Maalivahdit
Juuso Riksman
Perinteistä sanontaa ei ole syytä romuttaa, vanhoille tosiaan pitää antaa aikaa. Riksmanin lisäksi luultavasti kovin moni muu ei uskonut, että muutaman viimeisen vuoden aikana palasina ollut kroppa antaisi konkarille vielä yhden mahdollisuuden. Riksman oli Ässien kirivaihteen tärkein yksittäinen pelaaja. Terveenä pelaaminen näkyy myös maalivahdin itsensä tyytyväisessä elekielessä.
Rasmus Rinne
Nuorempi taiteenharjoittaja oli syyskuussa loistava, lokakuussa hukkuivat ensin etutolpat, sen jälkeen hiljalleen itseluottamus. Sitten koko paketti olikin palasina. Riksman pelasi marraskuussa erinomaisesti, ja Ässillä oli enimmäkseen kahden pelin viikkoja, joten Rinteellä on takanaan pitkä pelitauko. Kasassa on edelleen mainio aihio. Jos palapeli on saatu kasattua, Rinne on kevätpuolella erinomainen kirittäjä Riksmanille.
Puolustajat
Esa Lindell
Lindell ei omista hermoja. Voidaan miettiä, millainen Ässien puolustus olisi ilman tätä 20-vuotiasta tulevaisuuden NHL-pelaajaa. Lindell on hyökkäyssuunnan virtuoosi, joka on ottanut kehitysharppauksia oman pään pelaamisessa jopa alkukauden aikana. Hän käyttää laukaustaan hanakasti, välillä voisi harkita muitakin vaihtoehtoja.
Garrett Stafford
Erinomaisen alun jälkeen Staffordin otteita on leimannut ailahtelu ja epätasaisuus. Hänessä on kiekollisen puolustajan piirteitä, mutta rohkeimmat ratkaisut tapahtuvat liian usein väärään aikaan ja väärässä paikassa. Stafford jättää usein itsestään kummallisen välinpitämättömän kuvan.
Jyri Marttinen
Miinustilasto on surullinen, mutta siitä huolimatta Marttinen on ollut huomattavasti parempi kuin viime kaudella. Nyt vaikuttaa jälleen siltä, että puolustaja tietää, mitä häneltä odotetaan. Rooliin kuuluu raatamista, taistelua, helppoja ykkössyöttöjä ja maalin eteen parkkeeraamista ylivoimalla.
Valtteri Viljanen
Viljasen arvosana nousee kahdesta ja puolesta kolmeen jo siitäkin syystä, että uransa toista kautta puolustajana pelaava nuorukainen on noussut Liiga-joukkueen
vakiokuusikkoon. Omassa päässä Viljanen on fyysisten lainalaisuuksien takia välillä vaikeuksissa. Toisaalta tehojakaan ei ole syntynyt niin paljoa kuin ominaisuudet antaisivat odottaa. Viljasen suurin valtti on siis ollut jopa yllättävästi tasaisuus.
Ville Uusitalo
Kapteenin alkukausi oli vaikea, uusi kolmosparin rooli ilman ylivoimavastuuta vaati selvästi energiapakkaukselta totuttelua. Kun hänet sijoitettiin kakkosylivoimaan, otteet alkoivat rauhoittua, sattumaa tai ei. Viimeisen kuukauden aikana nähty Uusitalo on tasoltaan riittävä myös kevätkaudella.
Patrik Parkkonen
Parkkonen on yleensä kentälle päästyään esiintynyt vähintään asiallisesti. Etenkin alkukaudella tilanne oli hänen kannaltaan valitettava, sillä aina tuntui olevan olemassa jokin tapahtumasarja, jonka seurauksena Parkkonen ihmetteli peliä seitsemäntenä puolustajana. Jonkun erityisominaisuuden Parkkonen tarvitsisi, muuten liigataival ei ole jatkossakaan helppo.
Teemu Vuorisalo
Nuori kiekollinen hurjapää pelasi 14 ottelua, vaihtelevalla menestyksellä. Hyökkäysten käynnistäjänä ässäkasvatti on tasaisen laadukas, mutta oman pään nukahdukset
estävät vielä jatkuvan pelaamisen liigatasolla. Iso rooli TUTOssa loppukaudeksi olisi kaikkien osapuolten intresseissä.
