Liigan joulutodistukset: Ehdot uhkaavat osaa joukkueista

LIIGA / Artikkeli
HIFK:n ja KooKoon alkukausi on ollut konttaamista.
Kuva © Juuso Pellava - juuso.pellava@jatkoaika.com
Liigan syyskausi on pikkuhiljaa takanapäin. Jatkoaika jakoi joukkueille joulutodistukset. Alkukauden suurimmat pettymykset löytyvät Porista ja Helsingistä.
6,7
JYP

Maalivahdit 9

Kauden alkaessa uusi hankinta Joona Voutilainen ja Eetu Laurikainen olivat melko tasaväkisessä tilanteessa peliajan suhteen. Varsinkin Laurikaisen alku oli hankala, mutta Voutilaisen loukkaannuttua JYPin oma kasvatti on ollut joukkueen tuki ja turva.

Laurikainen on pitänyt lokakuun alusta alkaen lähes jokaisessa ottelussa JYPin voiton mahdollisuudessa kiinni ja hän on ilman muuta ollut joukkuueen tasaisin pelaaja. Laurikainen on noussut vakuuttavilla esityksillään joukkueen selkeäksi ykkösvahdiksi, joten Voutilainen joutunee odottamaan mahdollisuuttaan ensi syksyyn.

Viime kaudella Laurikaista vaivasi selvä epävarmuus mutta tällä kaudella torjuntatyöskentely on ollut kliinisen varmaa ja etenkin rauhallista.

Puolustus 5

JYPin puolustuksen näytöt ovat olleet Ville Niemisen sanoin itkettävän ja naurettavan välimaastosta. Pahiten tuuliajolla ovat olleet Mikko Kalteva, Mikko Kuukka ja Jaakko Jokinen, joista etenkin Kaltevan tason romahdus on ollut suorastaan hämmentävää. JYPin voi sanoa menettäneen suuren määrän pisteitä pelkästään Kaltevan takia.

Kauden mittaan JYPin puolustus on karsinut virheitään etenkin Oscar Eklundin ja Nolan Yonkmanin tultua mukaan, mutta hyökkäysten tukeminen on edelleen täysin lapsenkengissä. Joukkueen hyökkäävistä puolustajista Mikko Mäenpää tekee vasta paluuta kaukaloon ja Anttoni Honka heitettiin tylysti Mestiksen KeuPaan. Posiitiivisin yllättäjä kaaoksen keskellä on ollut nuori Roni Allén.

Hyökkäys 6

JYPin tämän kauden hyökkäyskoneisto on rakennettu kevättä silmällä pitäen. Ongelmaksi vain muodostuu se, että nähdyillä esityksillä kevät ei ikinä koita Hippoksella. Tehoja joukkue saa edelleen aikaan kohtuullisesti, mutta paikkoihin nähden aivan liian vähän.

Jarkko Immonen on jälleen noussut pistepörssin kärkisijoille, mutta tuskastuminen paistaa Immosen pelistä. Sen sijaan aika ajoi rumasti seuraikonien Juha-Pekka Hytösen ja Ossi Louhivaaran kohdalla. Rahakkailla sopimuksilla operoivat konkarit ovat olleet kuin varjoja parhaista vuosistaan.

Onnistujien joukkoon nousee vain kaksi nimeä, Robert Rooba ja David Tomasek. Varsinkin Rooba on saanut nostettua tasoaan selkeästi ja peli-ilo paistaa Tallinnan miehestä kauas. Rooban taisteluilmeestä voisivat muut ottaa oppia. Tomasek taas on tuonut JYPiin virtuoosimaisuutta ja tukun tehoja, mutta hetkittäiset kuvasta katoamiset ovat olleet Tomasekin ongelma.

Tähtioppilas: Robert Rooba

JYPin kokeneelta osastolta odotetaan enemmän.
Kuva © VesaPhoto / Vesa Pöppönen

6,7
Jukurit

Maalivahdit 7

Jukureiden maalivahtiosaston syksy on sujunut varsin kelvollisissa merkeissä. Sami Rajaniemi ja Juhana Aho ovat saaneet kumpikin omat mahdollisuutensa näyttää osaamistaan, eikä mikkeliläisjoukkueen pelien tulokset ole heistä kiinni jääneet. Kummallekin on jokunen helpohko maali mennyt, mutta varsinkin marraskuun maajoukkuetauon jälkeisen synkän jakson aikana ison osan takaiskuista voi pistää puolustuksen piikkiin, sillä sen verran avoimia ovia vastustajille on tarjottu.

Pelivuorot jakaantuivat syksyllä Ahon loukkaantumiseen saakka melko tasaisesti, mutta sen jälkeen Rajaniemi on kantanut isompaa vastuuta tolppien välissä. Kumpaankaan torjujaan Jukurit ei kuitenkaan tule keväälläkään kaatumaan, mikä on positiivinen asia pudotuspelipaikkaa takaa-ajavalle jukuriryhmälle.

