LUT-yliopisto on tutkinut Liigan aiheuttamaa ilmastorasitusta. Tutkimus toteutettiin puolueettomalta taholta Liigan tilaustyönä.
Liiga on asettanut tavoitteensa korkealle ottamalla tähtäimeensä ydintoiminnastaan eli ottelutapahtumista koituvat ympäristörasitukset. Tähän on saatu mallia NHL:n vastaavista toimista. Suunta on Suomessa tuore. Palloilusarjat eivät ole profiloituneet ympäristöystävällisten tekojen sanansaattajina.
− Haluamme olla suomalaisessa urheilukentässä ja elämystuotannossa edelläkävijä, Liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi kertoo LUT-yliopiston tiedotteessa.
Lotta Hepo-ojan tekemän diplomityön mukaan leijonanosa Liigan hiilijalanjäljestä syntyy itse ottelujärjestämisen sijaan siitä, että kannattajat siirtyvät hallille ja sieltä pois.
Tämä haastaa vahvasti Liigan ylväältä kuulostavan tavoitteen johtaa suomalaista urheilukenttää teoillaan. Onhan nimittäin selvää, että Liiga-joukkueet tarvitsevat yleisöään menestyäkseen niin urheilullisesti kuin taloudellisestikin. Kuitenkin sama avaintekijä toiminnan ytimessä on myös sen raskain ympäristötekijä.
"Haluamme olla suomalaisessa urheilukentässä ja elämystuotannossa edelläkävijä"
Tulos ei ole kuitenkaan poikkeuksellinen urheilu- ja kulttuurituotannoissa.
− Ihmisten liikkuminen on erittäin merkittävä osa hiilijalanjälkeä. Pelaajien, katsojien tai vaikkapa orkesterin soittajien liikkuminen suoritus- tai tapahtumapaikoille on usein ylivoimaisesti suurin päästöjen lähde, kertoo Hepo-ojan työn ohjannut kestävyystutkimuksen apulaisprofessori, TkT, Ville Uusitalo.
Mahdolliseksi ratkaisuksi Hepo-oja, Uusitalo ja Kallioniemi mainitsevat ilmaisen joukkoliikenteen pelipäivinä sisäänpääsylipulla ja mahdollisia etuja kimppakyytejä hyödyntäville asiakkaille.
Harvaan asutussa maassa tämä on kuitenkin haastava ajatus toteuttaa. Yksityisautoilulla on vankka asema suomalaisessa kulttuurissa. Lisäksi etenkin Oulussa, Porissa ja Raumalla kannattajat saapuvat tutkimuksen mukaan hallille huomattavan ajomatkan takaa.
Hepo-oja kirjoittaa lopputyössään, että Liiga voisi kuitenkin vähentää toiminnastaan syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen määrää myös pohtimalla vähäpäästöisiä vaihtoehtoja kuljetuksille ottelupaikkakuntien välillä.
Lisäksi jäähallit sisältävät kehityskohteita, joita parantamalla hallien energiatehokkuutta voitaisiin kohentaa, mikä pienentäisi osaltaan kokonaiskulutusta ja -päästöjä.
Myös vapaaehtoiset rahalliset päästökompensaatiot ovat vaihtoehto. Sijoittamalla rahaa esimerkiksi soiden ja metsien ennallistamiseen Liigalla olisi mahdollista pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Vihreämpiä vaihtoehtoja löytyy siis niitä kaipaaville, ja niitä on myös koottu diplomityöhön.
− Toivon tietenkin Liigan ottavan työni tulokset huomioon toiminnassaan jo lähivuosina. Ainakin ajatusten herättelijänä se toimii varmasti, tutkimuksen tekijä Hepo-oja toteaa toiveikkaana.
Diplomityössä havaitut kehityskohteet ovat linjassa yleisen vähäpäästöisen trendin kanssa. Liikenteen päästöt ovat olleet esillä jo vuosia niin Euroopan Unionin kuin Suomen hallituksenkin puheissa. Silti tulevaisuus, jossa kannattajat suhaisivat halleille biokaasun, biodieselin tai sähkön voimalla, tuntuu vielä etäiseltä.
Ympäristömyönteisyyden näkökulmasta kannattajien liikkuminen on Liigalle sitkeä pala purtavaksi, minkä rinnalla hallien energiatehokkuuden parantaminen vaikuttaa melkeinpä helpolta kehityskohteelta. Liigan on tarkoitus tiedottaa suunnitelmistaan hiilijalanjälkensä pienentämisestä helmikuussa.
