyt tarkoita vain tätä yksittäistä ottelua, vaan koko roskaa. Onko Price se maalivahti, joka kykenee viemään joukkueensa kannuun saakka? Viimeksi siinä onnistui Habs-paidassa muuan Patrick Roy, joten rima on vedetty sangen korkealle. Mikäli apina revitään alas selästä, niin sen tulee tapahtua juuri sillä tavalla kuin Price näytti Adlerin kiekkomäellä. Hänen varausnumeroaan (5.) kummasteltiin aikoinaan. Nyt on aika hiljentää kritiikki myös NHL:n puolella.
Kröger: Henrik Zetterberg ei selvinnyt Sotsista takaisin ehjänä ja Pavel Datsjuk yrittää raapia itsetuntonsa pohjamudista jotain, jolla johtaisi siipirikkoisia Punasiipiä. Mike Babcockilla on sentään jotain, minkä turvin virnistellä joukkueensa ruotsalaisleegiolle: olympialainen kultamitali kotiintuomisena Venäjän reissusta.
Wennström: Tästä ottelusta jatkuu Red Wingsin kevään kestävä alamäki. Ei näyttänyt erityisen hyvältä ennen taukoa, eikä se tästä ilman Zetterbergia kummasti parane.
Red Wingsin kohdalla on vain todettava, että kokonaisuutena keskinkertainen materiaali ei riitä. Kärkiosaamista on ohuesti. Ykkösmaalivahti on heikko. Zetterberg on loukkaantuneena. Joukkue sinnittelee fiksun pelitapansa ansiosta, mutta liika on liikaa. Siitä loukosta ei tällä kaudella edes Babcock pelasta.
| Flyers |  |
01.03.2014 20.05 |
 |
Rangers |
Mäkinen: En olisi uskonut sanovani tätä marraskuun jälkeen: Phila pelaa pudotuspelejä keväällä 2014. Ei ole mitenkään erikoista, että NHL:n tähtipelaajat saavat pelinsä uomaan vasta keväällä. Tässä valossa syksyllä ei ole mitään merkitystä voittamisen kanssa. Kunniaa jaetaan vain keväisin, ja tämä on oranssien kannalta valoisa loppukausi.
Kaikki negatiivisuus ja kurimus alkoi Claude Giroux’n nollasuorituksesta lokakuussa. Veskaritkin tekivät enemmän maaleja. Mutta nyt on hieman toinen ääni kellossa, ja onneksi meillä on juuri tämä matsi prime time -aikataulussamme.
Seppänen: Rangersin paras kenttäpelaaja Sotšissa? Kyllä vain, kolmen kruunun duunarilaitahyökkääjä Carl Hagelin. Entinen kutoskierroksen varaus pelasi todella aktiivisesti ja aggressiivisesti ollen yksi kisojen ilopillereistä. Tehot? 2+0. Kuudessa ottelussa. Vaikka olympialaiset olivat kollektiivista puolustuspinnistystä, kertoo Rangersin näkyvimmän kenttäpelaajan tarina kaiken oleellisen.
Paljon töitä, asennetta, rohkeutta, ryhtiä ja vaikka mitä. Mutta sitten lautaselle lyödään vähintään saman verran pakkopullaa. Se ei johda mihinkään. Rangers on menossa tällä hetkellä pudotuspeleihin, mutta ilman Henrik Lundqvistin päälläseisontakohtausta Manhattanin sinipaidat saavat tyytyä aikaiseen kesälomaan.
Kröger: Tämä kamppailu käynnistää oman NHL-lauantaini ja on loistavaa pohjustusta myöhemmin alkavaa Habs-Leafs-mittelöä varten. Kahden perinteikkään NHL-organisaation kohtaaminen virittää jääkiekkomielen sopivalle taajuudelle ja on todennäköisesti hienoa viihdettäkin. Lundqvist vastaan Mason, Giroux vastaan Nash, Kimmo Timonen vastaan Rangersin siniviivalämärit.
Rangers pelasi vahvasti ennen olympiataukoa ja pyrkii jatkamaan huippuvirettään. Vähitellen koneensa käyntiin saanut Giroux saa jälleen vierelleen Sotsissa maanmiestensä velttoilua seuranneen Jacub Voracekin. Kolahtavatko miesten kemiat jälleen kohdalleen alkuvuoden tavoin?