Puolustus 7

Marraskuun maajoukkuetaukoon saakka Jukureiden puolustuspelaaminen oli tukeva kivijalka pelaamiselle. Keskusta pidettiin tiiviinä, kiekkoja syötiin runsaasti ja hyökkäyssuuntaankin tukea tuli etenkin Teemu Suhoselta sekä Mikko Kokkoselta.

Sen jälkeen kuitenkin tapahtui jotain, sillä kivijalka osoitti rajuja rapistumisen merkkejä. Jukureiden maalinedustalle päästiin liian helpolla tekemään maaleja, eikä alkusyksyn kaltaista uhrautuvaisuutta ollut havaittavissa. Oman alueen kiekollisessa pelissäkin virheiden määrä kasvoi ja se maksoi useampia takaiskuja. Koko viisikon rakenteet tuntuivat olevan täysin kateissa.

Viimeiset ottelut ennen joulua antoivat kuitenkin viitteitä, että alkusyksyn ote alkaisi jälleen löytyä. Poissaolijoiden joukostakin on odotettavissa apua heti joulun jälkeen, kun Suhonen palaa kehiin sairastuvalta ja Kokkonen nuorten maajoukkueleiriltä. Heidän lisäkseen myös Valtteri Hietanen on tulossa takaisin kehiin vuodenvaihteen jälkeen, mikä tuo paljon lisää kamppailuvoimaa alakertaan. Alakerran tiivistyminen onkin avainasia Jukureille, mikäli se mielii kirin sarjataulukossa aloittaa.

Hyökkäys 6

Hyökkäystehojen puute on ollut Jukureiden isoin peikko läpi syksyn ja joukkueen tehtyjen maalien määrä onkin sarjan toiseksi pienin. Alkukaudesta joukkue onnistui luomaan riittävästi maalipaikkoja ottelun voittamiseen ja olisi tehokkaammalla viimeistelyllä pystynyt kääntämään joitakin tappio-otteluita voitokseen. Syksyn edetessä maalipaikkojen määräkin pieneni ja se yhdistettynä heikentyneeseen puolustuspelaamiseen, oli mikkeliläisryhmän tulosten kannalta katastrofaalinen asia.

Mika Partasen pitkä poissaolo oli iso takaisku tehoille ja hän palattuaan toikin paljon lisää hyökkäysuhkaa kentälle. Partasen lisäksi jotakuinkin puhtaat paperit hyökkäyspään tuloksista voi antaa vain kapteeni Miika Roineelle sekä venäläisvahvistus Vadim Pereskokoville, jotka ovat varsinkin viime aikoina äityneet hyvään vireeseen.

Kevätkaudella mikkeliläisryhmä tarvitsee useammalta pelaajalta selvää tasonnostoa syksyyn nähden. Maaleitta syksyn pelannut Janne Tavi, vain neljästi osunut Jesper Piitulainen tai kertaalleen verkkoja heilutelleet Aleksi Salonen ja Ville Leskinen ovat kärkiesimerkkejä pelaajista, joilta on syytä odottaa nähtyä enemmän.

Jukurien kausi on ollut kaksijakoinen.
Kuva © Topi Lainio
6,3
KooKoo

Maalivahdit 7

KooKoo on päästänyt eniten maaleja koko Liigassa joulutauolle lähdettäessä. Suurinta syyllistä tähän on kuitenkin turha etsiä maalinsuulta. Kaikista Liigan maalivahdeista eniten vastuuta saanut Juha Järvenpää on pelannut kohtuullisen hyvän syksyn. Tasossa on kuitenkin edelleen heittelyä otteluiden välillä. Toisinaan Järvenpää on pitänyt KooKoota yksin pelissä mukana tärkeillä torjunnoillaan, mutta toisaalta taakse on livahtanut myös luvattoman helppoja maaleja.

Järvenpään aisaparina on jo kolmatta kautta KooKoossa oleva Samu Perhonen. Isokokoisen maalivahdin läpimurtoa on odoteltu jo useamman kauden ajan ja viime kaudella näytti jo lupaavammalta. Syksyn aikana Perhonen on pelannut ainoastaan viidessä ottelussa. Taso pelatuissa peleissä on ollut luvalla sanoen heikko. Perhonen loukkaantui marraskuun lopussa pelatussa ottelussa eikä ole sen jälkeen ollut kokoonpanossa kertaakaan.

Maalivahteja tai lähinnä maalivahtia KooKoo ei voi syyttää viime aikojen heikoimmista tuloksista. Järvenpää on joutunut kantamaan joukkuetta ja suuri vastuu on alkanut näkyä uupumisena ennen joulua pelatuissa otteluissa. KooKoon on mietittävä joulun jälkeen pitääkö seuran lähteä maalivahtikaupoille, jos Perhonen ei pysty jatkamaan kautta ja jakamaan vastuuta Järvenpään kanssa.