Tapio Sammalkangas
Kokenut sotaratsu ehti pelata 17 ottelua ennen loukkaantumistaan. Häneen pätevät hieman samat sanat kuin Uusitaloon, oli alussa hukassa pienentyneen roolin kanssa. Juuri kun alkoi näyttää hieman paremmalta, hän joutui sivuun. On täysi mysteeri, millä tasolla Sammalkangas kehiin palaa.
Valtteri Parikka
Kesällä ylikunnosta kärsinyt Parikka palasi ässäympyröihin lyhyen Mestis-visiitin jälkeen yllättävänkin lupaavasti. Peliaika on siitä huolimatta tiukassa, on vaarassa
jäädä mikaronttimaiseksi tasaiseksi junnaajaksi.
Hyökkääjät
Eero Elo
Paljon puhuttu "sikaranne" on ollut tällä kaudella säkenöivä. Liiga-uran henkilökohtaiset maali- ja piste-ennätykset ovat menneet rikki jo ennen joulua. Elon lavasta on syntynyt tällä kaudella jo 16 maalia, millä irtoaa maalipörssin selvä ykköstila. Näin hyvää syyskautta ei voinut kukaan odottaa Elolta, mutta mies on näyttänyt arvostelijoille pitkää nenää ja leveän hymyn päälle.
Mika Niemi
Niemestä on kasvanut johtaja. Hän on saanut liikkeeseensä pienen lisän, minkä ansiosta karvauspelaaminen on huikeaa katsottavaa. Niemi ei tunnu ajattelevan vaihtoehtoa, etteikö hän saisi kiekkoa itselleen. Kehittyneen liikkeen myötä sentteri on saanut lisäaikaa loistavan pelisilmänsä hyödyntämiseen. Arvosana olisi täydentynyt vielä puolikkaalla, jos kiekko olisi löytänyt tiensä maaliin Niemen lavasta muutaman kerran useammin.
Sami Lähteenmäki
Lähteenmäki täydentää loistavasti Ässien ykkösketjun. Työteliäs ja tehokas laituri on joukkueensa toiseksi tehokkain maalintekijä ja rikkoo nykytahdilla viime kaudella syntyneen piste-ennätyksensä helposti. Tehoilun lisäksi kantaa vastuuta puolustuspäässä, mistä kertoo joukkueen hyökkääjien paras teholukema.
Henri Heino
Heino on tasainen kahden suunnan sentteri. Sen lisäksi hän on Liigan parhaan alivoiman kulmakiviä, Ässien paras aloittaja ja täsmälleen viime kauden pistetahdissaan. Värikästä Heinosta ei saa tekemälläkään, mutta sen ei saa antaa hämätä hänen tärkeyttään arvioitaessa.
Jarno Kärki
Kärki on lyönyt itsensä ennakkoluulottomasti läpi miesten tasolle. Maaleja on syntynyt mukavasti, mutta kokonaisvaltaisessa pelaamisessa on vielä kehitettävää. Kärki on pelannut todella siistiä peliä, sillä yhtään rangaistusminuuttia ei miehen tililtä vielä löydy.
Mike Hedden
Hedden pelasi Ässissä ensimmäiset pelinsä marraskuun alussa. Kanadalaishyökkääjän syötöistä ei ole liiemmin maaleja tehtailtu, mutta maaleja mies on itse iskenyt keskimäärin joka toisessa ottelussa. Pelaamisen taso on ollut nousemaan päin ja Hedden tuskin on vielä esittänyt parhaita otteitaan.
Tuomas Huhtanen
Voimahyökkääjänä tunnettu Huhtanen oli syyskuussa joukkueensa tärkeimpiä pelaajia, sillä taklauspelin lisäksi maalinteko kulki totuttua paremmin. Kauden edetessä on myös Huhtasen pistetehtailu rauhoittunut tutummalle tasolle. Ei esitä ihmeitä, mutta ei sitä häneltä vaaditakaan. Luotettava pelaaja, joka hoitaa oman roolinsa varmuudella.
Niko Ojamäki
Ojamäki pelaa Kärjen tavoin ensimmäistä täyttä kauttaan Liigan puolella. Ojamäen tähtihetket osuivat lokakuulle, jolloin suurin osa kauden tehoista syntyi. Puolustustyöskentelyn hyökkääjä hoitaa nuoresta iästään huolimatta kiitettävästi. Peliaika on ollut hieman vähenemään päin, eikä Ojamäeltä suurtekoja vielä odotetakaan. On vasta opettelemassa ammattilaisuutta.