Wennström: Itse en pidä Flyersin pudotuspelipaikkaa varmana. Viivan alta puskevat etenkin Blue Jackets ja Senators. Myös Devilsin kiekonhallinta ja maalivahtipeli ovat siinä kuosissa, että joukkue saattaa vielä tempaista.
Ensimmäisenä tieltä ovat tosin tippumassa Maple Leafs ja Red Wings, mutta myös Flyers saa pitää varansa. Mitä sanot, Steve Mason?
Masonin sopimus oli tähän mennessä nähtyihin otteluihin peilaten mainio. Ennen pudotuspelejä voisi minkä tahansa Flyers-maalivahdin jatkosopimuksen kuitenkin olevan aina riski. Ellei nyt sitten Ron Hextall tule aikakoneella takaisin.
| Blackhawks |  |
02.03.2014 03.05 (Winter Classic) |
 |
Penguins |
Mäkinen: Omat kärkijoukkueeni. Lännen paras, idän vahvin. Ulkojäät. On todellinen lottovoitto saada nämä jengit kehään näin isossa ottelussa, jossa ei jaeta vain sarjapisteitä, vaan tehdään asioita selväksi idän ja lännen välillä. Kenttä on täynnä tähtipelaajia, voittamisen kulttuuria, Sotši-kultamitalisteja – ja sitten löytyy vielä Antti Raannan komeat mallut. Tästä ei voi tulla heikko kiekkoilta.
Ulkoilmamatsit ovat olleet A-luokan viihdettä muutenkin. Puitteet kunnossa, peli vauhdikasta, paljon tapahtumia, rohkeaa otetta. NHL on tehnyt duuninsa mallikkaasti ulkoilmasarjansa aikana. Onneksi nyt saadaan vielä alfaurokset samalle tantereelle.
Seppänen: Kumpi on tällä hetkellä parempi, Jonathan Toews vai Sidney Crosby? Törmään tähän kysymykseen aivan liian usein siihen nähden, että asiaan olisi annettavissa tyhjentävä vastaus. Toews ei kykene näemmä häviämään. Hänen CV:nsä on NHL:n lähihistorian ylivertaisin. Kukaan ei yllä lähitontillekaan, kun puhutaan voittamisesta.
Mutta silti. Kumman ottaisin ensi joukkueeseeni, mikäli olisin NHL-päävalmentaja? Valinta olisi – kaikesta huolimatta – kerran kerrasta Crosby. Crosby on voittanut vain ripauksen vähemmän kuin Toews, mutta hän on lajin kirkkain timantti sitten nuoren Pavel Buren. 87:aa ja Burea ei pitäisi vertailla, mutta kummallakin on mahdollisuus luoda jokaisessa vaihdossaan tyhjästä jotakin. Sitä kykyä on kovaksi keitetyssä nykyliigassa äärimmäisen harvalla yksilöllä.
Kröger: Toews ja Patrick Sharp, Niklas Hjalmarsson ja Johnny Oduya. Crosby ja Chris Kunitz, Jevgeni Malkin, Dan Bylsma. Olli Määttä. Voittajia ja vaihtelevan asteisia häviäjiä Mustan meren rannoilta. Tällä kertaa draaman paikkakin on poikkeuksellisen upea. Perinteikäs Soldier Field on takuulla ääriään myöten täynnä, kun nämä kaksi huippujoukkuetta kohtaavat. Toivottavasti sää suosisi tällä erää, uuden vuoden päivän kaltainen lumisade voisi pysyä loitolla, jotta kiekkonäytelmästä saataisiin entistäkin upeampi spektaakkeli.
Wennström: Crosby on maailman paras jääkiekkoilija. En silti surisi tippaakaan, jos oman NHL-joukkueeni rakentaminen lähtisi liikkeelle Toewsista. Syynä on ennen kaikkea tasapaino.
Toews ja tasapainoinen kahden suunnan viisikkopeli ovat kuin synonyymejä. Toewsin ympärille on helppo kasata ketjuja. Toewsin voi heittää vaikka alivoimalle. Tekee maaleja ja syöttää niitä. En pelkäisi mitään, jos joukkueessani olisi Jonathan Toews.
