Hyökkäyspelissä Suomi oli pirteämpi kuin kertaakaan aiemmin koko turnauksessa. Kaksinkamppailuiden voittaminen ja röyhkeä karvaaminen saivat Norjan ajoittain pulaan, puolustuksessa Leijonien peli pysyi tiiviinä, ja maalinedustaa puolustettiin miehekkäästi.
Norjalaiset tulivat välillä kovaakin hyökkäysalueelle, eikä taklauksia säästelty. Suomen puolustajat onnistuivat tulemaan vastustajan paineen alta fiksusti pois.
Parjattu keskialueen pelikin oli Norja-otteluun nopeutunut jonkin verran, ja puolustajien sekä hyökkääjien väliset syöttöketjut saumoittuivat entistä parempaan muottiin.
Voisi todeta, että Suomi voitti ottelun Norjan omilla aseilla, eli tiiviillä puolustuspelillä ja uhrautuvuudella. Vaikka norjalaisetkin heittäytyivät miehekkäästi kiekon tielle, olivat myös suomalaiset ahkerasti pitämässä Joonas Korpisalon tontin kiekkovapaana vyöhykkeenä.
Vain muutaman kerran esimerkiksi Mikko Lehtonen pelasi epävarmasti kiekolla omassa päässä ja vastustajan kärkikarvaajat pääsivät iskemään vaarallisesti.
Julius Honka onnistui tuikitärkeässä paikassa maalinteossa, ja miehen otteissa alkaa näkyä piristymisen merkkejä vaikean alkuturnauksen jälkeen. Honka on pelaaja, jota Leijonat tarvitsevat kiekollisesti taitavampia vastustajia vastaan.
Hyökkääminen pitkään aggressiivista - päätöserän passiivisuus huolestuttaa
Vaikka Norja-ottelussa olikin viitteitä raikkaammasta hyökkäyspelaamisesta, jätti Suomen vuoristoradan ylä- ja alamäet edelleen kysymysmerkkejä ilmaan. Leijonien onneksi päätöserän passiivisuus ei joukkuetta kaatanut.
Suomen toisen erän kokonaisvaltainen pelaaminen oli parasta koko turnauksessa. Laukaukset menivät Leijonien nimiin 12−1. Norja ei päässyt kiekon kanssa keskialueelta syvempään kontrolloidusti kertaakaan, ja toisaalta Suomi loi pitkiä paineita Lars Haugenin maalille.
Toisen kaksikymppisen iskukyky olin seurausta Suomen mainiosta ja korkeasta karvaamisesta, joka Norjaa pääsi horjuttamaan. Suomi iski mieheen kiinni röyhkeästi nyt jopa voittaen kaksinkamppailuita.
Ennen toisen erän rummutusta Suomen pelissä ilahdutti myös ylivoima, joka oli hyvin liikkuvaa siitäkin huolimatta, että ainoastaan yksi erikoistilanne johti maaliin.
Päätöserän passiivuus puolestaan jätti kysymysmerkkejä ilmaan. Samanlainen jäätyminen nähtiin myös Tšekkiä vastaan, joka kampesi kolmen maalin takaa Suomen rinnalle ja ohi.
Jämähtäminen on pakko saada pois Suomen tekemisestä, sillä nyt Leijonat on menettänyt tämän takia käytännössä kaksi suoraa voittoa.
Puolustaja Honka painotti pelin jälkeen, että Leijonat ei saa passivoitua lopussa, aktiivista kiekkoa pitää pelata 60 minuuttia. Samaan seikkaan viittasi myös Markus Hännikäinen muistuttaen, että omista pitää lähteä nopeammin.