Juha Kiilholma
Kiilholma pelasi viime kaudella HPK:ssa elämänsä parasta jääkiekkoa. Kiilholma rikkoi jokaisen henkilökohtaisen piste-ennätyksenä ja saapui fanien suurten odotusten alla takaisin kasvattiseuraansa Ässiin. Monipuolinen Kiilholma on pelannut tällä kaudella myös laidassa sentterin tontin sijaan ja tehot ovat olleet kateissa. Kiilholman paikoittain hidas liike on tuonut ongelmia myös jäähyjen merkeissä. Ässien kannalta olisi toivottavaa, että kokenut Kiilholma löytäisi hieman lisätehoja.
Antti Kerälä
Vanhan koulukunnan sentteri nelosketjun keskellä kuulostaa hankalalta yhdistelmältä. Kakkosylivoimassa operoiva Kerälä löytää silloin tällöin hienosti syötöllään kanssapelaajansa, mutta hukkuu liian usein massaan. Kerälä tarvitsisi lisää hieman kaikkea, tällä hetkellä häntä on vaikea kuvitella ylempiin ketjuihin.
Michael Ryan
Ryanin kausi pääsi alkamaan vasta lokakuun alussa loukkaantumisten takia. Ryan ehti iskeä seitsemässä pelaamassaan ottelussa neljä tehopistettä ennen kuin loukkaantui jälleen. Yhdysvaltalaishyökkääjä ei ollut pelaamissaan otteluissa vielä täydessä iskussa, esitykset olivat epätasaisia ja vedot paukkuivat pääasiassa plekseihin. Ryanin paluun tarkkaa ajankohtaa ei vielä tiedetä.
Aleksi Saarela
Ollako laituri vai sentteri? Siinä Saarelan suurin syyskauden pulma. Pitkän tähtäimen kehitys on hyvin aikataulussa, mutta tehopisteiden määrä on kiistaton pettymys. Liikkuminen on Saarelalla erinomaista, mutta kaikki muu tekeminen liian epätasaista. Polvivamma tuli huonoimpaan mahdolliseen aikaan.
Ville Ahlgren
Ahlgrenin toinen kausi Liigassa ei ole vielä ihmeitä esittänyt. Vakiopaikka avauskokoonpanossa ei ole ollut selviö ja vauhtia on haettu välillä myös Mestiksestä TUTOn riveistä. Mestiksessä pelaamissaan otteluissa pienikokoinen Ahlgren oli tehokas, mutta samaa pelillistä tasoa Ahlgren ei vielä pysty tuottamaan "kirkkaissa valoissa".
Joonas Huovinen
20-vuotias Kärppien kasvatti pelaa ensimmäistä kauttaan Ässien organisaatiossa. Kausi on mennyt pääasiassa A-nuorten puolella, missä Huovinen on pelannut koko kauden piste per peli -tahdilla. Huovinen pelasi lokakuussa seitsemän Liiga-peliä, joissa hän esitti todella pirteää ja kypsää pelaamista. Tehot jäivät vielä uupumaan, mutta niitä on tulossa kyllä, mikäli hyökkääjä päästetään irti vielä tämän kauden aikana.
Austin Smith
Teksasista kotoisin olevan Smithin kausi ei mennyt aivan putkeen. Peli kulki näennäisesti hyvin, mutta kaikki ei ollut kunnossa. Smithin taso ei riittänyt hyökkäävämpien ketjujen ratkaisijaksi, vaikka hyökkääjä olisi itse lisävastuuta toivonut. Sopimus purettiin yhteisymmärryksessä lokakuun loppupuolella ja Smith palasi kotimaansa ECHL-liigaan. Tällä hetkellä Smithin pelipaikka löytyy Saksan toiseksi korkeimmalta sarjatasolta, DEL2-liigan Ravensburg Towerstarsin riveistä.
Jake Hansen
Yhdysvaltalaishyökkääjä ei ole missään vaiheessa osoittanut vahvistuksen merkkejä. Edellinen ja samalla kauden ainoa maali syntyi 16. syyskuuta. Totaalisen tehottomuuden ja ajoittain riittämättömän liikkeen lisäksi hyökkääjän teholukema on peräti 11 osumaa pakkasen puolella. Näyttöpaikkoja on annettu, mutta tulosta ei synny tarpeeksi.