Tässä ottelussa aion seurata Bylsman pelitapaa Joel Quennevillen vastaavaan verrattuna. USA oli ennen välieriä olympiakisojen väriläiskä ja jopa mestaruuskandidaatti, mutta petti lopussa pahasti. Mietin vieläkin sitä, oliko kiekkokontrollia viljellyt pelitapa eniten Bylsman vai kakkosvalmentaja Peter Lavioletten ansiota? Mäkinen ainakin muistutti minua siitä, kuinka osa viivelähdöistä muistutti hyvin paljon Penguinsin vastaavia.
| Capitals |  |
02.03.2014 19:35 |
|
Flyers |
Mäkinen: Aleksandr Ovetškin. En jaksaisi tätä aihetta enää. Mutta onhan se täysin järkyttävää ja karmeaa, että NHL-organisaation nokkamies kiskoo kaljaa olympiafinaalissa koko sielunsa voimin suorassa lähetyksessä. Kun olet koko liigan nokkahahmojen joukossa, luulisi edes alustavien tapojen olla hallussa. Mutta ei. AO tekee, mitä hän haluaa. Milloinhan hän haluaisi voittaa? Toivottavasti Malkin tai Datsjuk kertoi hänelle, mitä voittaminen on ja miltä se tuntuu. Skoda Cupin tinatiukuja ei laske kukaan.
Seppänen: Jokainen näkee tässä ottelussa, miten paljon parempi nykypäivän Giroux verrattuna alkukauden porkkanalettiin. 28 tekee oikeita päätöksiä, hän nauttii jälleen kaukalon ahtauden illuusiosta, jonka sisällä hänellä on kuitenkin muita enemmän aikaa.
Samoin totean, että Timonen on eri pelaaja kuin joulun kupeessa. Sotši oli hänelle aivan selvä taakka. Leijonasydän halusi palavasti mukaan, mutta kroppa yritti heittää betoniporsaita kinttupolulle. Timonen aivan selvästi pakotti pelaamistaan loukkaantuneena, mutta Sotši muutti kaiken. Hänestä tuli jälleen takalinjojen kiekollinen johtaja, johon voi luottaa jokaisessa tilanteessa. Se on suurta johtajuutta, jota Timonen viljelee pelkällä olemuksellaan loppusesongin ajan. Ottakaa talteen: Timonen päättää keväänsä Philan ykköspakkina.
Kröger: Capitals otti turpiinsa olympiakiekossa usealla rintamalla. Ovetškin surffaili flegmaattisesti kotikisat läpi ja tutkapari Nicklas Bäckström kruunasi omat olympialaisensa farmakologiseen kömmähdykseensä. Vai yllättikö kansainvälinen antidopingrintama ruotsalaisen housut kintuissa? Joka tapauksessa Capitalsin tähtikaksikolla on maineen kirkastamisen paikka.
Flyers kohtaa lauantaina Rangersin ja sunnuntaina Capitalsin. Mahtavan alkukauden pelannut Wayne Simmonds on jo miltei rikkonut yhden kauden piste-ennätyksensä ja havittelee lisää pääkaupungin poikien kustannuksella. Energinen rouhija tulee varmuudella olemaan vaikea pideltävä Caps-maalin edustalla.
Wennström: En kehu Ovetškinin esityksiä Sotšissa, mutta jos Venäjän pelistä tai Capitalsista ei löydä muuta vikaa kuin "Aleksanterin" peli, pitää katsoa tarkemmin.
Jotkut hullut odottelevat Washingtonissa vielä nousua pudotuspeleihin. Se olisi oikeasti organisaatiolle huono juttu, sillä muutosten tekeminen ei välttämättä realisoituisi niin radikaalisti kuin niiden pitäisi. Capitals tarvitsee uuden toimitusjohtajan ja peräpäätä vahvistavia kauppoja, piste.
Ai niin, joku vertasi Braden Holtbyn tasakentällisillä saavutettua torjuntaprosenttia kauppahuhuissa pyörivän Ryan Millerin vastaavaan. Tästä pääteltiin, että Holtby on parempi maalivahti. Ei ole. Otanta on liian lyhyt, ja Holtbylle sattuu edelleen liikaa keskittymisen herpaantumisesta johtuvia liian helppoja maaleja. Holtby ei ole lähellekään Millerin tasoa oleva maalivahti.
| Canucks |  |
02.03.2014 23:05 (Winter Classic) |
 |
Senators |
Mäkinen: John Tortorella ja Canucks muodostavat jo nyt paradoksin. Kauanhan sitä kestikin. Taitojääkiekon yksilöt ja kiekon syömistä palvova päävalmentaja. Ryan Kesler on ainoa eturivin jätkä, joka kykenee toteuttamaan Tortorellan pelitapaa illasta toiseen. Muut ottavat välimatseja. Jotkut lepäävät vaihdon sieltä, toisen täältä. Silloin ei tarvitse kannua nostella.