Puolustus 5

KooKoon suurimpana ongelmana on ollut puolustuspää. Loukkaantumiset ovat olleet todella iso riesa kouvolalaisten puolustukselle. Seura on joutunut käymään jo muutaman kerran pakkikaupoilla ja hankinnoilla on erityisesti pyritty saamaan kokemusta puolustuslinjoille.

Puolustuspään ongelmia on turha kaataa pelkästään puolustajien piikkiin, koska suurimmat haasteet ovat olleet viisikkopuolustuksessa. Pitkin kautta pelaamisessa on näkynyt tyhmiä virheitä ja pelaajien merkkaaminen on ollut heikkoa. Erittäin heikko jakso ennen joulua on näkynyt siinä, että luotto pelikavereihin on ollut koetuksella ja puolustuspäässä on nähty entistä enemmän samaan vastustajaan menemisiä useammalla miehellä.

KooKoon kannalta kriittistä kevään osalta olisi saada mahdollisimman moni puolustaja terveiden kirjoihin ja sitä kautta lisää kilpailua pelipaikoista. Tulokas Kalle Valtola on ollut positiivinen yllätys pakistossa. Hän on onnistunut siirtämään Mestiksessä nähdyn rohkean kiekollisen pelaamisen Liiga-tasolle, mutta onnistunut myös puolustussuuntaan hyvin.

Hyökkääjät 7

Liigan syksyn suurin yllätys on ollut KooKoon kärkimiesten tulivoima. Varmasti kukaan ei osannut ennustaa ennen kauden alkua, että joulutauolle lähdettäessä kolme KooKoon pelaajaa löytyy pistepörssin kahdeksan parhaan joukosta. Myös kokenut Juha-Pekka Haataja on onnistunut erittäin hyvin. Eli yksilötasolta KooKoolta löytyy useita kiitettävän arvosanan ansaitsevia hyökkääjiä.

Mutta näiden neljän pelaajan jälkeen KooKoon osalta on paljon hiljaisempaa. Nelikko Malte Strömwall, Miika Pitkänen, Anrei Hakulinen sekä Haataja on tehnyt 47 maalia ja KooKoon kokonaismäärä on 88 maalia. Eli tiputus näiden neljän jälkeen on valtava. KooKoo ylivoima on ollut erittäin tehokasta ja kouvolalaiset ovatkin ylivoimatilaston kärjessä joulun viettoon siirryttäessä. Kuitenkin viime aikoina myös tehokas ylivoima on alkanut tökkiä.

Yksilöistä kirkkaimpana tähtenä on kimaltanut Liigan piste- sekä maalipörssin kärjessä oleva Strömwall. Ruotsalainen on ollut alati vaarallinen ja pystynyt pitämään tasonsa lähes samanlaisena koko syksyn ajan. Suurimpana haasteena keväälle KooKoolla on saada myös hyökkäyksen loukkaantumiset minimiin sekä keksiä kuinka myös muut kuin neljä kärkihyökkääjää saavat tehoja aikaiseksi.

Tähtioppilas: Malte Strömwall

Strömwall on ollut KooKoon kirkkain tähti.
Kuva © Teemu Grönroos

6
HIFK

Maalivahdit 5

Jos kumpikaan joukkueen maalivahdeista ei ole kauden puolivälin korvilla pystynyt pysäyttämään kiekkoja yli 90 prosentin varmuudella, ei voi odottaa kovin suurta arvosanaa. Atte Engrenin ja Markus Ruusun kohdalla kummankin torjuntaprosentti on alle 89.

Myös puolustus edessä on sekoillut, eikä koko kurasankoa voi kaataa maalivahtien niskaan, mutta kauden aikana selän taakse on livahtanut liian monta kiekkoa, jotka vireessä oleva huippumaalivahti olisi torjunut.

Engren on antanut viitteitä paremmasta viime otteluissa. Silti jo viime kaudella nähdyt pitkät laaksovaiheet eivät nosta odotuksia korkeimmalle huipulle. HIFK:n kannalta olisi tosin tärkeää saada Engren suorittamaan perustasollaan, muuten Helsingissä joudutaan pohtimaan jo luokalle jäämistä.

Puolustus 6

Helsinkiläisten puolustuksen vahvuusalueet ovat ennemmin hyökkäysalueella kuin oman alueen puolustuspelaamisessa. Erityisesti aktiivisesti koko viisikolla hyökkäysalueella pyörittävät joukkueet ovat aiheuttaneet vaikeuksia. Kyseessä on kuitenkin enemmänkin koko viisikon ongelma kuin yksinomaan puolustajien.

