Analyysi: Kanadalle ansaitusti kultaa - vähäisellä pelin hallinnalla Suomi ei pystynyt enää voittamaan

MAAJOUKKUE / Artikkeli
Kanadan nopea kiekon liikuttelu ja pelaajien paikanvaihdot tuottivat Leijonille vaikeuksia.
Kuva © Samppa Toivonen - http://www.samppas.net

Pallopelien peruslainalaisuuksiin kuuluu se, että jos hallitsee pelivälinettä ja laukoo maalia kohti vastustajaa enemmän, todennäköisyydet voittoon kasvavat. Leijonien taistelu oli ihailtavaa, mutta pelkällä taistelulla ei todennäköisyyksiä tällä kertaa pystytty voittamaan.

Jo alkusarjan kohtaamisessa Kanada oli hallitsevampi osapuoli. Välierässä Venäjää vastaan Suomi oli niin ikään vastaantulija. Kyseisissä otteluissa Suomi pystyi vähäisistä maalipaikoista huolimatta ottelut voittamaan ällistyttävän tehokkaalla viimeistelyllä. Kolmatta kertaa temppua ei enää pystytty toistamaan. Kanada vei ansaitusti kultaa.

Finaaliottelussa Kanada vei laukaustilastoa 33-16. Samaa tasoa lukemat olivat myös Suomen välieräottelussa Venäjää vastaan. Puolustuspelaaminen oli kauttaaltaan turnauksessa vahvaa, mutta näin vähäisellä hyökkäyspelaamisella olisi ollut jo pieni ihme jos Suomi olisi pystynyt voittamaan kultaa.

Väsymys alkoi väistämättä painamaan pelaajien jaloissa. Kaksi ottelua pelattiin liian paljon kiekottomana vastustajan pyörityksessä, jolloin finaaliottelun ratkaisuhetkillä pelaajilla ei ollut enää tarvittavaa puhtia pelin tasoittamiseen.

Suomen puolustus vaikeuksissa Kanadan pelinopeuden kanssa

Alkusarjan kohtaamisessa Kanada ei ollut parhaimmillaan, mutta finaalissa sen pelinopeus oli jälleen äärimmäisen vahvaa.

Kanadan viisikko tuli kovilla vauhdeilla yhtenäisenä rintamana keskialueen yli kerta toisensa jälkeeen. Vauhtierojen myötä Kanada pääsi usein kuljettamaan kiekon hyökkäysalueelle.

Kun Kanada pääsi kuljettamaan kiekon aluelle, se oli todella vahva hyökkäysalueen hyökkäyspelissään. Sen sijaan alkulohkon kohtaamisen tapaan Suomi pystyi lukemaan Kanadan päätykiekot varsin hyvin.

Nopeita organisoituja lähtöjä Kanada viljeli koko 60 minuuttia. Ottelun voittomaali syntyi nimenomaan nopeasta kontrollilähdöstä, jossa keskialueen yli tultiin rintamassa muutaman syötön ja kovien vauhtien avulla.

Suomen keskialueen puolustus etenkin ottelun alussa oli hieman vajaavaista. Se oli liian pysähdyksissä, jolloin vauhtierot pääsivät repeämään.

Kanadan hyökkäysalueen hyökkäyspeli oli terävää, nopeaa, aktiivista ja luovaa. Suomen huikea puolustuspelinopeus ei meinannut millään pystyä vastaamaan Kanadan nopeaan kiekon liikutteluun, puolustajien nousuihin ja paikanvaihtopelaamiseen. Väsymys näkyi myös puolustuspelissä.

Kanada piti kiekkoa ja Suomi luisteli perässä. Kun pitkän puolustusalueen puolustuspelin jälkeen Suomi pääsi kiekkoon kiinni, hyökkäykset olivat alivoimaisia ja väsyneitä. Kanada pelasi kurinalaisesti ja tarkasti niin kiekollisena kuin kiekottomana, eikä päästänyt Suomea nopeisiin vastaiskuihin, jotka ovat olleet ylivoimapelin ohella Suomen parhaat hyökkäysaseet.

Kari Jalonen valmennustiimeineen vei Kanadaa taktisesti alkulohkon kamppailussa, mutta ei onnistunut siinä enää toistamiseen. Kanada sen sijaan pystyi terävöittämään pelaamistaan ja pelaamaan Suomen vahvuudet pois. 

» Lähetä palautetta toimitukselle