Ulkoilmamatsi saattaa sytyttää Canucksin hetkellisesti, mutta pitkässä juoksussa en sininuttuihin usko. Joukkueen vaiheilta nousee pintaan enemmän kysymys- kuin huutomerkkejä, eikä se ole tässä vaiheessa kevättä lainkaan positiivinen asia.
Seppänen: Miten Erik Karlssonin käsittely muuttuisi, mikäli hänet miellettäisiin vain hyökkääjäksi. Että kun 65 on kentällä, pelaisi Ottawa/Ruotsi/Jokerit (sanoinko juuri ”Jokerit”?) neljällä hyökkääjällä? Yhtäkkiä loppuisi kaikki tämä arvoton ”Hei, se ei osaa PAPP:n merkkausrooleja!” -huutelu pitkin nettipalstojen.
Karlsson on pelipaikaltaan hyökkääjä. Ainoa erotus on se, että hän starttaa tilanteisiin noin 10 metrin takamatkalta. Välitila ja sen maaginen hyväksikäyttö tekee hänestä maailman parhaan toisen aallon hyökkääjän, kun käsittelyssä ovat suorat hyökkäykset. Ei silloin tarvitsekaan olla stevensmäinen taklaaja tai footemainen 1-1-puolustaja. Silloin pitää olla omassa roolissaan maailman parasta. Ja sitä Karlsson totisesti on. Se on sitten eri asia, voitetaanko kyseisen sapluunan kautta koskaan mitään.
Kröger: Viikon lopuksi nähdään täyskanadalainen ulkoilmaottelu Vancouverissa. Kaksi kanadalaista NHL-joukkuetta, ulkojäillä. Hienoa, eikö totta? Valitettavasti kumpikaan joukkueista ei ole kovin kiinnostava oman talousalueensa ulkopuolella, ellei Nucks-päävalmentaja Tortorellan toilailuja tällaisiksi lasketa. Tapahtuman onneksi yllämainittu kanadalaisuus ja ulkoilmajääkiekko riittää jo pelkästään täyttämään minkä tahansa stadionin. Kanukit saavat ikioman shownsa, mikäs siinä.
Wennström: Tilastojen perusteella sekä Tortorellan että hänet Rangersissa korvanneen Alain Vigneaultin molempien joukkueet ovat pelanneet osa-alueittain paremmin tällä kaudella.
Lopputuloksessa se ei näy. Peli aaltoilee liikaa pelistä toiseen. Läntisessä konferenssissa se kostautuu. Odotan Canucksin aktivoitumista ennen siirtotakarajaa. Tässä vaiheessa johto pelaa täysin Tortorellan pussiin ja tekee tämän haluamia pelaajahankintoja.
NHL-viikon timantti:
Mäkinen: Olihan outoa pitää loma keskellä NHL- ja KHL-kauden. Päästäkää meikäläinen takaisin selostuskoppiin. Hulluksihan tässä tulee. Tai siis tultaisiin, mikäli sellainen en vielä olisi. I love this game!
Seppänen: Jääkiekko palaa pieneen kaukaloon! Hurraa! Sotshissa nähtiin vain 1-3 huippumatsia. Muuten syötiin mansikkahillotonta pannukakkua, joka oli tehty Heinolan yläasteen kotitalouden luokassa. Ei ollut nimittäin kaksista herkkua se leivos. Itse tein. Onneksi lätkää pelataan taas kaukalossa, joka luo itsessään jääkiekon tärkeimmän elementin: Intensiteetin.
Kröger: Olympialaiset ovat ohi ja NHL-jääkiekko jatkuu taas! Viikkoon mahtuu kaksi ulkoilmaottelua, jotka luonnollisesti keräävät hehkutusta mediassa. Kuitenkin pieni ihminen alkaa jo pohtia, milloin tulee raja vastaan? Eikö vähempikin NHL-kiekkoa ulkosalla riittäisi?
Wennström: "Kattaus". Tämä muotisana "some-skenessä" saattaa tulla joskus korvista ulos, mutta kyllä NHL:n tarjonnassa vaan on ihanuutta. Boksi tallentaa juuri sen pelin, minkä haluaa katsoa. Jälkipelit verkossa. Kymmeniä kiinnostavia juttuja pitkin blogeja ja verkkolehtiä. Ai niin, ja sitten vielä kinastelu Mäkisen ja Seppäsen kanssa tasaisin väliajoin. NHL yhdistää.