Hyökkäyssuuntaan HIFK:n puolustus on pelannut hyvin. Liigan puolustajien pistepörssin kärjessä keikkuu Teemu Eronen. Erosen lisäksi pakkipari Ryan O'Connor - Kyle Quincey on pystynyt hyödyntämään vahvuuksiaan hyökkäysalueella, vaikka puolustuspelaamisessa on vielä työtä edessä.

Hyökkäys 7

HIFK:n hyökkäys on kahden kastin väkeä. Yksilötasolla joukkueessa on muutamia kiitettävän oppilaita, mutta vielä enemmän pelaajia, joita odottaa nykytahdilla vähintään ehdot kevään todistuksessa.

Iikka Kangasniemi ja Erik Thorell ovat olleet läpi kauden näkyvimmässä roolissa. Erityisesti kaksikon poissaolon huomasi välittömästi kiekollisen tason putoamisena ja tappioputkena. Thorellin pudottua Juhani Tyrväisen tehot katosivat tyystin ja vastaavasti Kangasniemen pudottua Tommi Santalasta tuli koko joukkueen suurin syntipukki.

Loukkaantumiset ovat muutenkin ravistelleet joukkuetta ja erityisesti sen hyökkäyskalustoa. Loukkaantumisista huolimatta esimerkiksi pitkän pitkään HIFK:ta edustaneet Thomas Nykopp ja Lennart Petrell ovat jääneet taustarooleihin nuorten ja nälkäisten viedessä pelipaikat.

Tähtioppilas: Iikka Kangasniemi

Eronen on johtanut HIFK:n takalinjojen kiekollista peliä.
Kuva © Juuso Pellava - juuso.pellava@jatkoaika.com

5
Ässät

Maalivahdit 5

Aluksi on todettava, että Andreas Bernardin kauden 2017-18 kaltaisilla hankaluuksilla porilaispaatti olisi uponnut vieläkin syvemmälle. Tällä kerralla italialaisvahti on kuitenkin keskimäärin antanut joukkueelleen mahdollisuuden taistella sarjapisteistä.

Ongelma vain on siinä, että lähes jokaisessa ottelussa menee vähintään yksi luvattoman helppo takaiskumaali. Maalivahdin hommassa se on kriittistä, varsinkin kun patapaitojen tilanteessa nimenomaan veskarin olisi täytynyt olla se ratkaiseva venyminen kriisin keskellä.

Henri Kiviaho pelaa edelleen hyviä yksittäisiä otteluja, mutta vastuu Bernardin takana on jäänyt vähäiseksi. Ässien maalivahtikaksikko ei ole ollut riittävällä tasolla.

Puolustus 5

Arvosana nousi hyväksytyksi lähinnä siksi, että päävalmentajan vaihtumisen jälkeen porilaisjoukkueen puolustus tiivistyi ja pelisuunnitelma selkeytyi. Pata lähti kauteen kiistattoman rohkealla taktiikalla kentän jokaisella sektorilla, mutta toteutukseen eivät rahkeet riittäneet.

Lopputulemana Ässien puolustusalueella nähtiin tapahtumia, jotka karsitaan pois jo B-junioreiden harjoituksissa. Vartioitavat miehet jäivät maalivahdin eteen vapaaksi kerta toisensa jälkeen, ja avauspelaaminen sakkasi. Kukaan ei tuntunut tietävän, mitä pitäisi tehdä.

Joulutauon lähestyessä Ässien alivoima on nostanut tasoaan ja tarjonnut mahdollisuuden neljän pelin pisteputkeen. Lähtötaso oli kuitenkin sen verran heikko, ettei arvio noussut tämän korkeammalle.

Hyökkäys 5

Hyökkäyksen puolustukseksi on sanottava, että väen vaihtuvuus on huippuluokkaa jo toisen kerran peräkkäin. Ykkösketju on toistaiseksi pysynyt suhteellisen ehjänä, ja synkeästä sarjasijoituksesta huolimatta patapaitoja on kelpo sijoituksilla Liigan pistepörssissä.

Sami Lähteenmäki on yksi runkopelaajista, jotka ovat enemmän tai vähemmän koko kauden ajan olleet sairastuvan puolella, eikä paluuajankohdasta ole kenelläkään tietoa. Ykkösnyrkki Jarno KärkiPeter TiivolaSakari Salminen on oikein hyvä, mutta yhden ketjun joukkue on suhteellisen helppo puolustaa pois voittotaistelusta.

Haittaa ei olisi siitäkään, jos senttereistä joku olisi hyvä aloituksissa. Säännöllisesti aloittavista paras on Severi Sillanpää, jonka prosentti on 49,1.

Tähtioppilas: Jarno Kärki

» Lähetä palautetta toimitukselle